Tietoiseksi tuleminen. Vastuu kaikesta elämästä. Luonnollinen ruoka. Laatu ja luonnollisuus kaikilla elämän osa-alueilla.

29.4.2012

Muutamia ajatuksia viime päiviltä

....pistin Facebookkiinkin statukseksi yksi päivä, että nykyään ihmissuhteissa tuntuisi olevan tärkeämpää laajuus, kuin syvyys. Osaamme kommunikoida toistemme kanssa paremmin kuin koskaan, mutta kontaktit jäävät pinnallisiksi. Syvyys, joka tuo aidon merkityksen elämään puuttuu. Ihmiset kokevat tämän vuoksi tyhjyyttä. Määrä ei korvaa laatua...vain aidot kontaktit ovat merkityksellisiä...

...meidän tulee/olisi hyvä kehittyä siihen pisteeseen, jossa oivallamme, että kaikki on elämässä mahdollista. Vain mieli luo rajoja ja mielihän on illuusio, kun sen oivallamme. Kuitenkin...sitten kun "vain taivas on kaiken rajana" voimme tehdä uuden oivalluksen ja kehittyä edelleen: kaikki on mahdollista, mutta kaikkea ei tarvitse/pidäkään tehdä. Vähemmän on enemmän...

...ensin pitää siis oppia puhumaan. Sitten olemaan hiljaa. Sitten voi puhua vapaasti. Uskaltaa soittaa puolitutulle. Uskaltaa olla vastaamatta puhelimeen. Sitten tehdä tilanteen mukaan, mitä huvittaa. Pitää oppia oppimaan, sitten poisoppia ja sitten oppia vapaasti. Tehdä, olla tekemättä, tehdä vapaasti. Rakastaa, irtautua tunnepitoisesta rakkaudesta, sitten rakastaa vapaasti - myös tunteella...ylittää ja sisältää...ihan kaikessa

...vapaus on ihan sairasta. Kaikki säännöt murenevat. Kaikki säännöt mielen maailmasta vaihtavat paikkaa. Kun ei ole mitään, on kaikki. Kun ei odota mitään, saa kaiken. Voi kokea rakkauden kaikessa, mitä tekee, mitä on ja mitä näkee ympärillään - joka hetki...

Ihanaa vappua!! <3


Ps. loistava ja niin-paljon-terveellisempi luomu-vappu"sima/kuohari" on raikkaalta maistuva hapatettu pastoroimaton Chi-juoma, jota saa mm. Ruohonjuuresta. Chi on jopa uusi kookosvesi tai ainakin vaihtelua sille. Suosittelen!

24.4.2012

Näkökulmia todellisuuteen, Jukka Harju

Bongasin Jukan jo reilun vuoden takaisen artikkelin ja se tuntui haluavan tulla julkaistuksi täällä. Elämme todellakin mielen rasittamisen aikaa, jotta voimme nousta seuraavalle tasolle...

Jukka Harju:

Tuntuisi, että useimmat ihmiset pystyvät tarkastelemaan asioita vain yhdestä näkökulmasta kerrallaan ja yleensä vain omastaan. Tässä yksi esimerkki mikä nousi mieleeni logoterapian opiskelun yhteydessä. Psykologi katsoo asioita psykologian kautta ja biologi biologian kautta, sosiologi ympärillä olevien ihmisten ja median luomien ehdollistumisen kautta. Kuten Maslow sanoi: ”Se joka on hyvä vasaran kanssa, tahtoo nähdä kaiken naulana”. Kaikki spesialisoituvat johonkin. Viktor Frankl kirjoitti todella hyvin: ”spesialisoitumisessa ei ole mitään pahaa. Pahaksi se muuttuu siinä, kun psykologi pyrkii selittämään koko todellisuuden omasta näkökulmastaan. Tämä ei ole enää psykologiaa vaan psykologismia. Biologi voi tehdä samoin ja väittää selittävänsä koko todellisuuden biologialla. Syntyi biologismi.”

Näyttäisi siltä, että on vaikeaa nähdä todellisuus monesta eri näkökulmasta ja ymmärtää, että kaikki ne ovat totta, mutta samalla vain osia totuudesta. Sisäiset asiat kuten ajatukset tunteet, ehkä jopa tietoisuus näyttäytyvät biologisina ilmiöinä joita voidaan mitata.

Koska ne näyttäytyvät biologiana, biologi voi sanoa, että ne ovat vain biologiaa (eli olemme vain kasa hormoneita ja geenejä jotka haluavat lisääntyä). Psykologi voi sanoa, että on vain sisäisiä asioita ja biologia on vain ilmentymiä. Aina tämä sana VAIN. Biologi voi lukea psykologiaa ja ymmärtää sitä. Psykologi voi lukea biologiaa ja ymmärtää sitä. Mutta integraatio on harvinaista. Eli miten nähdä todellisuus samaan aikaan monesta eri näkökulmasta. Nähdä, että ne kaikki ovat totta. Ehdollistunut mieli ei tähän pysty, sillä mieli on kiinni mielipiteissä, sinne asennetuissa totuuksissa, eli tosiuskomuksissa. Jotta voi nähdä useita näkökulmia, pitää irrottautua omasta mielipiteestä. Kuinka moni pystyy tähän? Kuinka monen identiteetti on edelleen sidottu mielipiteeseen?

Miten kehitys tapahtuu?

Elämä ei ole aina hauskaa, joskus elämä haastaa. Spiral dynamics kertoo, että uusi kulttuurimeemi nousee kun haasteet käyvät suuremmiksi ja ne pitää ratkaista uudella tasolla. Lihas kasvaa vain kun sitä ärsytetään. Tieto kasvaa vain kun mieltä rasitetaan... Miten tietoisuus sitten kasvaa...?

Tällä kertaa katsotaan tätä hyppyä yksinkertaisesti mielen näkökulmasta. Tämä on mielestäni loogista, sillä evoluutio on edennyt materiasta (fysiofääri) elämään (biosfääri) ja siitä itsensä tiedostavaan ihmiseen (noosfääri). Seuraava hyppy on ylittää mieli, päästä irti pelkästä mielestä ja mielipiteistä ja kokea, että tämä ei tarkoitakaan kuolemaa vaan itse asiassa tietoista elämää.

Vapautuminen tarkoittaa vapautta oman mielen ehdollistumista. Siitä pahasta olosta mikä syntyy, kun joku on eri mieltä kanssani. Tai kun joku sanoo mielipidettäni vääräksi.

Ego (ehdollistunut mieli) ei pysty katsomaan asioita kuin yhdestä näkökulmasta kerrallaan. Kun yrittää ymmärtää useaa näkökulmaa yhtä aikaa, se rasittaa mieltä. Se ei pysty siihen… Eli se joutuu väkisin kehittymään, tai irtoamaan itsestään, tai mieli hiljenee ja asian voi tietää syvemmällä (tai korkeammalla) tasolla.

Toki voidaan argumentoida, että se on vain mieli kun kehittyy, mutta tällä ei ole väliä. Tärkeää on vain kokemus tietoisuudesta jota ei voi selittää. Silloin kun jotain on vaikea ymmärtää, niin on helppo juosta karkuun. Jättää haaste ottamatta vastaan. Kehitys vaatii myrskyyn menemistä, rasitusta, kaaosta. Välillä kannattaa siis rasittaa omaa mieltä ja pyrkiä katsomaan todellisuutta jostain muusta näkökulmasta kuin omastaan.

22.4.2012

Earthing - maadoitustuotteita nyt Suomessa!

Kirjoittelin syksyllä Evitan puolella maadoituksesta. Tuttavamme ovat nyt aloittaneet maadoitustuotteiden maahantuonnin ja perustaneet aiheeseen liittyvän nettikaupan Earthing.fi. Kaupasta saa tilattua kätevästi ja turvallisesti maadoituslakanoita, mattoja ja rannekkeita. Itselläni on käytössä matto ja kesäisin sandalit ja pian aion hankkia tuon lakanan.



Seuraavassa poimintojani Earthing sivuilta. Lukaise myös tämä aiempi postini:

MITÄ EARTHING ON?

Earthing on ihmisen ja maan välisen yhteyden luomista. Termi tulee varsinaisesti siitä, kun ihminen muodostaa tuon yhteyden kävelemällä paljain jaloin ulkona.

MITEN EARTHING-KÄSITE ON SYNTYNYT? Earthing

Idean taustalla on Clint Ober. Hän alkoi tutkimaan asiaa 1990 – luvun lopulla, kun hän jäi eläkkeelle kaapeli-tv työstään. Hän tiesi, että lähes kaikki laitteet kodeissamme ja työpaikoillamme ovat suojattu maadoittamalla. Hän alkoi miettimään voisiko sama energia suojata ihmiskehoa. Tämä ajatus on johtanut vuosien tutkimuksiin. Mukana on ollut eri alojen tutkijoita, lääkäreitä, fyysikkoja ja fysiologeja. Tuloksena on ollut “kyllä”.

On paljastunut huimasti todisteita, jotka osoittavat, suora yhteys maahan antaa voimakkaan ja positiivisen vaikutuksen ihmiskeholle. Maayhteys antaa ihmiselle käyttöönsä rajattomasti negatiivisesti varautuneita elektroneita, jotka toimivat elimistössä antioksidanttien tavoin.

MITÄ VAIKUTUKSIA MAADOITTUMISELLA ON?

Maadoituksen vaikutukset huomaa nopeimmin esimerkiksi pieneä kutinana, usein jaloissa. Se on merkki verenkierron paranemisesta. Toinen nopea esimerkki on pulssin voimistuminen. Helpon testin voi tehdä mittaamaalla pulssin sisällä, sitten siirtymällä ulos paljain jaloin ja mittaamaalla sen uudestaan. Teknisempi selitys on, että maadoitus vaikuttaa positiivisesti varautuneisiin molekyyleihin kehossa. Kun maadoitut, maan negatiivisesti varautuneet elektronit siirtyvät kehoosi ja se vähentää kroonista tuhledusta ja kipua. Tämä on teoria, minkä Clint Ober ja Earthing-kirja esittävät. Sitä tukee heidän tutkimustyö ja tuhansilta ihmisiltä saatu palaute earthing-tuotteiden käytöstä.

Miksi maadoittaminen piristää minua?

Maadoittuminen ei varsinaisesti piristä sinua, mutta se voi parantaa verenkiertoasi. Vaikutus on vastaava kuin liikuntasuorituksella. Monet ovat kokeneet jaksavansa keskittyä pidempään, kun työskentelevät maadotettuina. Yleisen vireystilan paraneminen on myös normaalia. Miksi maadoittaminen parantaa unen laatua? Pidempi aikainen maadoittuminen, kuten yön yli maadoittuminen, antaa enemmän tuloksia. Maadoittumalla voit vähentää kipuja ja kroonisia tulehduksia, joita et normaalisti juurikaan huomaa. Se voi näkyä esimerkiksi juuri unen laadun parantumisena. Useissa tapauksissa jo muutaman yön jälkeen unesta on tullu tasaisempaa sekä ylimääräinen heräileminen ja pyöriminen on jäänyt pois.

Tässä muistutuksena Wolfen video, jolla hän näyttää kuinka voimme helposti vähentää sähkölaitteista aiheutuvan säteilyn haittoja:


   

Klikkaa siis: http://earthing.fi/quinoaa/ kauppaan tsekkaamaan tuotteita! Huomio, että tuolla "quinoaa" - tuotesivulla tuotteet ovat halvempia

Aiemmin mainittiin, että maadoitus toimii kehossamme antioksidanttien tavoin. Postailen lähipäivänä eräästä antioksidanttimittauksessa, jossa kävimme Heikin kanssa (25€) ja saimme siitä huippuarvot.

18.4.2012

Kyseenalaistamisen ja kehityksen tie

En juurikaan lue vanhoja blogauksiani, mutta joskus etsiessäni esim. jotain reseptiä huomaan jääväni jumiin kirjoituksiini. Usein ihmettelen, että olenko oikeasti minä kirjoittanut nuo tekstit? Ne ovat nimittäin varsin koukuttavia välillä :)

Vuosi 2009 oli minulle suurten muutosten alkua, kun henkinen tie päätti aueta pitkän sumussaelämis- jakson jälkeen. Sisäinen maailma ja siihen havahtuminen alkaa yleensä vanhojen ajatusrakenteiden ja uskomusten kyseenalaistamisella. Usein se heijastuu aluksi kulttuurillisiin uskomuksiin ja tapahtuukin ns. kulttuurillisesta egosta irtautuminen. Tämä prosessi näyttäisi menevän niin, että ensin irtaudutaan ja kyseenalaistetaan ja yleensä myös arvostellaan voimakkaastikin entisiä uskomuksia ja niitä ilmentävää elämäntapaa. Ensimmäinen tätä aihetta käsittelevä kirjoitukseni kertoi omista käännekohdistani. Kuten huomaatte, jonkunlaista vastustamista ja irtautumista on havaittavissa.

Samantyyppinen kyseenalaistaminen jatkui "Kuntoilu" - tekstissäni sekä "Työ ja motiivit" - tekstissä. Suurin osa teksteistä käsittelee tietenkin ravintoa ja kaikkea siihen liittyvää muutosta ja kyseenalaistamista. Tässä postauksessa, kesän lopussa kerron, että olin juuri alkanut meditoida ja luottaa elämän virtaan. Hetken päästä alkoikin tapahtua ja kunnolla ja seuraava vuosi meni eläen flowssa ja erittäin korkeassa tilassa. Korkea tila, rakkaus itseensä eli elämään mahdollisti sittemmin jälleen uusien ovien avautumisen. Nämä ovet olivat entistä raskaampia, mutta olin saanut kapasiteettia avata ne. Nyt ei enää rikottu kulttuurisia ohjelmointeja vaan kyseessä olivat omitut tunteet ja ajatukset, kaikki omaan erillisyyteen liittyvät rajoitteet ja jopa oma "valaistuminen".

Yhden postauksen kommenteissa (villin) vuoden 2010 kesältä huomasin, että joku oli linkannut artikkeliin, jossa käsitellään henkisen tien kulkijan erillisyysharhaa. Tämä on käsittääkseni tila tai vaihe, jossa monet heränneet käyvät - myös minä näköjään. Kun tässä tilassa on, ei sitä tietenkään voi nähdä - vaan vasta jälkeenpäin. Niinkuin monet muut asiat. Itseä pidetään jotenkin erityisenä - ego tekee oikeastaan kaikkensa, jotta se voisi olla spesiaali. Puhtaassa tietoisuudessa ei kuitenkaan ole mitään omaa. Se vain on, eikä se tarvitse mitään näyttääkseen, että on olemassa.

Tietty persoonallisuustyyppi nauttii erityisesti olla erityinen. Olemme viime aikoina tutustuneet enneagrammiin, joka on hyvä työkalu ymmärtämään mielen oikkuja. Enneagrammi auttaa paljastamaan toimintaamme ohjaavat motiivit löytämällä oman persoonallisuustyypin ja tämän kasvu- ja stressisuunnan. Tällä työkalulla ei tietenkään ole merkitystä henkisen puolemme kanssa - aidolla minällämme kun ei ole persoonallisuutta. Pitääkö meidän kuitenkin oppia tuntea itsemme (=mielemme) ennen kuin voimme päästää siitä irti. Voimmeko sitten sisällyttä persoonamme vapaasti toimintaamme? Näkisn, että mieli on työkalu, jolla edistämme tietoisuutta, kun olemme siitä vapaita.

Jokatapauksessa, löysin oman lapsuudessa ja nuoruudessa muodostuneen selviytymismekanismini enneagrammin avulla. Olen todenäköisimmin tyyppi 3 - suorittaja, menestyksennälkäinen tyyppi, jolla on vahva 4. siipi. Nelonen on taas syviä tunteita etsivä, kaipaava, luova individualisti. Jos kolmonen on hallitseva, toimintaa ohjaava motiivi on arvostuksen tarve. Tätä arvostusta on koitettu hakea ulkoapäin tulevilla asioilla. Stressisuuntani on 9 ja tällöin muuttuisin aikaansaamattomaksi ja lähinnä nukkuisin (tapahtunut viimeksi 20 v, jolloin olin hetken aikaa masentunut). Kehityssuuntani on taas nro 6, joka kyseenalaistaa, etenkin itsensä. Hmm. Blogin pitäminen on ollut jatkuvaa kyseenalaistamista, joten taitaa olla oikeanlainen kehitystyökalu tullut eteeni :)

Mutta kuten sanoin, enneagrammi kehittää "vain" mielen tietoisuutta ja siihen ei kannata jäädä jumiin. Koskaan ei kuitenkaan tiedä, mikä on kenellekkin se oikea juttu kussakin vaiheessa. Eenneagrammin käyttö voi olla hyödyllistä, koska sen avulla oppii näkemään, miksi elämä tuo usein kohdalle samat ongelmat ja jumitukset ja mistä tietyntyyppiset, jatkuvat negatiiviset tunteet tulevat. Esimerkiksi 4. tyypille on ominaista katellisuus muita kohtaan. Kateus on kuitenkin se voima, joka saa hänet toimimaan, joten aina tiedostaessaan sen, sitä voi pitää jopa hyvänä asiana.

Enneagrammista mainitsin jo muutama vuosi sitten, mutta jos asia kiinnostaa, lisätietoa on alan kirjoissa ja esim. tällä sivustolla
Testi on vain suuntaa antava, oman tyyppinsä löytämiseksi asiaan tarvitsee kunnolla perehtyä. Itsekin luulin olevani aluksi 4, mutta en (todennäköisesti) ollutkaan.

ps. Avomieheni Heikki on taas leppoisa 9 tyyppi, jonka kehityssuunta on 3, suorittaja eli minä :) Taitaa olla elämä järkännyt oikeat ihmiset yhteen. Myös muutamat tuttu pariskuntamme olemme huomanneet "vastapareiksi".

17.4.2012

Raakaruokailtoja :)

Mainostan nyt kuitenkin paria tapahtumaa, vaikka välillä yritän olla mainostamatta :) Turha näköjään lupailla mitään.

Tulevana perjantaina Tampereella räjähtää: raakapizzailta Katolla - vielä mahtuu mukaan. Ks. lisää Facebookista!

Ja 5.5 iloiset pohjoisen pojat saapuvat Mansesteriin;



Ks. lisää poikkien meiningistä Raakaruokaa -sivustolta.

Nämä kurssit tuskin jättävät kylmiksi....hyvää fiilistä ja innostusta tarjolla aimo annos herkullisista mauista puhumattakaan.

Sijaisperheeksi?

Aikaamme kuvaavat parhaillaan erilaiset ääri-ilmiöt: samaan aikaan, kun toinen ihmisjoukko alkaa löytää todellista itseään ja kokea täten lisääntyvää rauhaa, onnellisuutta ja tasapainoa se toinen joukko kokee ahdistusta ja tekee epätoivoisia tekoja, jotka äärimmilleen vietynä näkyvät lisääntyneinä perhesurmatragedioina.

On lukuisia lapsia, jotka elävät jatkuvassa pelossa. He muodostavat kuvan ja mahdollisuudet elämästään ja tulevaisuudestaan pitkälle sen perusteella, mitä he näkevät vanhemmiltaan. Mitä pienempi lapsi, sen suuremmat vaikutteet. Tulevaisuuden toivo on tietenkin juuri lapsissa. Näen sen itse joka päivä katsoessani omaa vauvaani.

Me hyväosaiset voimme tehdä lukuisia asioita, jotta maailma olisi parempi paikka. Ensimmäinen askel on tiedostaa "kuka minä olen", voittaa pelkonsa ja esteensä ja mennä totuutta kohti hetki hetkeltä sillä kapasiteetilla, kuin pystyy. Kun voimat ja resurssit tuntuvat riittävän jonkunlaiseen toimintaan, ei kannata empiä. Kaikenlainen itsensä toteuttaminen on tärkeää ja hyvää. Jos et tiedä, mitä voisit ryhtyä tekemään, voisitko miettiä esimerkiksi seuraavaa:

Silmiini osui viime sunnuntain Aamulehdestä mainos liittyen sijaisperhetoimintaan. Tampereen kaupungin lastensuojeluryhmä Luotsi hakee tukiperheitä 1-12 vuotiaille. Niitä tarvitaan kymmeniä koko ajan. Lapsi ei tarvitse ihmeitä vaan ihmisen, johon luottaa. Normaalia arkea, aikuisen aikaa, tuikitavallista yhdessäoloa. Mainoksessa sanotaan: "Jo yksi viikonloppu kuukaudessa voi muuttaa pienen elämän".

Itselläni sisäinen ääni sanoi heti kyllä kiitos. Tiedän nyt, tuoreena äitinä kuinka rankkaa lapsen kanssa oleminen voi olla. Ja minulla pitäisi olla aika lailla "puitteet kunnossa". Voi vain kysyä, kuinka paljon on lapsia, jotka kipeästi tarvitsisivat läsnäoloa, luottamusta ja näkemystä toivoa luomasta elämästä. Kun vauvamme hieman kasvaa, haluan jakaa resurssejani myös muille lapsille. Tämä voi tapahtua jo pian - elämä näyttäköön. Yksi viikonloppu kuukaudesta ei ole paljoa.

Jos asia kiinnostaa, tästä löytyy lisätietoa koskien Tampereen aluetta. Varmaankin muissakin kaupungeissa on vastaavaa toimintaa. Yhteydenottoja ja kyselyitä voi laittaa: luotsi@tampere.fi

11.4.2012

Luonnollista! -kirja

Ravintoneuvoja ja Ilon Pisara -blogin pitäjä Miia Saastamoiselta on tullut uutuuskirja: Luonnollista! Syömisen syvin olemus. Sain kirjasta näytekappaleen ja olen tutustunut siihen pääpiirteittäin.

Kirja on kattava katsaus kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin pariin ja olen Miian kanssa hyvin monesta asiasta samaa mieltä, vaikka tiettyjä erilaisuuksia löytyykin (esimerkiksi raakasuklaareseptejä tästä kirjasta ei löydy). Kirjan painotus on nimensä mukaisesti ruoalla ja mahdollisimman puhtaalla sellaisella sekä sillä, kuinka opimme kuuntelemaan kehomme viestejä. Miia opastaa elävän ravinnon saloihin ja sen mukanaan tuomiin etuihin niin fyysisessä kuin henkisessä hyvinvoinnissa. Kirja on visuaalinen ja etenkin reseptiosioon on panostettu kunnolla. 

Kenelle kirja sopii: Sinulle, joka haluat asiantuntevaa ja perusteellistakin tietoa ravinnosta. Sinulle, joka olet jo innostunut näistä aiheista. Sinulle, joka jaksat lukea paljon "nippelitietoakin". Sinulle, joka haluaa aloittaa elävän ravinnon harrastamisen, kerätä villivihanneksia, oppia idättää ja kokeilla uusia, ravinnerikkaita reseptejä, joissa on mukana sekä raaka- että kypsennettyjä reseptejä painottuen kasviksiin. Höysteenä mm. riistalihaa,villikalaa ja herkkujakin :) 

Uusi kulttuuri on syntymässä! Kun tämä kirja on melko perusteellinenkin opas puhtaan ruoan saloihin, on oma tuleva oppaani enemmänkin motivointia, innostusta, ensimmäisten askeleiden ottamista ja asioiden helppoa käytäntöön saamista toki tietopuolta unohtamatta. Lisäksi päivittelen siihen parhaillaan niitä asioita, jotka juuri minua on auttanut ymmärtämään itseäni - niin kehoa kuin mieltä. Onneksi meillä jokaisella on aina jotain uutta annettavaa, jotta elämä voi kehittyä parempaan päin!

Ps. Miia on myös tehnyt oman versionsa terveyspyramidista.  Tässä muistutuksena meidän, vuoden takainen versio. 

6.4.2012

Vauvan terveydeksi

Toivottavasti mahdollisimman moni äiti haluaa hoitaa vauvaansa tai lastaan parhaalla mahdollisella tavalla, minkä osaa, tietää ja jaksaa. Ympäristömme on tänä päivänä täynnä epäluonnollisia terveyttä haittaavia asioita, joita olemme aiemmin pitäneet itsestäänselvinä, kuten epämääräisiä kemikaaleja sisältävät ihonhoitotuotteet sekä lisäainepitoinen, jalostettu ruoka - joista etenkin lasten purkkiruoalla, jota syödään Suomessa runsain määrin, on suuret markkinat. Tässä postauksessa kerron muutamia vauvan terveyttä tällä tiedolla enemmän edistäviä kuin haittaavia juttuja, jotka ovat tulleet eteeni nyt vajaan 3 kk ikäisen taaperon kanssa eläessä.

Postailin helmikuun alussa kirkon ja Suomen ympäristökeskuksen ekopaasto-hankkeesta ja siitä, että aion itse osallistua siihen aikomalla käyttää kestovaippoja vauva-aikana. Kun kestovaippailumme alkoi, huomasimme pian, että vaipat falskasivat enemmän tai vähemmän ja poikamme hurjasta syömistahdista johtuen myös eritteitä tuli melko reilustikin. Bodyja sai olla vaihtamassa usein, jopa yötä myöten. Usein myös vaunulenkit keskeytyivät itkuun tai marketissa juostess vessaan vaipanvaihtoon.

Päätimme joustaa hieman ja käyttää normivaippoja öisin, vaunulenkeillä ja reissatessa. Näin ollen kaikki pääsisivät helpommalla. Sitä paitsi normi eli kertakäyttö eli "kertsi"vaippoja löytyy onneksi jo luomumpana:

Naty on pieni yrittäjävetoinen yhtiö, jonka perusti Marlene Sandberg, ruotsalainen äiti. Tarjoamme ekologisia vaihtoehtoja hygieniatuotteisiin Nature Babycare ja Nature Womencare-sarjoillamme sekä orgaanisen lastenvaatemalliston. Tuotteemme ovat luonnollinen vaihtoehto valveutuneille vanhemmille ja naisille.


Tuotemerkin vaipat (joita saa muuten ainakin S-marketista) eivät ole luomusertifioituja, mutta täysin muovittomia, kloorittomia ja luonnomukaisuutta suosien valmistettuja. Olemme käyttäneet Natyja sekä toista suositeltavaa merkkiä, Muumivaippoja (ainoa kotimainen, myöskin ympäristöystävällinen ja ihoystävällinen) tyytyväisinä ja aiomme jatkaa niiden käyttöä.

Vaikka vaipat ovat ekologisemmin valmistettuja, pitää ne silti heittää normiroskikseen eli jätettä kyllä tulee. Siksi kotioloissa  käytämmekin parhaamme mukaan kestovaippoja ja annamme päivittäin myös ilmakylpyjä, jonka seurauksena tulee kyllä yleensä pissaisia pyyhkeitä:) Kestovaippoja meillä on monenmoisia. En juurikaan ehtinyt niitä vertailla, kun saimme valmiin sekalaisen säkin ystävältäni. Jos jotakin merkkiä pitää suositella, niin olkoon se sitten Imse Vimse, joita oli myös äitiyspakkauksessa.

Vaippailun ja täysimetyksen lisäksi:

- Jonkin verran käytämme ihoystävällisempiä luomuvauvanvaatteita, mutta suurin osa on lahjaksi saatuja peruspuuvillaisia. Emme ole ostaneet kuin pari vaatetta itse, niitä kun on tullut ovista ja ikkunoista. Natystä voi muuten tilata myös luomulastenvaatteita.

- Kerran tai pari kertaa viikossa hieron vauvaa Weledan seesamöljyllä tai luomu oliiviöljyllä usein kylvyn jälkeen. Liiallista öljyämistä olisi mielestäni hyvä välttää, jotta vauvan oman ihon rasvantuotanto säilyisi.

- Kylvetämme vauvaa suodatetussa vedessä, jossa on pieni loraus kys. öljyjä. Normivesi on myös ok, mutta kaikenlaiset shaippuat jättäisin pois.

- Jalkojen ja jalkapohjien hierontaa päivittäin, vatsahierontaa etenkin koliikkitapauksissa ja tarvittaen. Meidän poitsu ei oikein tykkää vatsahieronnasta, mutta jalkahieronnasta kyllä.

- Paljon kosketusta ja hellimistä, joka on todella tärkeää

- Raajojen jumppausta, erilaisia asentoja, aktivointia ja seurustelua sopivassa suhteessa

- Myös lepoa ja rauhaa vauvan tarpeen mukaan. Näkisin, että rauhallinen ympäristö on tärkeä - vauvan ei pitäisi kärsiä kovasta tv-möykästä, huudosta jne.

- Ulkoilua ja happea reilusti päivittäin. Tekee hyvää myös äidille  ainakin yleensä (nimimerkillä sohjossa tullut suhaattua huonojen vaunupyörien kanssa)

- Säännöllisiä vyöhyketerapiakäyntejä tai muuta luonnollista hoitoa tarpeen mukaan. Olemme hoitaneet nyt vauvan lisäksi vyöhyketerapeutin avulla myös itseämme - tai mies kävi hoidossa jo hetki sitten ja itse saan mennä ensi viikolla, kun 3 kk synnytyksestä on täynnä.

- Oma terveydentila on yhtä tärkeä kuin vauvan tai usein äidin terveys heijastuu suoraan vauvaan -saahan vauva suoraan äidiltä ravinteensa. Jos äidillä on vajausta esim. mineraaleista, joka on hyvin yleistä tai niin henkinen kuin fyysinen terveys yleisesti prakailee, olisi syytä hoitaa itseään ensi hädässä. Oireettomuus ei välttämättä myöskään kerro, että kaikki on kunnossa. Siksi terveyden peruspilarit tulisi olla kunnossa, kuten ruokavalio, liikunta, stressinhallinta yms.

- Vauvan terveyteen liittyy tietenkin myös vanhempien hyvä ja tasapainoinen parisuhde. Tässä avaintekijöitä ovat rehellisyys, avoimuus, tunteiden näyttäminen ja se, että molemmat ilmaisee omat tarpeensa. Molemmilla tarvitsee myös olla omaa aikaa vauvan kanssa olemiselta.

- Avun pyytäminen aina, kun siltä tuntuu. Se ei ole helppoa täällä kulttuurissamme, jossa on kannustettu selviämään itse kaikesta. Vauva-arki on kuitenkin monelle shokki etenkin ensimmäisinä viikkoina. Siksi kannattaa pyytää rohkeasti apua. Itse olen sitä jonkin verran saanut, mutta enemmänkin olisin voinut pyytää. Etenkin imetystuki oli todella tärkeää.

Vauvan kiinteästä ruokinnasta kirjoittelen sitten, kun se tulee ajankohtaiseksi. Pyrin täysimettämiseen ainakin 6 tai 7 kk. Katsotaan.


Tässä vauvajuttuja tällä erää ;) T. Superonnellinen perhe

3.4.2012

Haasteita ja uusia haasteita

Tämä vuosi on ollut jo nyt varsinainen muutoksen vuosi itselleni. Elämä tuntuu todellakin antavat sitä suurempia haasteita, mitä enemmän niitä on etenkin henkisesti valmis vastaanottamaan. Jos raskausaika, josta kirjoittelin mm. tässä opetti nöyryyttä niin synnytys opetti että järisyttävistäkin kokemuksista voi selvitä ja kasvaa edelleen. En vielä viime vuoden puolella voinut kuvitellakaan, että voisin kokea tämänlaista väsymystä ja stressiä, kuin mitä äitiysaika on nyt viimeisinä kuukausina antanut. Uskon kehonkuunteluun ja siihen, että se antaa meille tarvittavat viestit oikeiden valintojen tekemiseen, mutta pienen vauvan kanssa kaikki opit ja uskot täytyy hetkeksi heittää romukoppaan. Vauvan tarpeet on pakko laittaa omien edelle - toivottavasti tietenkin mahdollisimman moni ajattelee näin. Omasta syömisestä ja etenkin nukkumisesta on täytynyt tinkiä ja se kyllä tuntuu heti kehossa ja etenkin mielessä, kun tunteet ja ajatukset lähtevät liikkeelle ja elävät omaa elämäänsä.

Elämä on kulkenut viime ajat kahden tunnin sykleissä; vauva syö rintaa kahden tunnen välein 24/7. Onneksi viimeisen viikon ajan syömisrytmi on öisin pidentynyt jopa tunnilla, joskus (vahingossa) jopa kahdella. Vaikka täysimetys on tosi rankkaa, haluan sitä tehdä ja maitoa näyttäisi riittävän niin, että siitä ei pitäisi olla kiinni. Tänään toista rintaani pingotti niin paljon, että maitoa alkoi suihkuta siitä itsestään. Oli pakko ottaa rintapumppu pitkästä aikaa käyttöön ja pumpata varastoon. En ole alun jälkeen jaksanut pumpata maitoa, kun sitä tuntui tulevan pumppuun tuskallisen hitaasti, mutta nyt pullo täyttyi jo muutamassa minuutissa. Näin ne ajat näköjään muuttuvat jatkuvasti. Nyt voin antaa puolison myös syöttää yöllä pullosta, josko saisi itse nukkua hieman pidemmän pätkän...

Jos tuleva tai nykyinen imettävä äiti kohtaa maidontulo-ongelmia, olen kuullut, että ruokavaliolla on suuri vaikutus (ja toki myös liiallisilla stressitasoilla). Eräällä tutulla alkoi maito kuulemma virrata, kun alkoi syömään smoothieita:) Itse en raskausajan muutaman himon jälkeen ole kaivannut lihaa, eli kasvis-kala - ruokavaliolla mennään. Pitkälle päivärytmini on koostunut smoothiesta, salaatista, luomuleivästä ja laatuproteiineista.

Olemme myös törmänneet moniin, tärkeisiin ja meille uutta näkökulmia tuoviin terveysasioihin viime kuukausina eikä varmaan syyttä; luulen, että niillä on tarkoitus päätyä tulevan kirjani sivuille, jonka päivitys deadline alkaa olla käsillä. Kuten joskus mainitsin, vauva johdatti meidät todella pätevälle vyöhyketerapeutille, joka on antanut meille rutkasti itsehoito-ohjeita. Olemme mm. molemmat Heikki ja minä kärsineet pitkäaikaisesta magnesiuminpuutteesta ja nyt sitten tankataan sitä  kotikonstein nestemäisesti, jotta se ihan oikeasti alkaisi imeytyä -toisin kuin tabuja ottamalla. Äidin magnesiuminpuute saattaa näkyä mm. vauvan hikkailuna (joka tietenkin neuvolan mukaan on täysin normaalia). Tankkaamme myös muita tärkeitä mineraalisuoloja, jodia, piitä ja sinkkiä - ja tietenkin laadukasta merisuolavettä. Suolan pitäisi muuttua maultaan makeaksi, kun suolatasot ovat kropassa kohdallaan. Ei uskoisi, mutta näin näyttäisi olevan. Postailen jossain vaiheessa näitä testausohjeita tarkemmin, kunhan saadaan itse ne toimimaan.

Monenlaiset mittaukset ja täsmähoidot ovat tärkeitä, koska vain puhtaamman ruoan lisääminen välttämättä korjaa vuosikausia kyteneitä mineraalivajeita tai muita damageja, mitä kehoomme on kertynyt. Raskausaikaisen ameebalöydyksen siivittämänä päädyimme viime sunnuntaina bioresonanssiterapiaan, joka skannailee kehostamme loisia ja matoja (ja joo, niitä on kaikilla, mutta niistä ei juurikaan ymmärrettävästi haluta puhua):

MSAS Professional – laitteella voidaan mitata tärkeimpien kudosten ja elinten tasapainotila ja etsiä tasapainoa häiritseviä tekijöitä. Tärkeimpiä häiritseviä tekijöitä ovat homemyrkyt, raskasmetallit, kemialliset myrkyt, loiset, bakteerit ja virukset, jotka voidaan tunnistaa ja puhdistaa kehosta. Lisäksi voidaan etsiä kehoa tasapainottavia homeopaattisia valmisteita, kukkatippoja, kivitippoja ja väritippoja. Laitteella voidaan myös todeta yliherkkyyksien aiheuttajat, ruoka-aineallergiat ja mitata puuttuvat ravinteet.

Olen kuullut, että monet ovat saaneet useiden sivujen matoraportit, mutta meillä tulokset jäivät reiluun yhteen sivuun, eikä mitään pahempia juttuja onneksi löytynyt, vaikka jonkunasteinen kehon epätasapainotila näkyikin myös paperilla. Puhdistelu jatkuu tämänkin asian suhteen sen verran, kuin imettävänä pystyn, mutta tosiaan hyvin monenmoiset asiat voivat kyteä kehossamme ja aiheuttaa vaivoja - eikä välttämättä puhtainkaan ruoka niitä korjaile.

Jatkuva tietotulva voi lisätä pelkoa ja ahdistusta ja siksi näitä asioita ei pitäisi lähteä "suorittamaan" ja pääpaino tulisikin olla psyykkisellä ja henkisellä hyvinvoinnillamme. Terveyttä on siis mukava "harrastaa" siihen pisteeseen, kun se aidosti lisää hyvinvointia. Kun ennen kehoamme ohjannut mieli alkaa "rakoilla", pääsee keholliset jumitukset vihdoinkin tietoisuuteen ja liikkeelle. Keho tulee siis mielen perässä ja on hyvin mahdollista, että se oireilee jollain tasolla vielä vuosiakin siitä, kun sitä olemme lähteneet puhdistamaan.

Mikään ei kyllä ole niin varmaa kuin epävarmuus ja se, että muutumme jatkuvasti!