Tietoiseksi tuleminen. Vastuu kaikesta elämästä. Luonnollinen ruoka. Laatu ja luonnollisuus kaikilla elämän osa-alueilla.

21.12.2012

Vinkkejä lisäämiseen ja luopumiseen

Tervetuloa virallisesti uudelle aikakaudelle! Nyt on 21.12.12 ja kellokin on ihan just 12! Itse olen kokenut uuden aikakauden tulon jo muutaman vuoden ajan. Tietoisuuden muutosta tapahtuu koko ajan - emme vain huomaa sitä, kun meillä on jatkuva sisäinen kiire ja uskomme ajatuksiamme, jotka tulevat pintamielestämme ja menneisyydestämme. Aina jokainen hetki, mutta erityisesti joulun aikaan on hyvä hetki pysähtyä, tarkastella tämänhetkisiä uskomuksia ja tehdä uusia tavoitteita ensi vuodelle. Vanhasta luopuminen sattuu aina, mutta kun sen on tehnyt on vapautumisen tunne monin verroin kaiken arvoista. Tavoitteista vielä enemmän vuoden viimeisessä bloggauksessani.

Tässä ajattelin kirjoitella kuitenkin vinkkejä joulun ajan ruokailuun, elämiseen ja yleensäkin muutosten tekemiseen.

Ensimmäinen vinkkini ihan kaikessa elämisessä ja muutosten tekemisessä: älä luovu heti entisistä suosikeistasi vaan lisää uusia niiden rinnalle!

Itselläni luonnollinen, tuore, ravintorikas ruoka on ollut jo vuosia arkipäivää ja automaattista toimintaa, joka tapahtuu kun on läsnä ja kuuntelee kehoa. Ei tarvitse stimuloida kehoa keinotekoisesti aktiiviseksi. Ei tarvitse "nollata" stressiä. Ei tarvitse olla väsynyt, masentunut, kiireinen tai tukkoinen. Ei tarvitse etsiä onnea ulkopuolelta. Kun keholle antaa sitä mitä se tarvitsee (kun ensin pysähtyy kuuntelemaan sitä) se toimii niinkuin sen kuuluu.

Jos joskus ajatuu ei-niin-terveellisten herkkujen pariin voi tilannetta tasapainottaa nauttimalla runsaasti nesterikasta ruokaa ennen tai jälkeen tukkivan ruoan. Yleensäkin neste- ja suolatasapaino on tärkeä, että ruoka ylipäänsä sulaa ja imeytyy optimaalisesti. Jos sinulla on kirjani, tee ihmeessä kirjan lopussa olevat mineraalitestit tai tule luennolle testaamaan itsesi käytännössä. Teimme juuri äsken Heikin kanssa pH-testin ruokasooda-vedellä (2 dl vettä 1 tl ruokasoodaa) ja Heikki meinasi oksentaa kun taas oma makumielikuva oli hyvä ja makea.

Tämä saattaa kertoa viime päiväisistä tapahtumista, koska olemme alkaneet "unikouluttamaan" hellävaraisesti Jereä ja olen saanut nukkua jopa 5:ttä tuntia putkeen (silti heräämisiä on ainakin 2 yössä). Heikki taas on toisessa huoneessa pojan kanssa ja herää rauhoittelemaan häntä öisin. Äidin lähelle on kova tarve, mutta pikku hiljaa sekin alkaa hellittämään ja äitikin saa nukkua. Mutta siis: univaje on yksi tekijä, mikä aiheuttaa happamuutta. Kun keho on hapan, se sairastuu paljon herkemmin. 

(Ihanaa, kun saa nukkua! Ehkä kohta saan tilaa ja kapasiteettia purkaa synnytyskokemusta, johon ei vielä ole ollut täysillä mahdollisuutta!)

Omaa pH:ta voi siis kätevästi testata itse ja aion ostaa lähiaikoina myös vaa'an, josta voi mitata omaa nestetasapainoaan. Suurin osa juo vettä ihan liian vähän ja samalla syö liikaa kuivattavaa ja happamoittavaa ruokaa. Esim. joulukinkun pH on jotain muuta kuin ihanteellinen. Vyöhyketerapeuttimme kertoi myös viikon takaisella vauvaluennolla, että muutamat sikalanomistajat, jotka ovat käyneet hänen vastaanotollansa ovat myyneet sikalansa vuoden sisällä. En nyt ole itse perehtynyt aiheeseen (kun sika ei ole maistunut oikein ikinä), mutta sian tapauksessa virtsahappoa erittyy runsaasti sen lihaan eli lihan maun tekee virtsa (sama juttu ilmeisesti kanoilla). Tästä voin kyllä kuulla mielelläni tarkempaa tietoa, jos jollain on!

Söi sitten sikaa tai lihaa, niin aina kannattaa valita luomu, jossa on lukuisia etuja, joita en nyt ala tässä käymään läpi. Osta kirjani sikaa syövälle tuttavallesi, joka valittaa tukkoista oloa! Tietenkin puhtaus-aspekti koskee myös herkkuja. Sain eilen itse tehtyä raakapipareita - tai pelkkää taikinaa ja se oli NIIIN hyvää! Ohje on tästä blogista hieman sovellettuna. Ohje on ihana helppo, omaan makuuni ja elämäntapaani sopiva. Jos olet enemmän panostavaa tyyppiä, olet varmasti jo tehnyt omat superpiparisi, mutta tästä paremmaksi voiko enää pistää?

Luomu ei tietenkään pelasta, jos tuote on prosessoitua. Toinen konkreettinen esimerkki kehon tasapainotuksesta tapahtui, kun nautimme molemmat eilen lounasta, jossa oli Ruohonjuuresta ostettuja luomukalapuikkoja (joita emme ole syöneet vuosikausiin). Vaikka nautimme niitä runsaan salaatin kera, meinasivat molemmat nukahtaa heti ruokailun jälkeen (ja tätä ei ole tapahtunut vuosikausiin...). Prosessoitu ruoka. Jotain muuta kuin energisoivaa. Jotain muuta kuin ravintoa. Taisi jäädä kalapuikkokokeilut kyllä sikseen. Jälkkäriksi nautimme taas tuota piparitaikinaa ja energia palasi samantien!

Prosessi menee niin, että lisäämistaktiikka toimii yleensä aina ennen luopumista. Luopuminen (oli se sitten mistä tahansa vanhasta) tapahtuu sitten itsestään, kun sille antautuu. Viime viikkoina olen huomannut, että värimieltymykseni tekee suurta murrosta. Olen ollut jo pitkään suuri pinkin fani (ehkä jokunen on huomannut), mutta huomaan, että kausi on vihdoista viimein ainakin hiipumassa - ehkä loppumassa kokonaan. Uudet suosikkivärini ovat enemmän maanläheisiä ja syksymäisiä; enemmän punaisempaa ja oranssihtavaa. Vihreän eri sävyjä. Ehkä olen vain tullut vanhaksi (ja mamaksi).

Näiden minulle uusien ja vieraiden värien lisäämiseen antoi innotuksen värianalyysi, jossa kävin jokin aika sitten. Värianalyysissa tutkitaan ihmisen ihon, silmien, hiusten ja eri värien sopivuutta toisiinsa. Täten ihmiset ovat joko talvia, keväitä, kesiä tai syksyjä. Suurin osa suomalaisista on tekijän mielestä keväitä tai syksyjä, joille sopivat lämpimät värit. Vain talvelle sopii tummempi pinkki ja musta! Pieni kateellisuus siis näitä luonnostaan hyvin tummia kohtaan!

Tässä blogissa käydään kivasti läpi eri vuodenaikatyyppejä. Ks. kevät, kesäsyksy, talvi. Jos et ole varma tyypistäsi, voit mennä vaikka asiantuntijalle (ks. aiempi linkki, jossa itse kävin).

En suostu kuitenkaan luopumaan pinkistä tuosta noin vaan lisään oranssia ja punaista ja etenkin suosikkejani vihreää ja ruskeaa pikku hiljaa. Samaa sanoi analyysin tekijä - ei tarvitse ottaa tätäkään mitenkään kirjaimellisesti vaan lisätä oman vuodenajan suosikkivärejä ja katsoa, mihin mieltymykset menevät ajan kanssa.



Jouluinen smoothieni, jossa
-Punaherukkaa, gojia
- Banaania, muutama taateli
- Hamppuproteiinia, chia-siementä
- Piparkakkumaustetta, laatusuolaa
- Lähdevettä!

HAPPY CHRISTMAS!!

Ps. laitan myös jossain vaiheessa kuvia itsestäni uusien värien kera, kun joskus on aikaa ja edes hieman kapasiteettia laittaa itseään nätiksi

1 kommentti:

  1. Meillä ihan sama tuon vauvan nukkumisen kanssa, tai eihän tuo oikeastaan enää niin vauva ole.. Nukun välillä korvatulpat korvissa, etten heräisi ihan jokaiseen vauvan inahdukseen ja sängyn rasahdukseen. Tulppien läpi kuulen kuitenkin suurimmat itkut, eli herään kyllä tarvittaessa jos sattuu olemaan hätä, mutta näin saan taattua itselleni hiukan rauhallisemmat unet.

    VastaaPoista

Kommentoi, tarkastele, peilaa, opi...