Tietoiseksi tuleminen. Vastuu kaikesta elämästä. Luonnollinen ruoka. Laatu ja luonnollisuus kaikilla elämän osa-alueilla.

3.7.2012

Vauvamahalle kyytiä

Sain raskausaikana lisäkiloja noin 9. Niistä noin 4 jäi laitokselle. Loput jäivät vyötärölleni sekä varastoituivat rintavarustukseen, aktiiviseen maidontuotantolaitokseen. Kun maito nousi sairaalassa rintoihihi toisena tai kolmantena päivänä, oli Heikin ilme näkemisen arvoinen. Luonnolliset silikonit, joihin ei tosin saanut nyt kajota piiitkään aikaan :)

Ensimmäisinä vauvakuukausina rytmit olivat sekaisin niin syömisen ja nukkumisen suhteen ja fokus oli ihan muualla kuin omassa ulkonäössä tai olemuksessa. Liikunta koostui lähinnä vaunulenkeistä ja kevyestä joogasta. Kolmantena kuukautena synnytyksestä aloin treenata vähän enemmän, kun kehotuntuma palasi. Saatoin jonakin päivänä jopa hieman panostaa ulkoiseen olemukseen ja laittaa jalkaan muutkin, kuin lähes vuoden joka päivä päällä olleet mustat lökölegginssit (aka kalsarit).

Aikaa ja energiaa tai halua määrätietoiselle liikunnalle (tai enemmän suorittavalle liikunnalle) ei kuitenkaan ole edelleenkään kuin murto-osa entisestä elämästä. Muutamana aamuna viikossa jaksan herätä aamulla kevyelle lenkille tai joogaamaan. Monesti kuitenkin valitsen nukkumisen niin pitkään, kuin mahdollista eli (jopa) 8:aan tai puoli 9. Uneksin normaaleista yöunista tai edes yhden pysähdyksen taktiikasta nykyisen kolmen sijaan :) Se treeni, mikä tähän elämäntyyliin sopii tuntuu olevan paikasta ja ajasta riippumatonta (niinkuin toki ennenkin, mutta erityisesti nyt). Nopeat intervallilenkit, kevymmät vaunu/kantoreppulenkit, 10-20 minuutin kahvakuulat ja joogat sekä pojan kanniskelu ja muu hyötyliikunta.

Ruoansulatukseni/aineenvaihdunta ei toimi epäsäännöllisyydestä johtuen niin optimaalisesti, kuin se voisi toimia. Välillä pitää syödä hieman kiireessä ja ennen nukkumaanmenoa - vasten kaikkia oppejani :) Raskauskiloja on edelleen muutama, vaan sepä ei haittaa. Se, että on hyvä olla kehossaan on tärkeämpää, kuin se onko vatsamakkara tai pari-  todennäköisesti vielä tilapäinen sellainen. Laihdutusta ei missään nimessä suositella imetysaikana ja itse ainakin haluan imettää, syödä ja elää rennosti nyt vaikka oma kroppa ei sitten olisi timmeimmässä kunnossa. Se on hauskaa, kuinka prioriteetit muuttuu lapsen saannin myötä ja näkee, kuinka ulkonäkö- ja minäkeskeistä elämä on ennen - erityisesti ennen havahtumistani - ollut.


Kaikessa liikkumisessa olisi hyvä pyrkiä luonnollisuuteen ja leikkiin. Kun lapsi kasvaa, aiomme temmeltää hänen kanssaan mahdollisimman paljon. Oikein odotamme jo erilaisia pihaleikkejä. Kesällä ja ulkona treenatessa voi samaan rahaan saada aurinkoa ja happea. Tässäpä videota pitkästä aikaa:



Varoitus! Myös tuleville isille saattaa tulla hieman "sympatiamahaa" joko raskauden tai vauva-arjen myötä.

ps. Tulimme juuri lääkäristä, jossa todettiin, että Jeren eka korvatulehduksen alku on selätetty ilman antibiootteja! Uu jee, luonto ja luottamus hoitavat kyllä useimmiten kuntoon. Kerron tästä lähes kaikkia lapsiperheitä koskettavasta aiheesta lisää myöhemmin!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi, tarkastele, peilaa, opi...