Tietoiseksi tuleminen. Vastuu kaikesta elämästä. Luonnollinen ruoka. Laatu ja luonnollisuus kaikilla elämän osa-alueilla.

31.7.2012

Bio Clip Cuff -mittari

Tutustuimme kyseiseen verenpainetta ja valtimoiden terveyttä mittaavaan mittariin ensi kertaa alkukesästä vyöhyketerapeuttimme vastaanotolla ja päätimme tilata sen, kun hinta oli kohtuullinen. Mittaria voi tilata Lootuskaupasta ja nyt on tullut mittailtua itsemme lisäksi sukulaisia ja tuttavia. Laite osoittaa verenpaineen lisäksi valtimoiden jäykkyys/kovuusasteen palkkien muodossa; jos suonesi ovat hyvässä kunnossa (elastiset) pysyvät palkit vihreällä tasolla (mitä vähemmän palkkeja, sen parempi). Jos palkit ovat keltaisella tasolla pitäisi elintapoja hieman parantaa ja punaisella tasolla tulisi muutosten olla jo radikaalimpia ja käydä lääkärin juttusilla.
Mittaustuloksemme ovat olleet vaihtelevia, koska laite mittaa aina tämänhetkistä tilaa, johon vaikuttaa esim. ruokailu, liikunta ja stressitaso. Mittauksia kannattaakin tehdä useampia eri aikoina. Jokatapauksessa tulokset ovat suuntaa antavia. Ennen mittausta olisi hyvä olla syömättä ja istua paikoillaan 15 minuuttia. Kenenkään mittaamallamme henkilöllä ei palkit ole menneet vielä punaiselle - ei edes 90 vuosikymmentä käyvällä taatallani. Suurella osalla tulos pysyy vihreällä, osalla hieman keltaisella. Kokonaisuudessaan laite kertoo yhden näkemyksen terveydestä ja on kattavampi kuin perusverenpainemittari.

Tutustu mittariin tarkemmin tästä!

23.7.2012

Kokonaisvaltainen vauvanhoito: ruoansulatuksen ja immuunikyvyn yhteydestä

Olen hahmottelemassa heidikuusisto.com - sivustoa, jonne laitan mm. tietoja tulevista kirjoistani sekä laadukkaita artikkeleita. Blogini, joka käsittelee pitkälle omia kokemuksiani pysyy todennäköisesti bloggerissa, josta sitä on helppo seurata. Näin lukijoidenkaan ei tarvitse koko ajan vaihtaa paikkaa :) Ilmoitan, kun uusi sivusto valmistuu. Tavoite olisi elokuun loppu, jolloin ensimmäistä kirjaanikin aletaan (toivon mukaan) enemmän markkinoida. Se ei siis vielä ole taitossakaan puhumattakaan painosta.

Blogini teemat vaihtelevat oman kehitykseni myötä ja tällä hetkellä suurin intohimoni on vauvojen (ja lasten) hyvinvointi. Opiskelen vauvan luonnonmukaista ja kokonaisvaltaista hoitoa muutaman kirjan sekä vauvoihin perehtyneen vyöhyketerapeuttimme Kirsi Sarimaan opastuksella. Pelkkä teoria on tietenkin puoliruokaa, joten elän parhaillaan teoriaa ja tulevan kirjan sivujani todeksi oman pienokaisemme kanssa.

Jos haluat hoitaa vauvaasi luonnomukaisemmin, kokonaisvaltaisesti ja englannin kielen ymmärrys sujuu, suosittelen lämpimästi 30 vuoden kokemuksen holistisesta lääketieteestä omaavan Randall Neustaedterin v. 2010 julkaistua ytimekästä mutta kattavaa hoito-opasta "The holistic baby guidea". Kirjassa on vaihtoehtoisia näkemyksiä moniin yleisiin terveysongelmiin, mitä vauvat kohtaavat ensivuotensa aikana. Neustaedteriltä on myös kirja Child health guide hieman isompien lasten hoitoon. Toinen hyvä kirja erityisesti raakaruokaan ja superruokiin hurahtaneille on Shazzien Evie´s kitchen joka sisältää informatiivisen puolen lisäksi paljon lapsille maistuvia raw reseptejä. Näillä pääsee ainakin alkuun omaa kirjaani odotellessa :) Laittakaa vaan muitakin kirjasuosituksia kommentteihin, jos teillä on hyviä kokemuksia.

Jo 6 kk vanhempana olemisen kokemuksella olen kohdannut paljon lapsen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia jakamisen arvoiselta vaikuttavia seikkoja ja ajatuksia aiheeseen liittyen on noussut sitäkin enemmän. Uusille lukijoille tiedoksi, että en ole (edelleenkään) asiantuntija tai yhtäkkiä lääkäriksi valmistunut vaan tavallinen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista innostunut maallikko, joka haluaa jakaa tietoa, edistää ihmisten terveyttä, hieman havahduttaa ja kannustaa vastuun ottamiseen.

Tässä kirjoituksessa kerron muutamia seikkoja, joista on hyvä aloittaa, jos kokonaisvaltainen vauvan (ja lapsen)hoito kiinnostaa. Ensiksi määritellään, mitä nykyään paljon viljelty sana "kokonaisvaltainen" sitten tässä yhteydessä tarkoittaa oman näkemykseni mukaan.

Kokonaisvaltainen eli holistinen näkemys painottaa mm. seuraavia tekijöitä ihmisen hoitamisessa:

- Keho parantaa itse itsensä, kun sille antaa siihen mahdollisuuden (esim. oikeanlaisen ravinnon avulla)
- Voimme ennaltaehkäistä monet vaivat noudattamalla terveellisiä elämäntapoja
- On tärkeää löytää vaivan tai oireen syy, eikä vain hoitaa oireita paikallisesti lääkkeillä (jotka usein vain pahentavat asiaa)
- Meillä on niin fyysinen, psyykkinen kuin henkinen taso, jotka kaikki vaikuttavat toisiinsa
- Toisinsanoen: ihmisen kaikki osat ovat yhteydessä toisiinsa (kemia/fysiikka, neurologia/immuunikyky ym)
- Hyvin monet vaivat saavat alkunsa heikentyneestä immuunivasteesta, josta jopa 70% sijaitsee suolistossa. 
Ruoansulatuksen toimivuus olisi siis ensisijaisen tärkeää kaikkien vaivojen hoidossa!
- Kokonaisvaltaiset hoitomuodot stimuloivat kehoa usein monelta tasolta ja edesauttavat kehon omien paranemismekanismien toimintaa
- Koululääketieteelläkin on paikkansa aidosti holistisessa näkemyksessä

Vauvojen (yhtä lailla kuin aikuisten) kokonaisvaltainen hoito tarkoittaa siis sitä, että vauva pyritään pitämään terveenä kaikilla tasoilla, eikä vain hoideta oireita paikallisesti. Esim. iho-oireisiin määrätyt voiteet tarkoittavat oireen hoitoa, kun syy on usein heikentyneessä immuunijärjestelmässä (jos iho on huonossa kunnossa se voi viestiä esim. maksan heikosta kapasiteetista poistaa myrkkyjä). Holistinen eli kokonaisvaltainen lääketiede pyrkii aina löytämään vaivan syyn, koska vain oireiden hoitoon määrätyt lääkkeet usein vain pahentavat vaivoja lyhyellä ja pidemmällä tähtäimellä ja aiheuttavat ikäviä sivuvaikutuksia. Lähes kaikkien vaivojen ennaltaehkäisyyn immuunijärjestelmän vahvistaminen on tärkein seikka. Jos vaiva tai oire on jo ilmennyt, immuunijärjestelmää pyritään vahvistaa antamaan keholle oikeanlaista ravintoa, jotta se voi alkaa parantaa itse itseään. Vaivasta riippuen käytetään myös täsmähoitoja esim. homeopatian, akupunktion, vyöhyketerapian, kiinalaisen lääketieteen tai vaikka ayurvedan valikoimasta.

Koska ruoansulatus ja immuunikyky ovat ensisijaisen tärkeitä monien vaivojen hoidossa, jaan tässä kirjoituksessa näkemyksiä niihin liittyen käyttäen pohjana "the holistic baby guidea" ja omia kokemuksiani. Tarkoitus olisi myös tutustua myös moniin muihin lapsille yleisiin vaivoihin ja jakaa niistä näkemyksiä jatkossa.

Vauvat käyttävät suuren määrän energiaa ruoansulatukseen ensi kuukausina. Ruoansulatuselimistö saa hyviä rakennusaineita; vitamiineja, mineraaleja ja erilaisia vasta-aineita ja hyödyllisiä bakteereita äidinmaidosta heti ensipäivistä lähtien. Mikäli vauva altistuu jo pienenä antibiooteille, muille lääkkeille tai joutuu syystä tai toisesta korvikeruokintaan on suoliston rakennuskapasiteetti koetuksella. Yksi luontaista immuunivastetta häiritsevä tekijä on rokotukset, joista kirjoitan erikseen lisää myöhemmin.

Selviä oireita heikentyneeseen ruoansulatukseen liittyen voivat olla esimerkiksi lyhyt pinna (vauva hermostuu herkästi), ruoan jatkuva pulauttelu tai oksennus, epämukavuus ja jatkuva itku. Näitä oireita voi kutsua koliikiksi tai nykyään refluksiksi. Molempien vaivojen oireet ovat oikeastaan samat, mutta koliikkiin ei ole aiemmin löydetty lääkeapua, kun taas refluksiin on.

Sanoi vaivaa sitten koliikiksi tai refluksiksi, joka tarkoittaa sitä, että maito nousee syöttöjen jälkeen ruokatorveen aktiivisen vatsahappotuotannon vaikutuksesta kannattaa ensihuomio kiinnittää ruokailuun liittyviin tekijöihin ennen kemiallisten lääkkeiden ottamista. Koululääketiede määrää refluksiin happosalpaajia, jotka estävät happojen tuotantoa, jotta happo ei häiritse vatsaa ja ruokatorvea, mutta kuten aikuisten, niin vauvojenkin hapoilla on tehtävänsä: ne auttavat ruoansulatuksessa ja haitallisten bakteerien eliminoinnissa. Tutkimuksissa ei myöskään ole todettu, että refluksilääkkeillä (yleensä happosalpaajat ja antasidit) ei ole edes vaikutusta positiiviseen paranemiseen. Päinvastoin. Lapsilla, jotka ovat saaneet happosalpaajia on todettu mm. keuhkokuumetta aiheuttavan bakteerin lisääntymistä.

Vauvan kaksi "työtä" ovat hengittäminen ja syöminen ja jos hengittäminen on yleensä spontaania toimintaa, on syömisen opettelu vauvalle valtaisa muutos. Ruoansulatushäiriöt voivat johtua mekaanisista ongemista, esim. huonosta imetysasennosta ja tekniikasta. Tärkeä olisi löytää molempia tyydyttävä asento kokeilemalla ja röyhtäyttää syöttöjen jälkeen, jotta maito ei lähtisi niin helposti nousemaan ylöspäin. Tarvittaessa vauvaa kannattaa pitää jopa 20 minuuttia pystyasennossa syömisen jälkeen. Myös sänkyä voi kohottaa ja koittaa vatsalla nukuttamista.

Toinen tärkeä vaikuttaja ruoansulatuselimistön kunnossa on imettävän äidin ruokavalio. Vauvan ruoansulatusta saattavat häiritä äidin ravinnon mukana nauttimat kemikaalit ja proteiinit, jotka kulkeutuvat vauvaan rintamaidon kautta. Geneettisten tekijöiden lisäksi esimerkiksi lääkkeillä heikennetty immuunisysteemi altistaa erilaisten allergioiden syntyyn. Ruoka-aine ei siis välttämättä ole yksin allergiaa aiheuttava, vaan syynä on heikentynyt immuunipuolustuksemme. Ensimmäinen asia, mitä oireilevan vauvan imettävä äiti voi tehdä on karsia kaikki stimuloivat kemikaalit ruoasta; kofeiini, alkoholi ja turhat lisäaineet pois ensi tilassa. Seuraavaksi yleisimpiä allergian aiheuttajia ovat: maitotuotteet, suklaa, mausteet, pavut, sipuli, soija, tomaatti, kaalivihannekset, maapähkinä, kananmunat ja vehnä. Lehmänmaito on yksi suurin allergiaa aiheuttava tekijä ja se kannattaa karsia myös heti aluksi.

Monet korvikevalmisteet ovat hyvin jalostettuja ja saattavat sisältää jopa todella epäterveellistä maissisiirappia. Soijavalmisteet ovat allergisoivan vaikutuksen lisäksi yhdistetty kilpirauhasen vajaatoimintaan ja ne ovat kielletty jo monessa maassa. Jos käytät korviketta, valitse ehdottomasti luomu - niitä on onneksi saatavilla!

Jos ruoansulatusongelmat alkavat kiinteiden alkamisen jälkeen, lopeta kaikkien viljojen ja maitotuotteiden antaminen ainakin 1.vuotiaaksi asti. Tämä koskee myös esim. riisimuroja ja kaurapuuroa. Erityisesti vehnä ja muut gluteenipitoiset viljat saattavat häiritä suolistoa ja aiheuttaa sinne tulehdusta. 1 vuotiaana voi kokeilla antaa jogurttia tai juustoa (jos haluaa) ja 18-24 kk iästä muita täysrasvaisia maitotuotteita. Jos oireet eivät helpota, teetä erilaisia testejä, kuten ruoansulatusanalyysi, josta selviää suoliston tila mm. entsyymien, bakteerien ja hiivan suhteen. Tärkeitä lisäravinteita, mitä kannattaa käyttää ovat D3-vitamiini, kalaöljy (tai mahdollisesti vielä paremmin imeytyvä krilliöljy) ja korvikevauvoille valmiste nimeltä bovine colostrum.

Yksi tärkein seikka, mitä voimme tehdä parantaaksemme vauvan oloa ja hoitaa vaivan syytä on antaa probiootteja. Erään tutkimuksen mukaan 95% vauvoista vastasi positiivisesti, kun sai probioottia, joka sisälsi lactobasillus reuteria. Valitse lactobasillusta ja bifidobacterium - kantoja sisältävää valmistetta korvikevauvoille ja pelkkää bifidoa rintaruokituille. Tosin antibiootit voivat hävittää lactobasillus-kantaa myös rintaruokituilta, joten sekin saattaa olla tarpeellinen tapauksesta riippuen. Vauvojen probiootit ovat jauheita, jotka sekoitetaan rinta- tai korvikemaitoon. Tarkemmista lisäravinnesuosituksista on tulossa oma postauksensa, kun ensin kerään kokemusta aiheesta. 

Läheisyyden merkitystä ei pidä aliarvoida, kun kyseessä on kokonaisvaltainen hoitaminen. Pidä lasta lähellä; kanna repussa tai liinassa, jos ensimmäisellä kerralla ei onnistu. Myös kapalointi on erään tutkimuksen mukaan hyvin tehokas rauhoituskeino itkeville lapsille. Hierontakin voi auttaa; hiero hellästi oireilevan vauvan vatsan seutua ja pidä vauvaa eri asennoissa esim. käsivarsillasi siten, että vauva on vatsallaan. Kokeile myös taivuttaa jalkoja vatsaa vasten (pumpata ilmaa). Voit myös kylvettää lasta ja soittaa hänelle rauhoittavaa musiikkia.

Älä emmi hakea apua asiantuntijoilta, jos oireet eivät näillä vinkeillä ala helpottaa! Vyöhyketerapia (josta kerron alempana) on hoitajasta riippuen hyvä tapa hoitaa vauvoja. Samoin akupunktiosta tai kiinalaisesta lääketieteestä voi saada apua. Kiropraktia ja osteopatia hoitavat vauvan asentovirheitä kuntoon. Itkuisuushan voi johtua esim. synnytyksestä johtuneesta niskajumista, jota emme yleensä voi nähdä itse.


Omia kokemuksia ja lisävinkkejä




Pieni ja ponteva suloisuutemme nimeltä Jere täytti toissa sunnuntaina tasan puoli vuotta. Poika on viime aikoina osoittautunut varsin pirteäksi, nauravaksi, kovaääniseksi ja liikunnalliseksi tapaukseksi. Liikkeellä pitää olla suurin osa päivästä eikä sylissä enää oikein viihdytä kuin hetki. Syöttöjenkin pituus (vaikka välit ovat edelleen melko tiheät) on yhtäkkiä vähentynyt radikaalisti, kun on niin paljon muuta tekemistä. Pirteys ja aktiivisuus oli hyvin kaukaista synnytyksen jälkeiset päivät. Koimme kolme viikkoa etuajassa maailmaan astuneen pikku prinssin kanssa rankkoja hetkiä todella pitkän ja rankan synnytysprosessin aikana eikä kaikki (tai lähes mikään) mennyt niinkuin olin toivonut. Antibiootit ja monet kipulääkkeet lähestulkoon tainnuttivat pojan moneksi päiväksi eikä imetystä saanut käyntiin ensimmäisinä päivinä. Onneksi hän välttyi pelkäämiltämme korvikkeilta ja sai sairaalassa luovutettua äidinmaitoa. Toisesta päivästä lähtien sain antaa jo itse pumppaamaani maitoa, jotta pikkuinen sai sitä, mitä todella tarvitsi toipuakseen.

Imetys (josta kirjoitan jossain vaiheessa oman postauksen) lähti lopulta sujumaan alun takeltelun, monien ammattiauttajien avun ja pojan kasvamisen myötä. Poika kasvoi ennätysvauhtia (2kg/kk) ja alkoi piristyä. Muutaman viikon päästä huomasimme kuitenkin epämääräistä rohinaa pojan hengitysteissä ja nukkuminenkin alkoi pätkiä. Neuvolasta emme saaneet juurikaan apua asiaan. Onneksi minut johdatettiin mahtavan vyöhyketerapeutin luokse, jonka (neuvolaa päinvastaiset) ohjeistukset käyttöön ottaneina saimme monet asiat kerrasta kuntoon. Vyöhyketerapiaa käytetään monesti onnistuneesti vauvojen hoidossa. Itse käsittely, joka meidän tapauksessa tehtiin jalkapohjan pisteitä stimuloimalla hoitaa vauvaa (ja vanhempia) ja hoitajan pätevyydestä riippuen voi sieltä saada paljon muutakin hyödyllistä tietoa.

En lähde tässä vaiheessa yksityiskohtiin, mutta pääohjeistukset, mitä terapeutti antaa lähes kaikille ovat seuraavia; Äidin suolatasojen ja tiettyjen mineraalivajeiden kuntoon saaminen ruoka-ohjeistuksen ja vitamiinilisien avulla, ravinteiden imeytymisen varmistaminen suolahapon avulla sekä (vauvan) mahdollisen hiivan häätäminen homeopatian avulla. Hiiva puhkeaa helposti huonojen ruokatottumusten, liian sokerin ja antibioottikuurien vaikutuksesta. Kun nämä tekijät alkavat olla kunnossa tarkastellaan amino- ja rasvahappojen tilannetta. Henkinen puoli ja itsetuntemus kulkee myös hoidoissa mukana, mikä on varmaankin itsestäänselvää jonain päivänä kaikissa ihmistä hoitavissa tahoissa. Vyöhyketerapeutti antoi myös hyviä vinkkejä vauvan asentoihin liittyen, mm. mahallaan nukutus helpotti kaikkien elämää huomattavasti silloin ja vasta nyt Jere on alkanut suostua nukkua hieman myös selällään. Neuvolassahan mahallanukutusta ei suositella...Myös tunteiden purkamiseen eli kiukkuhuudon sallimiseen saimme terapiakäynnillä suoran kokemuksen.

Jokin aika sitten iskeneeseen korvatulehduksen alkuun saimme apua homeopatiasta, jonka avulla vaiva selätettiin onneksi ilman antibiootteja. Lääkäri tarjosi ja suositteli meille tietenkin antibioottireseptiä ja kahta eri kipulääkettä, vaikka haastatellessamme häntä kävi ilmi, että tutkimusten mukaan antibiooteista ei ole apua 80%:issa vastaavia tapauksia! Monesti korvatulehdus menee ohi itsestään ja varsinkin, jos keho saa lääkkeitä, jotka vaikuttavat monelle tasolle (kuten homeopatia). Vaiva lähtee täten usein korjaantumaan itsestään. Toki tilannetta tulee seurata ja käydä katsastamassa mihin suuntaan tulehdus on mennyt etenkin, jos oireet näyttävät pahenevan. Mitä ikinä tulehduksia vauvalleni siis tuleekin (toivottavasti ei tietenkään tule), aion vastaisuudessa käyttää homeopatiaa. Tietenkään ei pysty sanoa, olisiko oire hävinnyt itsestään, mutta homeiopatiasta ei ole ainakaan mitään haittaa tai sivuvaikutuksia. Imettävän äidin kannattaa myös viimeistään tulehduksen iskiessä karsia ruokavaliostaan tulehdusta edesauttavia ruoka-aineita, joita ovat maitotuotteet, vehnä ja sokeri. Tulehdusta vähentäviä ruoka-aineita mm. kurkuma, mustapippuri ja glutamiini (lisäravinne). Myös valkosipulihaude korvassa tuli testattua - ja saattoi olla osa-apuna. 

Jere on saanut aina neuvolassa käydessämme kehuja todella hyvästä ihon kunnosta. Ensimmäinen ihottuma puhkesi pari viikkoa sitten nauttiessani sukulaisissa kakkua, jossa oli tavallista, torjunta-aineita reilusti sisältävää normimansikkaa. Yleensä en syö mitään "tavallisempia" herkkuja, mutta tässä tapauksessa kakku oli luomupainotteinen mansikoita lukuunottamatta. Tavismansikoiden syönti jäi siihen pahan maunkin vuoksi, mutta harmillisesti sama reagtio toistui myöhemmin nauttiessani luomumansikkaa. Tosin söin sitä kerralla vanhan tapani mukaan aika paljon ja neuvolassa sanottiinkin, että määrät ovat oleellisia ruoka-yliherkkyyksien kanssa. En kuitenkaan halua ärsyttää vauvan suolistoa ja pitäydyn toistaiseksi kaikista mansikoista, koska niitä ei ole kiva syödä vain paria kerralla. 

Kuuden kuukauden tienoilla tapahtuu näköjään paljon. Jere on alkanut ryömiä ja lähes istuu omin voimin. Neuvolatarkastuksessa huomattiin yhden hampaan jo puhjenneen ja toinenkin oli pienellä alulla. Tätä olemme odottaneetkin jo kauan tietynlaisen kitinän perusteella ja juuri nyt hampaita on selvästi kaksi. Luontaisena kipulääkkeenä hampaiden puhkeamiseen vyöhyketerapeutti suositteli kamomillateetä pieniä määriä (muutama teelusikka) vauvalle ja se tuntui auttavan ainakin jonkin verran. Yläikenetkin pullottavat sen verran, että saattaa puhjeta lähiaikoina koko rivistö. Näinä aikoina syöttöväli öisin on välillä jopa tunti - maito tai syöminen kun saattaa helpottaa hammaskipuja. Esimerkiksi iherbistä voi tilata hyviä tuotteita hampaiden tuloon liittyen. 

Olemme alkaneet myös harjoittelemaan kiinteiden syömistä, kun vauva itse on siihen osoittanut mielenkiintoa yrittämällä tarttua ruokiimme. Aluksi soseutimme avokadoa ja tarjosimme silloin tällöin. Sitä meni suuhun ehkä pikkulusikan kärjellinen. Viime päivinä olemme tehneet lautaselle hieman isompia avokadon palasia ja (uunissa) lämmitetyn bataatin ja kesäkurpitsan palasia (raakoja vihannesten palasia ei ihan ikenillä tai hampaiden aluilla murskata). Sormiruokintaa olisi tarkoitus suosia pääpainotteisesti, mutta myös lusikalla avitamme tarvittaessa. Sormiruokinta tarkoittaa siis sitä, että annetaan vauvan itse valita lautaselta, mitä haluaa syödä. Kun hän osaa tarttua ruokiin, voi hän syödä itse. Sormiruokinnasta näyttäisi olevan hyötyä lapsen terveydelle yhtä lailla kuin imetyksestä, jossa lapsi määrää itse syömistahdin. 



Ruoka-aineita tulee totuttaa vauvalle pikku hiljaa yksi kerrallaan. Ensimmäiseen vuoteen asti rintamaito (tai korvike) on edelleen pääravintoa. Vuoden ikäisenä voi sitten antaa enemmän monipuolisempia ruokia, kuten superfoodeja, vaikka toki jo nyt niitä voi ujuttaa pieninä määrinä ruoan sekaan. Kirjoitan ruoka-aiheestakin heti, kun kokemusta karttuu enemmän. Tarkoitus olisi kuitenkin antaa enimmäkseen tuoreruokaa, mutta jotkut ruoat, kuten bataatti on helpompi antaa kypsänä. Lihaa en ainakaan aio antaa vielä moneen aikaan, se on sen verran raskasta pienen suolistolle. Varmaankin ainakin hapanmaitotuotteita annan jossain vaiheessa sekä todennäköisesti samoja ruokia, mitä itse syön eli laadukasta kalaa. Luonnonmukaisella kasvis- ja tuoreruoalla tulee kuitenkin olemaan painotus.


Jatkossa aion kirjoittaa tarkemmin ainakin:
- imetyksestä 
- vauvojen/lasten iho-ongelmien hoidosta
- vilustumisen hoidosta
- allergian ja astman hoidosta
- immuunijärjestelmän tukemisesta lisää
- tietoisesta vanhemmuudesta
- tuotesuosituksista liittyen lisäravinteisiin (kerään ensin kokemusta hieman)

Jos koit, että postauksesta oli sinulle hyötyä tai tiedät jonkun, jolle siitä voisi olla hyötyä - jaa eteenpäin!




20.7.2012

Huikeinta raakakakkua tähän mennessä

Woimatilassa maistamamme kakku meni seuraavalla viikolla kotiin palattua testiin ja voin sanoa, että tämä on kyllä kieltämättä parasta raakakakkua, mitä olen syönyt (ja kokemusta on jo aika monesta). Kyseessä on Cocovin "Superherkkuja superfoodeista"-esitteestä löytyvä Brownies - ohje, joka maistuu ihan perinteisiltä vähemmän terveellisiltä mokkapaloilta, mutta paljon paremmilta. Kilpailee kovasti myös raakasuklaan kanssa ykkösherkusta. Epäilenpä, että tämän ohjeen takana ovat kakkuguruista joko Katja tai Outi...?

Ohje vaatii hieman enemmän aikaa kuin raakasuklaa, mutta tulos on sen arvoinen. Pakko mainita, että itse en tässä tilassa jaksa kovin usein alkaa väsätä vähänkin vaativampia juttuja, mutta onneksi mieheni tykkää myös tehdä ainakin kaikkea, missä on suklaata :) Lisäksi leivos kestää meillä ainakin yllättävän pitkään (ainakin ruhtinaalliset 2-3 päivää), koska on niin tuhtia tavaraa. Tätä kelpaa tarjota nirsoimmillekkin vieraille.

Olen elämäntilanteeseeni vedoten hieman laiska ja laitan vain kuvia esitteestä koko ohjeen kirjoittamisen sijaan. Esitteitä saa kaikista jälleenmyyntipisteistä.







Viimeisestä sivusta puuttuu kulma - syypäänä Jere-vauva, joka pistelee kaiken pöydällä olevan (laatutietoisen) suuhunsa jo hyvissä ajoin! Suurin osa tai lähes kaikki tosin itse ruoasta päätyy tosin lattialle. Eli kaikki paitsi ruoka kiinnostaa..näin se menee. 

Toistaiseksi harvoina hellepäivinä olemme kävelleet tai lenkkeilleet rannalle muutaman kilsan päähän, käyneet vuorotellen Heikin kanssa uimassa ja Jere on innolla katsellut veteen. Katsotaan pääsemmekö jo ensi kesänä koko perheen voimin vesileikkeihin toivottavasti! Paluureissun yllätti tänään jättimäisen raju sadekuuro, joten oli pakko hypätä bussiin. Vähän jännitystä arkipäivään :)




Kirjoitan parhaillaan laajempaa postausta vauvojen hyvinvoinnista (taas...), mutta tulossa tässä joskus, kun ehdin.

13.7.2012

Kesälomareissulla ja Woimatilassa taas

Olemme viettäneet kohta viikon Porin suunnalla sukulaisissa pikkupaikkakunnilla rauhaisan luonnon keskellä. Irtiotto kaupungista tekee hyvää sateesta ja hyttysistä huolimatta. Yksi viikon kohokohtamme oli tiistai, jolloin visiteerasimme Porin keskustassa, uudessa Woimatilassa, jossa olemme pitäneet muutaman luennon ja jossa kävimme samana päivänä, kun sain tietää olevani raskaana. Woimatila on siis luomua, lähiruokaa, smoothieita ja superyber-herkullisia raakaleivonnaisia sekä monipuolisia superfoodeja tarjoava kahvila, joka sai alkunsa Heikin luennon innoituksesta. Uusi Woimatila oli siirtynyt ihan keskustan kupeeseen ja oli todella hieno. Lounas oli täydellinen ja helposti lähestyttävä, vaikka näihin asioihin ei olisi vielä hurahtanutkaan. Lounasmenu vaihtuu kuulemma päivittäin, tiistaina tarjonnassa oli kasviskeittoa, erilaisia salaatteja, dippejä, savukalaa ja nokkosleipää sekä lähteeltä haettua vettä.


Woimatilassa näytti olevan kuhinaa ja omistajat kertoivat että joka päivä tulee uusia asiakkaita - usein suosituksen perusteella. Mielestäni konsepti on täydellinen - ei liian tiukka vaan listalta löytyy perinteisempää kasvis- ja kalaruokaa smoothieiden, salaattien ja raakaherkkujen lisäksi. Lisäksi hinta-laatusuhde on todella hyvä, pala (josta tuli kyllä sopivan täyteen) raakakakkua maksaa vaivaiset 2,5€. 

Tampereella ja monissa muissakin kaupungeissa olisi epäilemättä kysyntää vastaavalle paikalle. Ja pienemmälläkin investoinnilla pääsee varmasti liikkeelle. This is so future!



Raakakakkua ostimme reilusti myös mukaan. Porista löysimme myös luomumansikoita nam nam nam!!! Luomumansikoita on mennyt napaan jo useana vuonna ja maistaessani nyt sukulaisissa piitkästä aikaa muutaman normimansikan (luomupainotteista mansikkakakkua), tuli Jerelle heti seuraavana aamuna selviä iho-oireita. Lisäksi maku oli sanoinkuvaamattoman erilainen (mauton, keinotekoinen) vrt. luomumansikkaan. Normimansikoiden maistelu jäi kyllä takuulla siihen. Muistutan blogissakin joka vuosi, että mansikoiden viljelyssä käytetään reippaasti torjunta-aineita, joten ne olisi tärkeä syödä luomuna! Tosin saatavuus on valitettavan huonoa, nytkin soittaessani eräälle tilalle, kaikki ajat olivat toistaiseksi menneet ja varauslista oli todella pitkä - sen siitä saa, kun blogissa asiaa mainostelee :) Jää mansikat itseltä sivu suun. 



Tänä iltana pitäisi suunnata kilometrin päässä pidettäville paikallisella sillalla pidettäville tansseille mahtaviin maisemiin järven ja kallioiden keskelle. Kävimme jo etukäteen tsekkaamassa paikan ja huomasimme, että sen ympärys on ihan täynnä villimansikkaa, joka on vielä paljon viljeltyä luomumansikkaa huikeampi puhtailta alueilta poimittuna. Toki poiminta on hidasta, mutta maku on kyllä mahtava. Kuvassa villimansikoiden kera tarjottava makoisa cashew-vaniljakastike...

-------
Loppukevennös: 

Kaupunkien keskustassa sopivan syöttöpaikan löytäminen ei ole aina helppoa - varsinkin, kun poitsumme kapinoi kovasti syliasennossa syöttämistä. Onneksi lastenhoitohuoneesta löytyi tällä kertaa pöytä, jonka päälle pääsi makaan :) Hätä keinot keksii...







10.7.2012

Tofun etuja


Sain seuraavanlaisen tiedotteen sähköpostiini ja se vaikutti jakamisen arvoiselta. Lopussa vielä omia kommenttejani tofuun liittyen.


--------------

Ympäristöystävällinen, kotimainen tofu

Yhä useammassa kesägrillissä kuumenee nyt tofu. Mutta onko tofu terveellistä tai ympäristöystävällistä? Suomalainen Soya on valmistanut tofua jo vuodesta 1989 lähtien. Soya Gourmet Tofu - tuotteet kertovat hyvän maun lisäksi tarinaa matalasta hiilijalanjäljestä, eettisistä toimintatavoista sekä vuosien kehitystyön kautta saavutetusta erinomaisen korkeasta laadusta. Tästä ei grilliruoka parane.

Vuodesta 1989 lähtien Tammisaaren maaseudulla on valmistettu reilun kaupan luomusoijapavuista tofua tuhansia vuosia vanhan reseptin mukaan. Tuotannon alusta asti on pyritty japanilaisten tofumestareiden kaltaiseen taidonnäytteeseen. Perinteinen ja luonnonmukainen valmistusprosessi säilyttää soijapavun arvokkaat ravintoaineet.

Soyan valmistaman tofun hiilijalanjälki on vain 55–80 g (CO2e/100g). Vertailun vuoksi naudanlihan vastaava hiilijalanjälki on 1 500–2 000 g (CO2e/100g). Gourmet Tofulle on laskettu myös vesijalanjälki, 108,5 l vettä/100 g. Määrästä noin 93 % on sadevettä sekä maaperään sitoutunutta vettä, jolloin yhteen tofu- ‐pakkaukseen käyttöveden osuus on noin 20,4 l. Vertailuna nauhanlihan vastaava vesijalanjälki on 1 861 l vettä/100 g.

”Koska elintarviketuotanto aiheuttaa maailmanlaajuisesti noin viidesosan hiilidioksidipäästöistä, koko maailman ruokatuotanto on merkittävän haasteen edessä. Me olemme iloisia saadessamme olla pioneereja vastuullisten ratkaisuissa. Tavoitteenamme on selvittää voiko toimintamme olla täysin hiilineutraalia. Visioissamme ovat esimerkiksi energiaomavaraisen ekologisen tehtaan rakentaminen ja tofun valmistamiseen sopivien raaka- ‐aineiden, kuten hampunsiementen, lähituotanto”, Soya Oyn toimitusjohtaja Stig Vesterlund kertoo.


SOYA GORMET TOFU

- Soya Gourmet Tofu - tuotteet ovat täysin kolesterolittomia, laktoosittomia ja gluteenittomia. Tuotteiden ravintoarvot, kuten proteiinin määrä, ovat lihan, kalan tai siipikarjan kaltaiset.

- Prosessi alkaa Brasiliassa yli 250 pienviljelmällä, jotka tuottavat soijapapuja reilun kaupan ja luomun ehdoin. Soijapapuviljelmät Brasilian Capanemassa tuottavat normaalia puolet vähemmän päästöjä.

- Tofun säilymiseen yleisesti käytettävä pastörointimenetelmä vahingoittaa sen proteiineja ja muita ravintoaineita niin, että laatu kärsii. Soyan täysin luonnollisessa menetelmässä vahingoittumista ei pääse tapahtumaan.

- Okinawan saarella Japanissa, jossa eletään maailman pisimpään, käytetään juuri Soya Gourmet Tofun kaltaista tofua, nigaria. Tofu on yksi markkinoiden monipuolisimmista raaka- ‐aineista: Tuotteet soveltuvat erinomaisesti keittoihin, nuudeliruokaan tai pääruokaan. Gourmet Tofua voi myös laittaa sellaisenaan leivän päälle tai grillata.

- Gourmet Tofu - tuotteita myydään lähes kaikissa marketeissa ja luontaistuotekaupoissa. Tofua myydään maustamattomana, marinoituna sekä kylmäsavun ja hampunmakuisena (uutuus).

Lisätietoa: www.soya.fi www.facebook.com/soyatofu Oy Soya Ab, toimitusjohtaja Stig Vesterlund, 0207 438 951, stig.vesterlund@soya.fi

--------------------

Omia mietteitä:

Soijaa vai ei?

Tulevassa kirjassanikin on kappale soijasta ja laadun merkityksestä. Kokemani ja lukemani mukaan kaikenlaista prosessoitua soijaa (soijaproteiini-isolaatti, teksturoitu soijaproteiini, halpa soijalesitiini) on syytä välttää, mm. heksaanivaaran vuoksi. Jos taas katsotaan syömisasiaa laajemmasta kontekstista, voi mielestäni luomusoijaa käyttää toisinaan vaihtoehtoisena ja lihaa (ja kalaa) ekologisempana proteiininlähteenä, jos se tuntuu itselle sopivan. Itse olen syönyt luomutofua hyvällä kokemuksella ennen ruokaheräämistä ja ravinnon totaalista puhdistamista. Sen sijaan normi soijarouhe aiheutti kyllä tukkoista oloa. Nyt raskaus- ja imetysaikana taas proteiinintarpeen lisäännyttyä olen syönyt muutaman kerran tofua ja ajattelin nyt kokeilla hieman lisätä sen syöntiä - vaihtelua laatukalalle.

Luomutofua saa useimmista normimarketeista ja itse suosin (helppoa) valmiiksi marinoitua. Olen paistanut pilkotun tofun kevyesti pannulla kookosöljyssä sipulien kera ja syönyt sitä reilun salaatin kera.

Veriryhmäteorian mukaan soijatuotteet sopisivat parhaiten A-ryhmälle. B-ryhmälle niitä ei suositella.

Ruoka-asioissa terveysnäkökulma on tärkeä, mutta tulevaisuutta ajatellen meidän olisi syytä huomioida myös ruoan ekologisuus. Luontoa ajatellen VHH (tai paleo) ei ole kovin ekologista. En kuitenkaan sano, mikä ruoka-aine tai elämäntapa olisi oikein, vaan toivottavasti tunnustelet asiaa itse.

Tässä tofureseptejä
Viher-Tuomon mietteitä soijasta

3.7.2012

Vauvamahalle kyytiä

Sain raskausaikana lisäkiloja noin 9. Niistä noin 4 jäi laitokselle. Loput jäivät vyötärölleni sekä varastoituivat rintavarustukseen, aktiiviseen maidontuotantolaitokseen. Kun maito nousi sairaalassa rintoihihi toisena tai kolmantena päivänä, oli Heikin ilme näkemisen arvoinen. Luonnolliset silikonit, joihin ei tosin saanut nyt kajota piiitkään aikaan :)

Ensimmäisinä vauvakuukausina rytmit olivat sekaisin niin syömisen ja nukkumisen suhteen ja fokus oli ihan muualla kuin omassa ulkonäössä tai olemuksessa. Liikunta koostui lähinnä vaunulenkeistä ja kevyestä joogasta. Kolmantena kuukautena synnytyksestä aloin treenata vähän enemmän, kun kehotuntuma palasi. Saatoin jonakin päivänä jopa hieman panostaa ulkoiseen olemukseen ja laittaa jalkaan muutkin, kuin lähes vuoden joka päivä päällä olleet mustat lökölegginssit (aka kalsarit).

Aikaa ja energiaa tai halua määrätietoiselle liikunnalle (tai enemmän suorittavalle liikunnalle) ei kuitenkaan ole edelleenkään kuin murto-osa entisestä elämästä. Muutamana aamuna viikossa jaksan herätä aamulla kevyelle lenkille tai joogaamaan. Monesti kuitenkin valitsen nukkumisen niin pitkään, kuin mahdollista eli (jopa) 8:aan tai puoli 9. Uneksin normaaleista yöunista tai edes yhden pysähdyksen taktiikasta nykyisen kolmen sijaan :) Se treeni, mikä tähän elämäntyyliin sopii tuntuu olevan paikasta ja ajasta riippumatonta (niinkuin toki ennenkin, mutta erityisesti nyt). Nopeat intervallilenkit, kevymmät vaunu/kantoreppulenkit, 10-20 minuutin kahvakuulat ja joogat sekä pojan kanniskelu ja muu hyötyliikunta.

Ruoansulatukseni/aineenvaihdunta ei toimi epäsäännöllisyydestä johtuen niin optimaalisesti, kuin se voisi toimia. Välillä pitää syödä hieman kiireessä ja ennen nukkumaanmenoa - vasten kaikkia oppejani :) Raskauskiloja on edelleen muutama, vaan sepä ei haittaa. Se, että on hyvä olla kehossaan on tärkeämpää, kuin se onko vatsamakkara tai pari-  todennäköisesti vielä tilapäinen sellainen. Laihdutusta ei missään nimessä suositella imetysaikana ja itse ainakin haluan imettää, syödä ja elää rennosti nyt vaikka oma kroppa ei sitten olisi timmeimmässä kunnossa. Se on hauskaa, kuinka prioriteetit muuttuu lapsen saannin myötä ja näkee, kuinka ulkonäkö- ja minäkeskeistä elämä on ennen - erityisesti ennen havahtumistani - ollut.


Kaikessa liikkumisessa olisi hyvä pyrkiä luonnollisuuteen ja leikkiin. Kun lapsi kasvaa, aiomme temmeltää hänen kanssaan mahdollisimman paljon. Oikein odotamme jo erilaisia pihaleikkejä. Kesällä ja ulkona treenatessa voi samaan rahaan saada aurinkoa ja happea. Tässäpä videota pitkästä aikaa:



Varoitus! Myös tuleville isille saattaa tulla hieman "sympatiamahaa" joko raskauden tai vauva-arjen myötä.

ps. Tulimme juuri lääkäristä, jossa todettiin, että Jeren eka korvatulehduksen alku on selätetty ilman antibiootteja! Uu jee, luonto ja luottamus hoitavat kyllä useimmiten kuntoon. Kerron tästä lähes kaikkia lapsiperheitä koskettavasta aiheesta lisää myöhemmin!


1.7.2012

Kaoottisen täydellistä

Elämä on täydellistä joka hetki. Niinäkin hetkinä, kun se tuntuu täysin kaoottiselta; olet fyysisesti totaalisen loppu, psyyke on riekaleina ja henkinen kapasiteetti 0. Tuttua varmasti lapsiperheille. Tervetuloa kerhoon, tuoreet vanhemmat :) Oma elämä, bye bye.

Kävelin tänään ruokakauppaan poitsu kantorepussa etupuolella. Selässä oli reppu ostoksia varten. Aurinko porotti ja otin kengät pois. Paljasjaloin kävely on edelleen jotain, jolla yhteys kehoon ja luontoon palaa takuulla. Poitsu toi vielä ekstrapainoa, että sai kyllä kunnon vyöhyketerapiaa kivien päällä kävellessä.

Suojasin vauvaa auringolta huivin avulla. Hän on alkanut viihtymään kantorepussa vähän liiankin hyvin - toisinaan hänet pitää nukuttaa sinne, kun muuten ei suostu. Läheisyys, mitä tästä kuitenkin molemmat saamme on täydellistä.

Noin puolentoista kilsan lenkki toiseen lähikauppaamme Citymarkettiin on täydellinen matka, joka kulkee oman ala-asteeni sekä seurakunnan kerhon poikki. Maisemat ovat täysin samat kuin 25 vuotta sitten lukuunottamatta golfkenttää, joka on rakennettu matkan varrelle. Citymarketissa ilahduin, että kaupassa oli hyvin hiljaista. Jos ennen kauppareissuilla sai katsella rauhassa tuotteita niin nyt on pitänyt opetella suoriutua kauppareissuista ripeästi. Siispä avokadot, yrtit ja pähkinät matkaan ja kassalle. Edellisenä päivänä kumppanini oli käynyt samaisessa kaupassa ja bongannut puolikkaan kokonaisen hyllyrivin täynnä luomutuotteita, kuten kookosvettä, luomusuklaita- ja karkkeja, teetä, keksejä ja perinteisempiä pastoja, öljyjä, mausteita ym. Olen melkoisen ylpeä toisesta uudesta lähikaupastani Turtolan citymarketista - raakamaitoa myyvän Prisman ohella.

10 minuutin kauppareissusta selvitty ja poika herää kassalla. Ulos kepeästi kävellen, siellä repussahan on kiva matkustaa, eikö? Kitinä alkaa, kun pääsemme kaupan pihasta pois. Haluun pois täältä!! No, ei muuta kuin poitsu syliin ja kotiin päin. Aurinko porottaa suoraan selkääni ja kohta alkaa olla jo kuumat paikat. Hauis on kovilla, kun lähes 9 kilon "kahvakuula" venkoilee sylissä. Hetki kantorepussa ja taas kitinää. Viimeinen ylämäki ja voiton puolella ollaan kotimme läheisessä leikkipuistossa. Kotiin saavuttuamme en pääse hetkeen suihkuun (niinkuin entisessä elämässä), vaan vauva vaatii edelleen huomiota. Kuumana päivänä on kiva opetella vaipattomuutta - seurauksena tietenkin pissat päälle. No, tällä kertaa hyvin pienet sellaiset. Isä on saanut jo parit "rusketusraidat".

Tämä reissu ei edes ollut mitenkään kaoottinen. Paljon kaoottisempia hetkiä olemme kyllä kokeneet - tai mikä nyt on kaoottista, se on aina mielen tulkintaa. Mitä ikinä koko ajan tapahtuukin, on se sisimmissä tarkasteltuna täydellisintä ikinä. Aina ja iänkaikkisesti. Se, minkä tässä elämäntilanteessa näkee päivä päivältä hyvin konkreettisesti on se, että kaikki muuttuu koko ajan hurjaa vauhtia. Päivät menevät nopeammin kuin ikinä. Ihan äsken pikkuinen vielä nukkui suurimman osan päivästä. Nyt hän hädin tuskin nukkuu lainkaan päivisin, kirkuu, kierii ympäri hoitopöydällä, hädin tuskin pysyy sylissä ja maistelee avokadoa, joka on usein kaikkialla muualla kuin suussa.

Kävin kaupassa ostamassa muutamia unohtuneita juttuja huomista varten. Jääkaappi on nyt täynnä herkkuja, mm. pari raakakakkua ja suklaata, cashewkastiketta ja salaattia. Huomenna meille tulee ammattikuvaaja ottamaan kuvia syksyllä ilmestyvään kirjaani. Kirjan nimi on edelleen "Uusi päivä" ja se kertoo kokemastani muutoksesta luonnollisen ravinnon avulla. Uusi elämä tosiaankin koitti tuolloin, kun kirjan ekan version väsäsin reilu pari vuotta sitten. Nyt elän oikeastaan jo "Uusi päivä 2:sta", josta kuulemma saan myös kunnian kirjoittaa toisen kirjani. Nämä terveiset tulivat juuri kustantamostani, kiitos vaan <3 Kirjoittaminen tuntuu luonnolliselta ja siltä, mitä kaikkein eniten juuri nyt haluan tehdä. Mahtavaa, kun saa kerätä rauhassa kokemuksia vauva-arjesta ja vielä jakaa niitä.

Kirjan teko ei ole itselleni vain äärimmäisen kasvattava vain myös yllättävän vaativa prosessi. Ulkoisesti vaativaa siten, että rakenne ja kuvat on saatava toimivaan pakettiin laadusta tinkimättä ja pieniä lisäyksiä tuntuisi tulevan ikuisuuksiin asti. Stopin tekeminen viime hetken päivityksille ei todellakaan ole helppoa!

Se, mitä minulle tapahtuu sisäisesti on kuitenkin paljon oleellisempaa. Olen kohdannut kirjaa viimeistellessäni itsessäni niitä asioita, mitä olen elämältä pyytänyt ja ollut valmis kohtaamaan. Ne eivät ole olleet kivoja - kaikkea muuta. Siinä hetkessä ne (tunteet) ovat tuntuneet lähes ylitsepääsemättömiltä ja luovuttaminen kirjaprojektin suhteen on ollut mielessä ainakin kymmenen kertaa. Uskon vakaasti, että meille silmänsä (ja sydämensä) avanneille annetaan eteen ne oppikoulut, joissa on mahdollisuus kasvaa ja kohdata omat kehitysalueensa. Itse projetktilla ei sinänsä ole väliä, eikä se välttämättä ole "se juttu".

Se, mitä loppujen lopuksi kaiken pelon, varjojen, uskomusten ja ohjelmointien alla olen, on kuitenkin paljon suurempaa. Niin minulla kuin meillä kaikilla. Lähes kaikki taitavatkin pelätä eniten sitä, kuinka suurenmoisia olemme eli ns. valovarjoja. Ensin pitää olla vahvuutta kohdata omat pimeät puolensa ja heikkoutensa, jotta uskaltaa kohdata oman valonsa.

Luottamusta elämään!
H