Tietoiseksi tuleminen. Vastuu kaikesta elämästä. Luonnollinen ruoka. Laatu ja luonnollisuus kaikilla elämän osa-alueilla.

22.9.2010

En olisi ikinä uskonut että...

Olen ainaisesti väsynyt. Olen masentunut. Olen yksinäinen. Toteutan muiden odotuksia ja unelmia ja olen kadottanut oman itseni ennen kuin olen edes löytänyt sen. Elämä=pintamielen luoma suppea todellisuus. Jos Jumala on olemassa, sen olemassaolo ei paljoa lohduta elämässäni.

en olisi ikinä uskonut, että...

Otan vastuun elämästäni ja ympäristöstäni. Olen terveysintoilija. Olen kasvissyöjä. Lähden opiskelemaan menestymistä. Alan suorittaa elämää ja keräämään erilaisia paineita. Juoksen puolimaratonin. Olen huolissani ympäristöstä. Ahdistun maailmankuvassamme ihannoitavasta kuluttamisesta ja shoppailusta. Haluan vaikuttaa. Haluan pelastaa maailman. Yritän...

en olisi ikinä uskonut, että...

Vuosien yrittämien jälkeen olen lopettanut yrittämisen. Tekeminen ei olekaan se juttu, vaan oleminen! Kun lopettaa etsimisen, löytää. Näköjään näin. Sisältäni on kuollut se minä, johon olin samaistunut ja olen vapaa. Olen yhtäkkiä suosittu. Olen kuuluisa ja tunnettu ja vielä hyvän asian puolesta. Minua ihaillaan. Olen rohkea. Olen kaunis. Sisäinen heijastuu suoraan ulos.

en olisi ikinä uskonut, että...

Pystyn vaikuttaa ajatuksiini, koska en enää samaistu pintamieleen. Voin saada juuri sen, mitä aidosti haluan ja täten luoda täysin elämäni itse hetki hetkeltä. Voin ja uskallan ajatella myös isosti. Voin antaa anteeksi kaikelle ja hyväksyä menneisyyteni ja kehitysvaiheeni osana evolutiivista kehittymistä.

en olisi ikinä uskonut, että...

Voin rakastaa pyyteettömästi. Itseäni ja muita. Olla riippumaton. Olla täysin vapaa. Kokonainen. Ihan yksin. En tarvitse ketään tai mitään.

en olisi ikinä uskonut, että...

Elämän tarkoitus löytyy jokaiselta sisältä eikä ulkoa. Olemme kaikki yhtä. Samaa. Energiaa. 

en olisi ikinä uskonut, että...

Voimme jokainen vaikuttaa evoluution kehittymiseen ja maailmaan kehittämällä omaa tietoisuuttamme. Maailma on luotu meille, mutta olemme sen aktiivisia kanssaluojia. Ihminen on vasta syntynyt ja ottaa ensiaskeliaan.  Olemme heräämässä. Jokainen omalla ajallaan. Mutta näinä aikoina:)

en olisi ikinä uskonut, että...

Vaikka olemme entistä vapaampia, luomme jatkuvasti myös uusia uskomuksia. Se mikä oli "totta" tänään, ei päde enää huomenna. Elämä on jatkuva muutos. Voimme vain uskoa itseemme, emme kehenkään muuhun.

13 kommenttia:

  1. Kiitos uusista blogin väreistä! En aiemmin pystynyt lukemaan blogiasi niiden takia. :D

    t.Tero

    VastaaPoista
  2. Kiitos tästä kirjoitusesta (erityisesti tästä, vaikka kaikki ovat olleet hyviä). Tarvitsin juuri tätä tänään ja tällä hetkellä. Pientä muistutusta ja herättelyä kun yleinen ajattelumalli meinasi viedä mukanaan ihan huomaamattani ja ehdin jo tulla pahalle tuulelle. Nyt mieli piristyi taas, kun muistutit, loistavaa. Kun on vasta alussa, niin kaipaa välillä muistuttelua :-) Blogisi on ihanan kannustava, etenkin kun ympäriltä ei samanhenkisiä ihmisiä paljoakaan löydy. Kiitokset siis tästä :-)

    t.johanna

    VastaaPoista
  3. En olisi ikinä uskonut, että ...

    tästä blogista voi tulla epäkiinnostava :(

    VastaaPoista
  4. kiitos Heidi jälleen uudistavista, raikkaista näkemyksistä! niissä on niin paljon toivoa meille kaikille :)

    VastaaPoista
  5. Miten joku noin kuuluisa, kaunis ja suosittu voi olla niin täynnä itseään ja samalla niin irti todellisuudesta? Ei hyvää päivää.

    VastaaPoista
  6. minusta tämä blogi oli ennen paljon parempi. silloinku puhuit ruoasta, etkä mistään diipadaapasta.. tylsää. harmittaa, kun kerkesin suositella tätä sun blogia parille ystävällekkin, joita kiinnostaa terveellinen ruoka.
    Mutta onhan niitä varmasti paljon joita kiinnostaa tämäntyyppinen jutustelu ja pohdiskelu. Samaa voi myös sanoa Olli Postin blogista. Tosin kyllä sillä aina välillä tulee ihan mielenkiintosta juttua.
    En halua masentaa. Etkä sä varmaan vahva nainen tämmösistä edes masentis. Sulla on varmasti paljon lukijoita. Mutta mua ei vaan enää kiinnosta.

    VastaaPoista
  7. Ihan mahtavaa! Kiitos Heidi taas uskonvahvistuksesta. Sitä tarvitaan vielä täälläkin.

    t:Hembu

    VastaaPoista
  8. On pakko kirjoittaa sinulle palautetta. Löysin blogisi noin 3 viikkoa sitten usean sattuman kautta. Koen, että juuri sinun blogisi on ollut suurin vaikuttaja elämääni. Kaikki mitä kirjoitat vaikuttaa ikäänkuin "tutulta" ja oikealta, vaikka en ole näihin asioihin ainakaan tietoisesti juuri perehtynyt. Ravinnon kanssa olen taistellut kaikki 28 vuotta. Kokeillut raakaravintoakin elävän ravinnon kurssin kautta, mutta pettynyt siihen, että siitäkin sain jotenkin suorituspaineita silloin. Kasvissyöjä olen ollut yli kymmenen vuotta, välillä tiukemmin ja välillä "repsahtaen". Ongelmina se, että oman kehon reaktioita todella vaikea tunnistaa, vaikka tiedän melkein kaiken olevan kiinni ravinnosta. Väsymys, ylipaino (indeksi 27), passiivisuus ja riippuvuus ruokaan (etenkin sokeriin) ovat aina kuuluneet elämääni. Antti Heikkilän ajatukset ovat tulleet tutuiksi, mutta uskallus on puuttunut. Nyt kuitenkin kahden viikon ajan olen ollut ilman sokeria, viljoja ja kaikkea keinotekoista painottaen kuumentamatonta luomua ja kaikkea terveellistä (kookosrasva, raakasuklaa, goji jne.) mahdollisimman paljon. Kasviksia olen syönyt enemmän kuin koskaan. Hedelmiä en sokeririippuvuuden vuoksi ole uskaltanut juurikaan syödä.

    Elämä on tuntunut kevyemmältä, hampaat ovat illallakin aivan puhtaan tuntuiset (aiemmin iltaisella inhottavan "mömmön" peitossa). Sokeria ei tee mieli. viljoja ei tee mieli. Hiilihydraattiturvotus on lähtenyt laskuun, tosin paino ei. Olo on tasapainoisempi ja selkeämpi.

    Seuraan blogiasi päivittäin ja odotan innolla uusia kirjoituksia. Myös vanhojen kirjoitusten läpikäyminen on aivan mahtavan ihanaa! Kiitos, että jaat voimaa ja tietoa! Olet lähtenyt upealle tielle! t. Marika

    VastaaPoista
  9. Diipadaapaa. Hmm. Ravinto on työkalu, jolla valjastamme käyttöön sisäisen potentiaalimme.

    Kuten Olli kommentoi loistavasti edellisessä postauksessani: on syytä kehittää samalla sekä ravintoa ja mieltä. Ravinto usein aloittaa sen prosessin, mutta miksi jäädä jumiin vain itse työkaluun kun tehtävä ja tulos on paljon tärkeämpi? Olaa lainatekseni:

    "Parhaiten tosiaan toimii kun kehittää samaan aikaan sekä syömistä että ajattelua. Ne tukee toisiaan niin tajuttoman hyvin, eikä toisaalta kummastakaan yksinään oo vielä merkittävää iloa (jopa päinvastoin, tulee vaan epätasapaino elämään kun energiaa riittää muttei sen arvoista tekemistä - tai sitten tietosuus on jo ties missä mutta kroppa eineskrapulassa.. again, ei toimi) "

    Marikan (viimeisin kommentoija) kaltaisia ihmisiä on lukuisia. Valmiita vastaanottamaan. Avoimia. Innostuneita. Näitä ihmisiä tavoittelen - ja tavoitan - juuri ne keidät pitääkin.

    Kaikki tänne heti mulle nyt - asenne ja kateellisuus siitä jos itsellä prosessi ei mene niin nopeasti kuin muilla kuluttaa vaan turhaa energiaa. Meillä jokaisella on OMA elämä, miksi kuluttaa aikaansa miettimällä toisen "häröjä juttuja". Blogeja riittää aiheista kun toisesta, mutta itsensäkehittämisestä ei ole kovinkaan montaa - ja sekös täällä suomessa on aika lapsenkengissään vielä. Kulttuurimme on enemmänkin lannistava kuin innostava.I Change that!

    VastaaPoista
  10. Siitäkin huolimatta, että blogilla on paljon lukijoita ja ihmiset jotka tarvitsevat sanojesi viisautta löytävät tarvitsemansa, on hyvä kuunnella myös niitä jotka esittävät palautetta blogista, negatiivistakin. Myös heillä on tarkoituksensa ja opetuksensa joilla sinä voit saada blogista vielä enemmän irti. Negatiivisenkin voi ottaa avoimesti vastaan. Olisi harmillista nähdä hyvän blogin muuttuvan otteiltaan sellaiseksi joka myös karkoittaa. Käännä toinen poski vai miten se meni :)

    Joskus sanat "ei kiinnosta enää" voivat tarkoittaa vaikkapa: jokin kirjoitustavassasi on muuttunut sellaiseksi joka ei enää sovi minulle. Voisiko tyyliä palauttaa hieman enemmän aiemman kaltaiseksi jotta minäkin voisin nauttia sinun äärimmäisen hyvästä sanomastasi.

    Terveisin: yksi joka on muutoksesta harmissaan ja huomannut samanlaisia muutoksia omassakin käytöksessä.

    VastaaPoista
  11. Paras Lukemistani kirjoituksistasi.
    Avointa, aitoa, rehellistä, suoraa energian virtausta lävitsesi, rajoittamatonta... Kiitos.

    Itseäsi kunnioittamalla kunnioitat Muita ja liekehtiessäsi Sytytät Muidenkin Sydämet!!!

    Anna Itsesi Roihuta aina ja yhä vain vapaammin..

    -Heikki

    VastaaPoista
  12. Voi Heidi, olen pettynyt - eikö sun egosi tosiaankaan keksinyt parempaa vastinetta noille "negailijoille" kuin kateuskortin vetäminen esiin :D

    Eipä sillä, en tajua noita "tää blogi oli ennen paljon parempi" -nillittäjiä itsekään. Mitä sitten?! Kai ihminen saa itse päättää mitä omaan blogiinsa kirjoittaa, ja tajuatteko että EI TYLSIÄ JUTTUJA OLE MIKÄÄN PAKKO LUKEA! Ei muakaan tässä blogissa pahimmat hömppäpömppäjutut kiinnosta, mutta aina joskus löytyy mielenkiintoinenkin postaus ja sen takia satunnaisesti käyn täällä.

    Ruikuttajat perustakoot oman blogin ja mainostakoot sitä täällä, niin me kaikki voidaan tulla tsekkaamaan miltä semmonen AIHEILTAAN AINA KAIKKIA MAAILMAN IHMISIÄ KIINNOSTAVA blogi oikein näyttää ;)

    VastaaPoista
  13. Noinko sinulle kävi? Aika hienoa! Oma olo on siinä ensimmäisen ja toisen kappaleen tunnelmissa, tosin pilkahduksia vähän paremmastakin on. Toivon, että itsekin kehittyisin, pelottaa jämähtäminen. Kiitos, blogisi auttaa tätä yksinäistä.

    VastaaPoista

Kommentoi, tarkastele, peilaa, opi...