Tietoiseksi tuleminen. Vastuu kaikesta elämästä. Luonnollinen ruoka. Laatu ja luonnollisuus kaikilla elämän osa-alueilla.

15.8.2010

Kulinarismista

Toistan itseäni ties kuinka monetta kertaa, mutta ihan loistoviikonloppu jälleen kerran takana! Takana ala-aste-aikaisen ystäväni hääviikonloppu Espoossa.

"postmoderni" juhlamekkoni kirppikseltä 5€

Häät olivat itselleni ensimmäiset muutamaan vuoteen ja mielenkiinnolla testasin "houkutuksensietokykyäni" hääpöydässä. Olen antanut hieman periksi viime viikkoina ja syönyt pari kertaa uusia perunoita ja kalaa (ja mummuni juhli!). Palaute on kuitenkin ollut selkeää; Etenkin suolainen kala on kuumentanut kehoani, liiallinen rasva (tahini, kookosöljy) alkaa kerääntyä lanteille, syömisrytmit ovat myös hieman sekaisin, ravinnontarve kasvanut treenaamisen lisääntymisen myötä...Nämä havainnot innostavat jälleen havahtumaan ja tekemään pieniä viilauksia ruokavalioon; mm. pysymään enemmän raakaravinnolla, lisäämään proteiineja (vihreät, levät, hamppu, sun warrior) ja pitämään ateriarytmeistä parempaa huolta.

Annoin siis periksi myös häissä ja söin jonkun verran kypsennettyä ruokaa ja jopa normi valkosuklaata muutaman palan! Vaikka hääpöydän menu näytti paperilla ja päältä katsottuna varmaan lähes kaikkien mielestä houkuttelevalta, huomasin jälleen ihan selkeän vaikutuksen siinä, kuinka jopa juhlaruokana pitämämme ruoka, ei vaan maistu oikealle ruoalle sitten, kun keho on oikeasti puhdistunut. Vielä pari vuotta sitten olisin pitänyt häissä ollutta buffettia loistavana; kalaa, katkarapuja, tomaatti-mozzarella salaattia, falafel-pyöryköitä (!)...tottakai sitten perinteisempiä liha-peruna-ja leipätsydeemeitä löytyi pöydästä kakuista puhumattakaan.

Ruokavalion puhdistaminen saa siis kehon lähemmäksi sitä, mikä sen pitääkin olla (daa) ja näin ollen lisäaineet ja tehotuotetun ja jopa kypsennetyn ruoan heikon ravintoarvon ja mauttomuuden havaitsee selkeästi. Muutama vanha tuttavani totesi keskustellessamme loppuillasta asiasta, että ymmärtää kyllä täysin, minkälainen ravinto on terveellistä, mutta joku kuitenkin saa pitäytymään vanhassa ruokavaliossa: tilaamaan sitä mäkkärin pullaa, syömällä karkkia, syömällä "mitä vaan",  jopa alkamalla syömään lihaa vuosien kasvissyönnin jälkeen...Raakaravinto tuntuu niin vaikealta, eikä raakasuklaan tekokaan ei ole heti onnistunut. Eräs ystäväni totesi, että "raakaravinto on varmaan sulle helppoa siksi, kun sähän et ole ikinä ollut mikään kulinaristi", tarkoittaen sitä, että minulle ei ole ollut tärkeää ruoan asettelu, ulkonäkö (jotka ovat joillekin ilmeisesti puoli ruokaa) ja jopa maku, vaan ensisijaisen tärkeää on ollut sen ravintoarvo, nopeus, helppous jne. josta tullaakin siihen, että KULINARISMI, MITÄ SE ON?

Mielestäni kypsennetty ruoka on helppo saada hyvänmakuiseksi nykyisen makuaistimme mittakaavassa; paistaminen, kypsentäminen, rasvojen käyttö, maustaminen, lisäaineiden käyttö jne. Moni osaa kyllä kokata, jos on resepti edessä, hieman aikaa ja kokemusta. Reseptikirjat ja netti ovat täynnä näitä "hienoja" reseptejä, joista puuttuu täysin niiden terveellisyysaspekti. Dieettikirjatkin menevät enimmäkseen hakoteille ravintoaineidesokeudessaan. Hienoissa ravintoloissa voidaan myydä kallita, tehotuotettuja (tukkivia) pihvejä, prosessoituja juustoja, tehotuotettua salaattia. Ruokaa syödään, koska siitä menee nälkä ja että koska se on hyvää.

Syömiskulttuurissamme on siis "pieni" ongelma. Ravinnossa näyttäisi olevan oleellista kaikki muut tekijät paitsi sen terveellisyys. Vastasinkin tähän ystäväni kysymykseen, että en ehkä ole ennen ollut kulinaristi, mutta nyt todellakin olen! Vaadin vain parasta laatua ja etenkin nyt näiden kypsennettyjen ruoka - kokemusten jälkeen.  Raakailloissani on ihmetelty, kuinka kokkailemamme raakaruoat oikeasti maistuvat hyvälle ja että niissä on eri makuja, jotka ovat täysin uusia! Ayrvedankin mukaan tarvitsemme ruoan 6:tta eri makua, kun länsimaisessa ruoassa niitä on yleensä maksimissaan 2-3. Siksi syömme liikaa ja olemme tukkoisia. Puhtaiden luomuraaka-aineiden käytöllä, laatusuolalla-, makeuttajalla ja mausteilla saa yksinkertaisista aineista todella herkullisia vaihtoehtoja ja kun näitä ruokia on nauttinut tai lisännyt ruokavalioon jonkun aikaa - alkaa kehon aitojen tarpeiden kuuntelu parantumaan huomattavasti. Kun turrutetut makuhermot alkavat palautumaan ei ole valinnan vaikeutta, että mitäköhän söisi. Ja pian voit huomata olevasi kulinaristi ja maailman nopein kokki; Juicaa, sheikkaa, blendaa - ja vaikka temperoi :)

Uusien ravintoasioiden omaksuminen käytäntöön edellyttää kuitenkin aina syvempää murrosta ajattelumaailmassa. Emme voi niin tässä kuin missään muussakaan ottaa uusia asioita kehoomme ulkoapäin, koska ne eivät pidemmän päälle toimi. Tarvitsemme jokainen suoran kokemuksen siitä, että puhdas ruokavalio vaikuttaa todella positiivisesti - isommin tai pienemmin. Tarvitsemme ymmärrystä siitä, miten ruoka vaikuttaa meidän ajatteluumme, mieleemme, tunteisiimme.  Siihen mitä me olemme. Jos lähtökohtaisesti olemme tukossa, emme pysty tietämään, mikä vaikutus sillä voi olla ja jos pidämme ruokaa vain nälän viejänä tai hetkellisenä mielihyvän tuojana olemme täysin pintamielemme vallassa. Happamoituneet kehomme eivät enää tiedä, millaista on olla "avoin" tai herkkä uusille mauille ja sen vuoksi esim. raakasuklaa saattaa aluksi maistua jopa oudolle.

Avioliitossa ja parisuhteessa tärkeintä olisi molempien kumppanien oma kasvu. Kumppani voi joko tukea kasvua tai hidastaa sitä. Papin lukemassa hääkaavassa olisi mielestäni pientä fixattavaa; "tärkeintä on rakkaus" - korjaisin: lisää rakkauden eteen universaali, "te kaksi muututte yhdeksi" - korjaisin: olemme kaikki yhtä. Olemme täällä kehittymässä ja oppimassa ja tämä oppiminen voi lähteä myös ravintoasioissa ihan pikkuasioista lisäämistekniikalla. Suurempiin muutoksiin tarvitsemme sitten myös mielemme hoitoa; mitä tunteita koitamme peittää syömisellämme, miksi teemme näin, mikä meitä motivoi tekemään nämä valinnat?

Itse en todellakaan ole mikään täydellisyys tai ehdoton ravinnon suhteen, vaikka omat tulevat häät (joskus hamassa tulevassa nyt-hetkessä) ovat takuulla raw-meiningillä ja muutenkin kohtuullisen epäperinteiset (=integraalit). Pitää käydä välillä kokemassa se huonompi olo, jotta taas tietää, mikä on hyväksi. Kotiin päästyäni kehoni oikein janosi vihreää ja kunnon spirulina-viherjauhesmoothieta! Kommentoin oloani taas muutaman viikon päästä.


Tässä loppuillan bilemeininkiä ystäväni Hannan kanssa...Sain muuten hääkimpunkin ;)

25 kommenttia:

  1. Heh, mun kesän juhlamekko maksoi jopa 5,5 e. Kirppikset! <3

    Olin tänä kesänä kaksissa häissä. Toiset tosi perinteiset, toiset eivät niinkään. Itse päässäni myös fiksasin papin puhetta... :)

    VastaaPoista
  2. Mitä ovat "postmodernit vaatteet"?

    VastaaPoista
  3. Millaiset ovat "kohtuullisen epäperinteiset (=integraalit" häät?

    VastaaPoista
  4. Olet siis menossa naimisiin??????

    T. ihmettelevä fani

    VastaaPoista
  5. comp: Heh, samat huvit:)

    Postmodernit vaatteet..postmodernismiin niittyy yleensä arvomaailman muutos modernista; vastuu ympäristöstä, tiedostaminen, ekologiset ja eettiset näkemykset, henkisyys jne. Yleensä nämä arvot heijastuvat myös ulospäin - enää ei kiinnosta merkkivaatteet, modernin "tyylikkyys" ja kolkkous vaan meiniki voi olla rennompi.

    En toki tarkoita sitä, etteikö ihminen voisi pukea päällensä mitä huvittaa, vaikka sisäiset arvot olisivat jotain ihan muuta. Itse olen käyttänyt kirppisvaatteita jo pitkään, enkä oikein ikinä syttynyt shoppailuun.

    Intgraalit häät...siellä voisi yhdistyä eri teemat kuten täällä blogissanikin tuon esille elämääni; kuten meditointi, biletys, raw food, kirkko, papin saarnan pieni fixaaminen. Ei ole rajoja! Eipä näistä häistä ole vielä kokemusta, kun ei ole postmoderneja "luomu" häitäkään juurikaan näkynyt. Elämme suuria murroksia...

    En ole menossa naimisiin toistaiseksi, kunhan fiilistelen :)

    VastaaPoista
  6. Olin kesällä yksissä häissäja korjasin papin puhetta ja vähän muitakin puheita ihan omassa päässä vaan.
    Jotkut luomummat häät olis varmaan ihana kokemus sekä vieraile että hääparille. Nää "perinteiset" alkaa tuntua vähän persoonattomilta ja kylmiltä.
    Ja se ruoka... Ensi kerralla salakuljetan omat eväät.
    -Krista

    VastaaPoista
  7. "Postmodernit vaatteet..postmodernismiin niittyy yleensä arvomaailman muutos modernista; vastuu ympäristöstä, tiedostaminen, ekologiset ja eettiset näkemykset, henkisyys jne. Yleensä nämä arvot heijastuvat myös ulospäin - enää ei kiinnosta merkkivaatteet, modernin "tyylikkyys" ja kolkkous vaan meiniki voi olla rennompi.

    En toki tarkoita sitä, etteikö ihminen voisi pukea päällensä mitä huvittaa, vaikka sisäiset arvot olisivat jotain ihan muuta. Itse olen käyttänyt kirppisvaatteita jo pitkään, enkä oikein ikinä syttynyt shoppailuun."

    Miten nämä arvot / asiat näkyvät esim. tässä käyttämässäsi vaatteessa?

    VastaaPoista
  8. No kuten sanoin, mekkoni ja huivi on kirppikseltä 5€, samoin laukku joka ei näy kuvassa.

    VastaaPoista
  9. Eli pelkkä kirppikseltä osto tekee vaatteesta postmodernin? Vai edullinen hintako?

    VastaaPoista
  10. Oletko ajatellut koskaan leikata tukkaasi hieman lyhemmäksi? Lyhyempi tukka ja pitkät etuhiukset sopisivat sulle tosi hyvin!
    noin pitkä tukka "vanhentaa" ja henkinen muutos voisi näkyä uloskin päin hieman uutena lookkina ja samalla tulisi kokemusta luomukampaamoistakin ;)

    T.kampaaja

    VastaaPoista
  11. Mulla on ollut etutukka, ei tosin paksu ja aina olen todennut että ei. Tätä liimalettiä ei kovin helposti saa mihinkään muuhun muottiin kuin tähän. Lyhyetkin hiukset olleet pari vuotta sitten..olen kyllä avoin kaikille ehdotuksille :) etenkin kiinnostaisi kokeilla luomumeikkausta! Anyone? Tekisin mainospostauksen mielelläni siitä vastavuoroisesti.

    VastaaPoista
  12. Kirppisvaatteista vielä: Kyllä. Jos minulta kysyt, niin pelkkä kirpparilta osto tekee vaatteesta postmodernin! Siinä on taustalla se ajatus siitä, että ei osteta mitään uutta = kuluteta ja samalla kannatetaan hyvää toimintaa. Vielä parempi olisi tietty tuunata asu itse vanhoista vaatteista. Mutta joo; en ole ostanut uusia vaatteita yli vuoteen (paitsi luomualusvaatteita) Trendikaupat lähinnä ihmetyttää :)

    VastaaPoista
  13. Miksi et tykännyt? Paksu otsatukka toimisi todella hyvin tummien hiustesi kanssa ja toisi silmiä ja korkeita poskipäitä esiin. Sellainen todella lyhyt, paksu ja "revityn näköinen otsatukka voisi myös sopia.

    Kunnon otsatukka pitäisi kyllä onnistua jos ei ole pahoja pyörteita edessa.

    Jos taas et uskaltaudu leikkaamaan otsista joku näistä sopisi hyvin:

    http://www.midlengthhairstyles.co.uk/mid_length_hair_styles_pics/middle_length_hairstyle_4.j

    http://x2f.xanga.com/04de4af126135230368784/b169397368.jpg

    http://www.goodhousekeeping.com/cm/goodhousekeeping/images/0R/swingy-bob-fb.jpg

    Viimeinen on suosikkini, mutta voi olla liian radikaali muutos, jos on tottunut pitkiin hiuksiin.

    Upeita hiuksia kannattaa korostaa, hyvällä leikkauksella!

    T.kampaaja

    VastaaPoista
  14. Kiitos kampaajalle vinkeistä, ideat sopivat minullekin!
    Minullakin oli kavereiden häät lauantaina, ja päätin tempaista modernin roolileikin ja kaivaa naftaliinista tummansinisen pikkumustatyyppisen puvun, korkkarit ja pikkulaukun. Korkkarit oli kyllä vähän "auts" vuoden tauon jälkeen... :D
    Heidi, pitäiskö jossain vaiheessa kuvata maailmankuvavideo vol 2, juhlalook ja juhlakäyttäytyminen? :D Traditionaalinen fiilistelisi papin saarnaa ja korostaisi sitoutumista ja perheen merkitystä. Moderni tulisi bemarillaan kovalla kiirellä myöhässä juhliin ja small talk pyörisi työjuttujen ympärillä. Postmoderni joraisi paljain varpain tanssilattialla, kertoisi antaneensa häälahjarahat hyväntekeväisyysprojektiin ja noukkisi kasviksia lihaisan salaatin joukosta. Integraali hmmm... katselisi meininkiä ulkopuolisena iloinen hymy kasvoillaan ilman henkilökohtaisia tarpeita ja tuntisi aitoa iloa siitä, että morsian ja sulhanen nauttivat yhdessäolostaan ja edistävät toinen toisensa kasvua ja kehittymistä.

    VastaaPoista
  15. Loistavaa keskustelua asiasta ja sen vierestä!

    Parturi: Tuo eka linkki ei toimi, mutta toi toka malli olisi makuuni! Voihan otsis olla tuollainen pidempikin ja sivulle menevä. Haluatko leikata;)

    Mirva: IHAN KÄSITÄMÄTTÖMÄN YBERHYVÄ IDEA! Kuvataan mahd. pian:) :) Onko ees ihan samoja fiiliksiä, onko!!!

    VastaaPoista
  16. Ekaan linkkiin täytyy laittaa "pg" vielä loppuun, niin tulee formaatti oikein - sit näkyy. Mulla on periaatteessa tuollainen tukka kuin tuossa ekassa, rentoa sivujakausta täytyy kokeilla. Kakkostukka on ihana, vähän täytyy taas kasvattaa ja muokata jakausta, jotta olis tuollainen. Itsellä tulee vedettyä tiukka sivujakaus, mutta nuo kaikki näyttää paremmilta. Luomuväriä vois kokeilla, jos uskaltais... :)

    VastaaPoista
  17. Onko mikä tahansa kirppisvaate / käytettynä ostettu vaate siis "postmoderni vaate"? Kirppiksiltäkin löytyy monenlaista tavaraa vintagesta H&M-vaatteisiin. Miten ylipäätänsä tiedostaminen, eettiset näkemykset ja henkisyys näkyvät postmoderneissa vaatteissa? Ovatko kirpputoreilta ostetut merkkivaatteet postmoderneja vai eivät? En myöskään ymmärrä, mitä tarkoitat "modernin 'tyylikkyydellä' ja kolkkoudella".

    VastaaPoista
  18. "Minullakin oli kavereiden häät lauantaina, ja päätin tempaista modernin roolileikin ja kaivaa naftaliinista tummansinisen pikkumustatyyppisen puvun, korkkarit ja pikkulaukun. Korkkarit oli kyllä vähän "auts" vuoden tauon jälkeen... :D"

    Siis mitkä vaatekappaleet ovat nyt moderneja ja mitkä postmoderneja? Entä millainen on postmoderni kampaus? Millaiset ulkonäölliset vaatimukset postmodernin / integraali-ihmisen ulkonäölle oikein on?

    VastaaPoista
  19. Ei ne mitään "vaatimuksia" ole - kunhan pelleillään!

    VastaaPoista
  20. Harmittaa vähän että tulkitsit ja käänsit mun lauantai-illan kommentin noin. Tää taitaa olla yks syy miksei olla yhteydessä kun en tiedä mitä täällä kirjottelet mun kanssa käydyistä keskusteluista. Se ei tunnu kivalta etten saa itse oikoa niitä, vaan tänne välittyy vaan sun tulkinta, joka oli tässä tapauksessa ehkä provosoitunut. Tai harmittaa että sun näkökulma asiaan on tuo. :( Noh, mukavaa syksyn jatkoa kuitenkin. -Heli (ps. en lue tätä blogia usein niin kommentoi mielummin spostiin jos haluat jotain kommentoida)

    VastaaPoista
  21. Täsmennystä jälleen vaatteisiin: Postmodernissa kuin missä tahansa muussa maailmankuvassa toimintamme määrittää sisäiset arvot. Sisäinen arvomaailma ei välttämättä näy lainkaan ulkopuoliselle; voit pukea H&M kledjut päällesi sekä modernissa että postmodernissa (ja missä muussa tahansa), erona se, että moderni ei yleensä mieti tekojensa merkitystä (toisin sanoen tiedosta), postmoderni taas yleensä suosii luomua ja ostaa kirppikseltä (vaikka sitä H6M:ää).

    Pelkkiä vaatteita on oikeastaan vaikea määritellä, koska niiden "maailmankuvan" määrittää niiden käyttäjä :) Yleensä kirpparilla kävijät ovat keskimääräistä tiedostavampia (tai sitten vaan köyhempiä:))

    Modernit vaatteet ovat yleensä aika persoonattomia, tylsiä ja massatuotettuja. My opinion.

    Heli: Jokainen tosiaan tulkitsee asioita omalla tavallaan ja täällä blogissani tuon esille omia tulkintojani, jotka herättävät ajatuksia --> yleensä hyvän asian puolesta. En kyllä näe tässä mitään loukkaavaa ja se on aina ego joka loukkaantuu mistä tahansa. Laitan vielä meiliä kuitenkin sulle

    VastaaPoista
  22. Ai että ihmisiä voi loukata ihan miten vaan, kun se on kuitenkin vaan ego, joka loukkaantuu? Mitä jos se on ego, joka kokee tarvetta loukata tai arvostella muita?

    VastaaPoista
  23. Loukkaajia löytyy aina, mutta eikö olisikin hienoa, jos pystyisimme kehittymään sellaisiksi, että emme loukkaantuisi, vaan jättäisimme kommentit omaan arvoonsa? :)

    VastaaPoista
  24. Että on ihan ok loukata, koska joku muukin aina loukkaa?

    Mitä jos loukkaantuvan ihmisen ihan ykkösprioriteettina ei oo kehittyä sellaseks, ettei loukkaannu? Voit loukata sitä, koska ite haluut kehittyä loukkaantumattomaks...?

    Ei nyt ihan aukee.

    VastaaPoista
  25. Oih ja voih..aina joku loukkaantuu sanoi asioita miten tahansa..tahallista loukkausta eivät varmaan tarkoita Heidi tai Mirva oikeutetuiksi, mutta jos omanarvontunto/ego on sellainen että loukkaantuu herkästi niin minkä sille voi. Aina sitä jotkut ottaa herneen nenään mistä vaan. Usein asia joka on itselle jotenkin vaikea tai käsittelemätön tai jota ei ymmärrä itsekkään, voi tuntua loukkauksena vaikkei asiasta sanoittaisi edes mitään varsin negatiivista. Minä olen huomioinut samaa myös..joko "se koira älähtää johon kalikka kalahtaa" tai sitten vain ihmiset ajattelevat asioista niin eritavoin ettei yhteistä ymmärrystä synny helpolla.

    VastaaPoista

Kommentoi, tarkastele, peilaa, opi...