Tietoiseksi tuleminen. Vastuu kaikesta elämästä. Luonnollinen ruoka. Laatu ja luonnollisuus kaikilla elämän osa-alueilla.

25.6.2010

Ystäviä ja "ystäviä" luonnossa

Täällä luonnon helmassa on ihan parasta se, kun todella huomaa ja tuntee olevansa keskellä luontoa. Ulkona ympärilläni on metsä ja peltoja ja aah niin puhdas ilma. Eilen illalla lenkkeilin eräällä pellolla heinäpaalujen vierellä ja ihmettelin rauhaa, hiljaisuutta ja aurinkoa. Voin sanoa, että oli erityisen ihana nyt-hetken tuntemus :) Sisällä näen joka ilmansuunnasta myös ulos ja nukahdan makuuhuoneen ikkunasta näkyvän valoisan yön ja uskomattoman kuun tuijotukseen viereisen pellon päältä. Aika huimaa! Välillä pellolla juoksentelee etenkin yöaikaan myös peuroja! Ne ovat hyvin säikkyjä ja ampaisevat pakoon jos huomaavat ihmisen liikettä.

Kaikki eläimet eivät tosin aina ole niin ihania. Olen koittanut analysoida sekä järjellä, että intuitiolla mikä merkitys hyttysillä ja kärpäsillä on ja miksi yleensäkään pitää olla tuollaisia ihmisen kiusankappaleita? Tämänhetkinen tuntumani (perehtymättä niistä saatavaan kirjatietoon) niistä ja etenkin hyttysistä on se, että ne pistävät ja kiusaavat ihmistä, jonka a) keho on joko liian hapan tai b)"mieli" on ei-tietoinen :) Ne haluavat antaa merkkejä, että herää jo! Jossain raw food -kirjassa oli, että hyttyset eivät pistä raakaruokailijoita. Tästä tilanteesta tuskin pystyy nauttimaan kuitenkaan heti puhtaampaan ravintoon siirtymisen jälkeen, koska puhdistusprosessi on pitkä, yleensä vähintäänkin 2 vuotta!  Ihmettelen, kun en muista, että viime kesänä olisin saanut yhtäkään hyttysenpistoa, enkä tänäkään kesänä ole mielestäni saanut. Ne ovat vain kävelleet iholla (ja ihmetelleet?). Pitänee tehdä kunnon testi ja kuulen myös muiden kokemuksia!

Toinen jännä huomio on se, että ollessani (ulkona) syvässä meditatiivisessa tilassa, hyttyset ja muut pysyivät kaukana, mutta tullessani "takaisin maan pinnalle", ne tulivat iholle. Toisaalta joskus on vaikea päästä siihen tilaan juuri näiden häiriötekijöiden vuoksi. Saman havainnon tein Egyptin reissusta saamieni mystisten kutiavien pahkuroiden kanssa. Meditoidessa niitä ei kutittanut lainkaan, mutta normaalitilassa voi voi sitä syyhyn määrää. Yhdistäessäni oman kokemuksen järkeilyyn saan tulokseksi sen, että pintamaailmassahan ihminen tiedostaa vaivaiset 5% mielestään ja kapasiteetistaan. Hän on myös tällöin pelkkien fyysisten aistimusten ja tuntemusten varassa - ja uskoo niiden "todellisuuteen", esim. "minulla on nälkä, kehoni tarvitsee ruokaa", "kehoni on kipeä" ja näin myös fyysista kehoa koskevat kivut tuntuvat todellisilta. Päästessään ohi tietoisen mielen, ihminen tulee tietoiseksi fyysisen kehon harhasta, eikä enää usko pelkkiin pintatuntemuksiin. Mielen tai sielun vaikutus on siis kaikkein suurin ja se mahdollistaa kivuttomuuden, valoravinnon jne. kun elinvoimaa saa ihan muista kuin näkyvistä lähteistä:)

Jos hyttyset ovat pitäneet minut rauhassa, niin kärpäset onkin sitten ihan toinen juttu. Viime yö oli todella piinallinen ja vähäuninen, koska minua kiusasi koko yön muutama kärpänen. Mietin koko yön liittyykö kärpäset jotenkin näihin tietoisuusjuttuihin ja yleensäkin, mitä ihmettä ne haluavat ihmisestä? Kaikella on joku tarkoitus, mikä se on näiden kohdalla?? Eihän ne edes pistä, mutta silti niiden pitää tulla kutittelemaan ja kävelemään iholle. Koitin nukkua välillä kokonaan peiton alla (kuuma!) ja paeta niiden surinaa ja kävelyä iholla. Sitten koitin välillä myös hyväksyä tilanteen ja ajatella niitä rakkaudella. Ei toiminut!!! En kuitenkaan halua tappaa niitä (tai yleensäkään mitään eläimiä tietoisesti), koska tunnen sen olevan väärin. Ihan järkyttävä vekotin on toisella mökillä oleva sähköinen kärpäslätkä - kaikkea sitä pitää ollakin (vaikka sitten olisikin tuskattomampi kuin tavalllinen).

Aamulla juuri siivottuani sain myös todistaa luonnon raakuutta, kun kissani toi ensimmäisen linnun sisälle kidutettavaksi ja höyhenet saivat kyytiä. Se ei ole kovin mukavaa katseltavaa, mutta se on luonnon peliä, joka on vain hyväksyttävä. Toinen kissa on erikoistunut myös sisiliskojen kiduttamiseen, josta taisin jo mainita aiemmin. Yksi päivä minulla olikin täällä kunnon pelastusoperaatio, kun etsin pikku liskoa yhdestä huoneesta ja sain kuin sainkin sen pelastettua. Sisiliskot ovat aika raukkoja, kun ensin niiltä tippuu häntä ja sitten niiltä vielä purraan pää poikki :(

Sisiliskojen, peurojen ja hyönteisten lisäksi olen törmännyt myös muutamaan kyykäärmeeseen, tosin asfalttitiellä. Näitä en ole nähnytkään sitten lapsuuden. Muistan vain aina jonkun "urbaanin legendan" siitä, kun joku tyyppi oli sammunut pihaan suu auki ja herätessään ihmetellyt vatsavaivoja. Lääkärissä kuvissa näkyi käärme luikertelemassa vatsassa. Suosittelen siis nauttimaan juhannusjuomana väkevien sijaan vaikka käärmeenkarkoittaja- smoothieta!!! :)

Koitin ottaa eilen illalla kuvaa samalla kun peura paineli pellolla, alempaa kuvasta se näkyy hyvin pienenä. Itsestäni halusin kuvan, koska en varmaan ikinä ole ollut näin ruskettunut luonnollisesti. Auringossa makailu on niin ihanaa! Enkä ole käyttänyt aurinkorasvaa koko kesänä. Kookosöljy riittää. Tosin minulla oli hieman pohjarusketusta Egyptin reissulta.


Parasta juhannusta kaikille! Suosittelen rentoa meininkiä ja hyttys/kärpäsverkkoja:) Muistakaapa tehdä kunnon vihta!

13 kommenttia:

  1. Monet tosiaan vannoo ruoan merkitykseen itikoiden syönnissä, mutta voisko myös verellä olla jotain tekemistä asian kanssa? (Tai sitten ruoka ja veri menee yksi yhteen..) Aiemmin esim. rannalla ollessa itikat ja paarmat oli aina mun ja mummon kimpussa, muut sai olla suht rauhassa. Ite päättelin että meillä on samanlainen veri! Eikä ne muutkaan millään raakaravinnolla olleet.. Mihinkähän tuo perustuu, ettei itikat syö raakaravinnolla olevia? Vaikka en ite tykkää kans tuosta elektronisesta tappajasta, niin on ollut pakko turvautua killeriin aina välillä..

    Mites tuo meditatiivinen tila, oisko ne hyönteiset kuitenkin olleet sun iholla, muttet kiinnittänyt siihen huomiota?

    VastaaPoista
  2. Olisin kyllä aika huolissani siinä vaiheessa, kun kärpäset pörräävät ympärillä, muttei hyttysille enää kelpaa. :D Hoho.

    "Olen koittanut analysoida sekä järjellä, että intuitiolla mikä merkitys hyttysillä ja kärpäsillä on ja miksi yleensäkään pitää olla tuollaisia ihmisen kiusankappaleita? Tämänhetkinen tuntumani (perehtymättä niistä saatavaan kirjatietoon) niistä ja etenkin hyttysistä on se, että ne pistävät ja kiusaavat ihmistä, jonka a) keho on joko liian hapan tai b)"mieli" on ei-tietoinen :) Ne haluavat antaa merkkejä, että herää jo!"

    Hyttysten merkitys on tarjota esimerkiksi linnuille ravintoa. Niin yksinkertaista. Ja sinun merkityksesi taas tässä suhteessa on tarjota hyttyselle ravintoa.

    "Mietin koko yön liittyykö kärpäset jotenkin näihin tietoisuusjuttuihin ja yleensäkin, mitä ihmettä ne haluavat ihmisestä? Kaikella on joku tarkoitus, mikä se on näiden kohdalla??"

    Kaikella on tarkoituksensa yhdessä valtavassa luonnon harmoniassa, ei yksittäisen ihmisen elämässä. :) Absurdia ajatella maailmaa niin pienestä perspektiivistä, että kärpäsen tulisi täyttää joku paikka juuri sinun elämässäsi.

    VastaaPoista
  3. "Sitten koitin välillä myös hyväksyä tilanteen ja ajatella niitä rakkaudella. Ei toiminut!!!" --> Ihana Heidi, sait minut nauramaan ääneen. :D

    VastaaPoista
  4. Hyttyset rakastavat minua, minä puolestani inhoan niitä. Tunnen myös tyyppejä, joita itikat eivät kiusaa yhtään, vaikka kyseiset ihmiset eivät todellakaan ole raakaravinnolla - itse syön varmasti paljon enemmän tuoreita vihanneksia ym. kuin he. En sitten tiedä, miksi hyttyset yleensä valitsevat uhrikseen juuri minut. Voi hyvin olla, että veren laadulla tms. on jotain tekemistä asian kanssa...

    VastaaPoista
  5. Minua hyttyset syövät hyvin harvoin, äitini taas on ensimmäisenä listalla ja saa todella isoja punaisia paukamia. Joku haju kai niitä kuitenkin houkuttelee...
    Mutta hyttyset on aika tärkeä osa ekosysteemejä. Hyttystutkija osaisi tähän varmaan tarkentaa.

    VastaaPoista
  6. Ollin blogissa on yhtä selitystä sille ketä hyttynen syö:
    http://www.viidakkomies.com/2010/06/paras-hyttysenpoistaja.html

    VastaaPoista
  7. Voi HALOO Heidi!!!!

    "Aamulla juuri siivottuani sain myös todistaa luonnon raakuutta, kun kissani toi ensimmäisen linnun sisälle kidutettavaksi ja höyhenet saivat kyytiä. Se ei ole kovin mukavaa katseltavaa, mutta se on luonnon peliä, joka on vain hyväksyttävä."

    Harvemmin raivostun mistään, mutta vannoutuneena lintuharrastajana tämä saa kyllä vereni kiehumaan!!!!!! Etkö nainen tiedä, että kissa EI KUULU SUOMEN ALKUPERÄISLAJEIHIN! Ja että nyt on lintujen pesimäaika! On paitsi törkeää ja vastuutonta, myös KIELLETTYÄ pitää kissoja vapaana (sitä ei kielletä suoraan laissa, mutta sen kohdat ovat sellaiset, että oikeastaan ainoa mahdollisuus on pitää kissat kiinni tai sitten vahtia niitä koko ajan...). On ihan höpönlöpöniä alkaa selittämään, että tämä se on se luonnon kiertokulku, ei mahda mitään. Kyse on tasan tarkkaan siitä, että ihminen sekaantuu siihen kuinka luonto toimii (jos et usko, mietipä vaikka Australian eläimistöä... Hienosti toimittu) ja sillä on haitalliset vaikutukset!! Totta kai lintuja kuolee autojen alle yms. mutta myös kissojen suuhun aivan liikaa - kuten jo sanoin, kissa ei kuulu suomalaiseen luontoon ja moni lintu ei osaa varoa sitä! Mielestäni tuollaisille vastuuttomille kissanomistajille olisi hyvä näyttää linnunpesä, jonka emo on kissan suuhun joutunut ja pikku linnunpoikaset ovat sinne kuolleet nälkään.... Aukeisivatkohan silmät, vai kulkisitko jossain uni-johdatusharhassasi sen jälkeenkin??? Ja kyllä, olet vain yksi niistä monista idioottimaisista kissanomistajista, mutta surettaa ja hämmästyttää, että julistat niin rakkautta ja yhtä aikaa teet tuollaista :'(

    VastaaPoista
  8. Kiitos Heidi taas ajatuksia herättävästä jutusta!

    Tässä muutamia omia ajatuksiani. En ole vielä selvillä syystä sille, miksi hyttyset intoilevat yhdestä ihmisestä ja jättävät muut rauhaan. Itse olen aina ollut se, jonka kimppuun hyttyset ryntäävät valtavana parvena. Olen miettinyt, voisiko esim. veriryhmällä tai hemoglobiinilla olla merkitystä. Oma hemoglobiinini oli ennen todella korkea, jopa 154. Nyt, kun se on monesta syystä laskenut, hyttyset eivät ole enää yhtä innostuneita. Jotain hyvääkin siis. Jos taas on kyse kehon happamuudesta, miten tämä pätee eläimiin? Pohjoisessahan hyttyset ja mäkäräiset ovat porojen suuri riesa, ja joskus vasoja suorastaan kuolee hyttysten kuppaamisen seurauksena... Mutta vaikka saan hyttysen pistoista valtavia paukamia, lohduttaudun sillä, että ehkä minua pistänyt hyttynen päätyy jonkin pääskysemon ravinnoksi ja rehevä vereni palvelee sitä ja sen poikasia. :)

    Toinen juttu on kissat. Olen kyllä samaa mieltä siitä, että kissa ei kuulu Suomen luontoon. Omat kissani ulkoilevat vain valjaissa. Edellinen kissani sai olla mökillä vapaana, mutta ompelin sille kaulapantaan tonttulakin kulkusen (pannoissa valmiina olevat kulkuset ovat liian pieniä eivätkä pidä tarpeeksi ääntä). Metsän väki kuuli aina, missä kissa kulki. Näin siis kisu sai liikkua vapaana, mutta se ei päässyt pyydystämään villejä eläimiä. Kissa on peto ja äärimmäisen tehokas saalistaja. Minun mielestäni kotikissat voivat tyydyttää saalistuksentarvettaan leikkimällä omistajansa kanssa ja saada ravintonsa omistajaltaan. :)

    Ihania hetkiä sinulle maaseudun rauhassa ja peurojen seurassa! Toivottavasti saat otettua niistä vielä isomman kuvan. :D

    VastaaPoista
  9. Ollin jutussa oli muuten vissi pointti. Todellakin maitotuotteen ja turhat hiilarit varmasti muuttavat kehon hajua sellaiseksi, että hyttyset ova hurmiossa. Tämä varmaan liittyy kehon happamuuteen, ovathan nuo molemmat ruoka-aineryhmät tosi happamoittavia. Sitten kun vielä lisätään makkara, olut ja kahvi (monien suomalaisten mökkiruoka), ei ole ihme, että ystäviä pyörii ympärillä.

    Nuo torjuntakeinot ovat varmasti päteviä. Mutta valitettavasti ne tekevät kehosta todella pahanhajuisen myös omaan nenään. Etenkin valkosipuli ja sipuli. Kun olin talvella kuukauden opiskelemassa joogaa Thaimaassa, huomasin mielenkiintoisen asian. Meillä oli todella puhdas ruokavalio (ei kahvia, hyvin vähän maitotuotteita, paljon supermehuja, usein tuoretta merilevää jne.), ja kehoni haju alkoi muuttua jo ensimmäisen viikon jälkeen. Aluksi kehoni puhdistui voimakkaasti (meillä oli kaksi joogaharjoitusta päivässä) puskien ulos ikäviäkin hajuja. Mutta ensimmäisen viikon jälkeen hikoilin pelkkää nestettä, jossa ei ollut minkäänlaista hajua. Viimeisellä viikolla intensiivisessä joogaharjoituksessa kehostani lähti hyvin mieto, mutta todella miellyttävä tuoksu. Valitettavasti vain tuo tuoksu poistui ja muuttui taas vähän tympeäksi heti, kun meillä oli ollut yhdellä aterialla voimakkaasti valkosipulilla maustettua ruokaa.

    VastaaPoista
  10. Jussi Riekki: Huumoria kehiin, ei kaikessa pidä olla niin tosissaan :)

    Kairiu: Olen itse erittäin luonto/ympäristömyönteinen, mutta egoni pystyy olemaan irrallisena siitä, että reagoisin niin voimakkaasti kys. asioihin. Se voi kiinnittyä niin kaikkeen! Nyt näyttää siltä, että arvotat juuri linnut muiden eläinten yläpuolelle. Kissat on pidetty ikiajoin vapaana maalaistalossa. Ehä kuitenkin voisin hankkia kulkuset kaulaan :) Peace

    VastaaPoista
  11. Ahaa, tässä onkin siis meitsin egosta kyse... Aivan :D Okei, tuo kommentti oli vähän turhan intomielinen mutta kun ymmärtää miten luonto toimii, alkaa tuollainen piittaamattomuus vähän herättää tunteita (ja tämähän pätee moneen muuhunkin asiaan kuin luontoon)... Ja mielestäni kaikki luojan luoma on kyllä tasantarkkaan yhtä arvokasta. On vain kyse siitä, että linnut ovat äärimmäisen herkkiä erilaisille ympäristötekijöille ja monet niistä ovatkin varsinaisia indikaattorilajeja, ja jopa tuollaisilla pieniltä tuntuvilla tekijöillä voi olla äärimmäisiä vaikutuksia pesinnän onnistumiseen, ja nykyään linnustoa verotetaan muutenkin niin rankasti, mm. Saharan laajeneminen, ympäristömyrkyt yms. jotka tietenkin ovat aivan eri luokan tekijöitä kuin yksittäiset kissat, mutta se ei ollutkaan pääpointti vaan tuo käsittämätön "kaikella on tarkoituksensa" -välinpitämättömyyshuttu kun kieltäydytään näkemästä kokonaiskuvaa ja ottamasta vastuuta (sillä tarkoitan sitä, että sinä olet ihminen ja päätät mitä lemmikkisi tekevät, kissa on kissa ja tekee mitä kissat tekevät. Laittaisitko lehmän laiduntamaan luonnosuojelualueelle jonne se ei muuten olisi koskaan päässyt, jossa on ainutlaatuinen kasvisto ja kun ainutlaatuinen geenistö on iäksi kadonnut ja sitä myötä ihminen on taas tuhonnut osan ekosysteemiä, kohottelisit olkiasi kun "sellainen on luonnon raakuus"?). Minä en ainakaan haluaisi elää linnuttomassa maailmassa. Todella "toimivaa" argumentointia tuo ikiajat maalaistaloissa -teesi, jolla ei ole pohjaa (a) "ikiaika" on erittäin piskuinen hetki lintujen evoluutiossa ja b) maalaistaloissa on ollut niin paljon jyrsijöitä, ettei kissojen ole tarvinnut lintuihin kajota, sillä ne ovat kuitenkin vaikeampaa saalista)... Mutta kun et näytä voivan käsittää, niin laitathan edes ne kellot kaulaan kisuille, säästät monen linnun hengen :) Ja peace peace, joskus vain voisi tarkastella asioita muualtakin kuin siitä omasta pikku perspektiivistä ja ajatustavasta... :) (ja selvennykseksi: tämän, kuten edellisenkään kommentin pääasia eivät olleet linnut tai kasvit eivätkä edes laiduntavat lehmät, vaan tuo ristiriitainen hälläväliä-asenteesi.)

    VastaaPoista
  12. En usko että raakaravinnolla tai tietoisuudella on niin paljon tekemistä hyttysten kanssa, minua eivät nimittäin ole koskaan hyttyset kiusanneet, eivät edes lapsena.
    Joskus kesäyönä kun niitä on erityisen paljon, niin ne saattavat pistää jopa minua :) Silloinkaan en kuitenkaan saa niistä mitään ihoreaktioita, eikä se pisto niin kauheasti haittaa, annan niiden yleensä imeä veren ennen kuin häädän ne iholta.

    Kissa-asiasta olen samaa mieltä Kairyun kanssa :(

    VastaaPoista

Kommentoi, tarkastele, peilaa, opi...