Tietoiseksi tuleminen. Vastuu kaikesta elämästä. Luonnollinen ruoka. Laatu ja luonnollisuus kaikilla elämän osa-alueilla.

14.6.2010

Kosketus

Törmäsin siivotessani viimekesäisiin ayurveda-materiaaleihini ja ajattelin kirjoittaa hieman  kosketuksen tärkeydestä. Tätä asiaa pohdimme myös usein asiakkaideni kanssa. Ihmiset saavat aivan liian vähän oikeanlaista kosketusta ja yleensä se kosketus mitä ihmisten välillä on, on vääränlaista, fyysistä ja pinnallista hetkellistä mielihyvää. Erillisyyttä korostava maailmankuva on valitettavasti saanut meidät oppimaan, että ihmisten rajat ja yksityisyys ovat selkeitä ja kunnioitettavia. Jopa kaverin tai vanhempien halaaminen on vaikeaa. Humalassa sitten tunteita näytetään sitäkin enemmän, mutta kosketuksen pitäisi olla päivittäistä!

Näkisin koskettamisen yhtenä ihmisyyden perustarpeena hapen, veden, ruoan ja lämmön lisäksi. Jossain törmäsin myös tutkimukseen, jossa emoistaan heti erotetut eläinlapset olivat kuolleet hyvin nopeasti. Samaa teoriaa voisi soveltaa ihmisiin ja heidän vaivoihin. Kun vanhemmat ovat hukassa itsensä kanssa, eivätkä osaa antaa lapselle tarvittavaa huolenpitoa ja rakkautta, voi olla varma, että se kostautuu. Nykyään annamme lapsillemme rakkauden, ajan ja aidon huolenpidon sijaan sitäkin enemmän materiaa. Lapsi tottuu jo pienestä pitäen ulkopäin tulevien hetkellisten mielihyvien tuomaan harhaan ja tuloksen näemme jokainen omilla silmillämme.

Koskettamisen (oksitosiinin) puute liittyy yleensä myös masennukseen. Aivojemme osat hippokampus, limbinen järjestelmä ja etuaivolohko liittyvät kaikenlaiseen masennukseen ja alakuloon. Hippokampus osallistuu muistamiseen ja on ikäänkuin portti muistoille ja opituille kokemuksille, jotka tallentuvat aivoihin (=myös aivopesu?). Tämä osa voi olla masentuneella pienempi ja ominaisia alueen vaivoja ovat mm. alzheimerin tauti ja epilepsia.

Limbinen järjestelmä synnyttää tunteet ja motivaation. Siihen liittyvät myös mielihyvä- ja paha sekä aggressiot. Sen vauriot voivat johtaa suuriin muutoksiin tunne-elämässä ja masentuneella se on jatkuvasti ylivirittynyt.

Etuaivolohko on mukana viestinnässä, tunne-elämän hallinnassa ja sosiaalisessa kehityksessä. Siellä tapahtuvat luova ja abstakti ajattelu ja se toimii luonnollisesti masentuneella heikommin kuin terveellä. Etuaivolohkon "vajaatoimintaan" voi liittyä mm. epävakaa persoonallisuus.

Mainitsin myös aikoinaan, että erilaiset masennustilat ilmenevät eri tavalla riippuen kehotyypistä (tai nousseesta doshasta). Vatan masennus liittyy pelkoon ja ahdistukseen, pittan epäonnistumiseen, hallinnan menettämiseen ja virheiden tekemisen pelkoon sekä kaphan uupumukseen ja lihomiseen. Yhteiskunta, ympäristö ja huonot elintavat ravisuttelevat usein useampaa doshaa ja näin meillä voi yhdistyä jopa kaikki ylläkuvatut häiriöt samassa ihmisessä.

Aikaisemmin kuvaamieni terveyttä edistävien toimintojen (mm. puhdas ruokavalio, meditointi jne) lisäksi myös ayurvedassa kehoitetaan hankkiutumaan tunteiden kanssa kasvokkain - ei peittämään tai väistelmään niitä. 

"tarkastele omaa elämää ja tee rakentavia muutoksia siinä niin, että elämäntaival voisi jatkua mahdollisimman terveenä niin fyysisellä, emotionaalisella sekä henkisellä tasolla"

Näiden lisäksi kosketukseen perustuvia rauhoittavia menetelmiä ja hierontaa on käytetty tuhansia vuosia eri kulttuureissa. Kosketus aktivoi rauhoittumisjärjestelmän ja eri hieronnat aktivoivat eri tuntohermoja. Hieronta ja koskettaminen alentavat verenpainetta sekä stressihormoonitasoja. On myös todettu, että lapsista tulee rauhallisempia, sosiaalisesti kypsempiä, vähemmän aggressiivisia sekä vähemmän vaivasia. Nuorisopsykiatriassa hieronta on rauhoittanut sekä helpottanut masentuneita nuoria. Iäkkäiden uni on parantunut, kivut vähentyneet sekä henkinen hyvinvointi lisääntynyt.

Oksitosiini on hormoni, joka kohoaa imettäessä, rakastellessa, syödessä sekä missä tahansa fyysisessä ihmiskontaktissa.  Hieronnalla on suora yhteys oksitosiinijärjestelmään ja sitä vapautuu sekä hierojalla että hierottavalla. Oksitosiinin vaikutuksia kehossa ovat:

- sydämen syke ja verenpaine laskevat
- lihasjännitys vähenee
- stressihormonien pitoisuus alenee (kortisoli)
- haavat paranevat nopeammin
- korkeampi kipukynnys
- parempi oppimiskyky
- lisääntynyt uteliaisuus
- suolen parantunut toiminta
- lisääntynyt sosiaalinen vuorovaikutus
- immuunipuolustuksen vahvistus
- ahdistuksen vähenemine

Ilman yhteyttä toisiimme, emme saa kosketusta ja ilman kosketusta saamme hyvin vähän oksitosiinia!


ps. Taidan olla aika onnekkaassa ammatissa

29 kommenttia:

  1. Hmm, sähän se tuon koskettamisen jalon taidon osaatkin hyvin. Miksi edes kirjoitat näistä asioista, kun tämäkin aihepiiri on itsellesi enemmän teoriaa kuin käytäntöä. Kun tulee tosipaikka eteen, niin et tiedä miten tulisi reagoida ja miten päin olla. Et kykene spontaanisti halaamaan, et koskettamaan saatika osoittaa muutoinkaan empatiaa.

    VastaaPoista
  2. Todella mielenkiintoinen ja ajankohtainen teksti!

    Se, että ihmiset osoittavat humalassa niin kovasti "hellyyttä" on varmasti tila jossa estojen katoamisen myötä ihmisen perustarve, kosketuksen hakeminen nousee esille. Kertoo juuri siitä, että emme saa kosketuksia ja hellyyttä tarpeeksi omassa elämässämme ja pyrimme hakemaan sitä estottomuuden tilassa, joskus jopa kamalien keinojen (voisiko olla yhteyttä raiskauksiin?) avulla.

    Kaupungilla erilaisissa tapahtumissa olen törmännyt monesti ilmaisia haleja "Free Hugs" jakaviin henkilöihin. Tämä on musta aivan ihana idea :)

    VastaaPoista
  3. Moikka! Loistava postaus! Itsekin oon alkanut jotenkin ihan luontaisesti kaipaamaan enemmän kosketusta, esim. kavereita on tullut ihan spontaanisti halattua ja viimeksi kun kävin vanhempieni luona, hieroin heidän selkiään ja yritin välittää positiivista energiaa ajatuksen avulla. :)
    Saulin kommentti on mielestäni käsittämätön. Miten voi "valon lähettiläänä" itseään pitävä ihminen sanoa mitään noin negatiivista?? Surullista. Ja mikä on "tosipaikka"? Ei mun mielestä koko ajan tarvitse halata kaikkia. Itse oon käynyt Heidin hoidoissa ja ne on just nimenomaan auttaneet! Entisenä urheilijana pidin auyrveda-hoidon kosketusta ensin kovin kevyenä, mutta hoidon jälkeen kyllä huomaa, että tietoisella kosketuksella on voimaa. :)

    VastaaPoista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Mirva: Se mitä mä ensimmäisellä kommentillani tarkoitin pitää harvinaisen hyvin paikkansa ja minä en ole ainut joka on tämän teorian ja käytännön tason eron havainnut kyseisessä henkilössä. Ja omassa kommentissasi sorruit pahasti stereotypiaan.

    VastaaPoista
  6. Koskettaminen tekee hyvää ihmisille ja voi olla parantavaa. Toisaalta jos itse on täynnä rakkauden tunnetta ja hyvää oloa, voi sokaistua, jolloin ei näe rakkauden vastaanottajaa. Jos joku ihminen haluaa pitää tietyn reviirin ja pysyä "muodollisena", tai esim. pelkää, niin tätä täytyy kunnioittaa, muuten halaaminen voi olla väkivaltaa. Toisen tahdon polkemista alas. Eli ei rakkautta ollenkaan.

    VastaaPoista
  7. Kaksi tekstin tuomaa ajatusta:

    Vauvoille suositellaan - jopa suomalaisten neuvoloiden toimesta - vauvahierontaa.

    Ehkä toisia ihmisiä, niin tuttuja kuin tuntemattomiakin, miehiä ja naisia, on helpompi koskettaa ja halata kuin toisia. Itsellä ainakin joidenkin kaverien kanssa tulee "lääpittyäkin", toisten kanssa on vaikeaa edes halata. Toisissa kulttuureissa taas kosketellaan jatkuvasti kaikkia, eikä se siinä kontekstissa itestäänkään tunnu mitenkään kiusalliselta.

    VastaaPoista
  8. Hyvä kirjoitus Heidi! Halaaminen ja koskettaminen ei todellakaan ole ollenkaan itsestäänselvän helppoa. Olen ilokseni saanut omassa ystäväpiirissäni todeta, että halaaminen on lisääntynyt, mutta esim. itselleni tulee välillä blokkeja, että en vaan voi, vaikka haluaisinkin.

    Ehkä henkilö, joka on valinnut "kosketusammatin", onkin vasta tässä elämässä opettelemassa kosketuksen voimaa. Joten ei tarkoita, että vaikka hän siitä kirjoittaa, hän olisi siinä jo Mestari ja sellaiseksi itsensä kokisi.
    Jokainen meistä todella ON täällä jotain oppimassa, jollekin se voi olla kosketus, jollekin toiselle (varmasti meistä useimmalle) ANTEEKSIANTO. Jokaisessa kohtaamisessa on aina kaksi ihmistä ja kumpikin kokee ja tulkitsee tilanteen eri tavoin. Peace and Love to All of Us!

    VastaaPoista
  9. Ihanat nuo Saulin kommentit! :) Estotonta kiukkua ja katkeruutta. Ei siinä paljon halituta!

    Meillä suvussa ei ole ikinä ollut tapana osoittaa kiintymystä juuri mitenkään. Se on outoa, ja spontaani halailu tosiaankin vaatii opettelua. Pitäisi ehkä muuttaa vähäksi aikaa johonkin etelämmäksi halailemaan ja pussailemaan kaikkia tuttavia! :)

    VastaaPoista
  10. Tässä koskettamisessa pätee varmaan sama juttu kuin monessa muussakin: ihmiset ovat erilaisia. Itse en suoraan sanottuna tykkää musiikista yhtään, vain hyvin hyvin harvat biisit jaksan ylipäänsä kuunnella. Toiset taas kokevat musiikin parhaana hyvänolon lähteenä.

    Toisinaan tykkään halata ja tulla halatuksi, mutta joitakin ihmisiä en saa halattua millään vaikka "haluaisinkin".

    VastaaPoista
  11. Meidän perheessä on halaaminen ollut aina arkipäivää ja jopa sanat "rakastan sinua se ja se" on monen perheessä harvinaista. Minulle ja sisaruksilleni halaaminen on aina ollut luontaista ja osa omaa identiteettiä. On jotenkin harmi nähdä sellaisia ihmisiä, jotka eivät kykene halaamaan edes tilanteissa, joissa yksinkertainen halaus voisi muuttaa koko tilanteen ja vallitsevat energiat positiiviseen suuntaan. Onko kyse siis tunneälykkyyden puutteesta vai mistä? Vaikea sanoa, mutta suomalaisten tulisi oppia halaamaan kaikkia ja kaikkea, oli kyseessä sitten puu, lemmikki, mies, vaimo, kumppani, lapsi... you name it.

    VastaaPoista
  12. Vauvoista piti vielä sanoa: silloin kun Sini oli pikkuinen, en voinut kuvitellakaan että "säilyttäisin" sitä vaunuissa. Kannoin vauvaa liinassa melkein aina. Minusta imeväisikäisen paikka on äidin/isän kehoa vasten, ei reilun metrin päässä viltteihin käärittynä! :)

    Liinassa kantamista pitäisi kyllä rummuttaa vielä enemmän täällä meillä, on paitsi ihanaa, oikeasti tosi kätevää. Lapsi ihan varmasti hyötyy kaikella tavalla läheisyydestä ja luonnollisesta "kuljetusasennosta", jos ja kun täällä pohjolassa pitää sitä hyötynäkökulmaa aina miettiä. Ei tarvi erikseen vauvahierontaa tms. kun kosketus on jatkuvaa!

    VastaaPoista
  13. Ja koska moni ihmettelee miksi ensimmäinen kirjoittamani kommentti oli "outo" laatuaan, niin suosittelen lukemaan yllä olevan kommenttini ja miettimään tilanne. Kuka osaa ynnätä 1+1=2? No mutta se siitä... jokainen taplaa tavallaan.

    VastaaPoista
  14. Meidän perheessä taas ei ole halailtu ja olen vartavasten sitä opetellut heidän suhteensa, sillä he ovat niitä ihmisiä, joita oikeasti haluan halata. Silti se tuntuu usein väkinäiseltä, vaikka monta kertaa olen vanhempieni huomannut ilahtuvat halauksestani. Tämä lienee taito, jota sietäisi opetella, mutta tämän tyyppisen kosketuksen tarkoitusperä vääristyy, jos siitä tekee kovin väkinäistä.

    VastaaPoista
  15. Halaaminen on siinä mielessä tärkeää, että sen avulla voidaan levittää korkeammin värähteleviä energioita ja pyytetöntä rakkautta helpolla tavalla. Tietysti ne yksilöt, joiden rakkauskeskus ei ole aidosti auki ja he eivät kykene aitoin tunteisiin, niin halauksen merkitys jää usein väkiäiseksi ja saavutettu hyöty miltei nollaksi.

    On sääli, että meidät on kasvatettu kuten vanhempamme ja ennemmin suomalaisessa kulttuurissa sanaotaan kättäpäivää kuin halataan. Toista se on keskieuroopassa ja lämpimissä maissa. En itse voi henkilökohtaisesti ymmärtää tällaista mentaliteettia.

    VastaaPoista
  16. Muutos lähtee sisältä käsin ja on ikävä todeta, että fyysisellä maailmalla ja sen arvostamisella on suora yhteys, siihen kuinka merkittäväksi ja tärkeäksi halaamisen tuntee. Olemme eläneet viimeiset 12 000 vuotta maskuliinisen energian valtaamalla planeetalla ja tämä manifestoituu tunteettomuutena, halaamattomuutena ja tunneälykkyyden puuttumisena. Herkät ja merkitykselliset asiat padotaan ennemmin sisälle ,kuin päästetään aidosti esille. Itkeminen on puhdistautumista halaaminen on jakamista.

    VastaaPoista
  17. Kiitos (useimmista) kommenteista. Aijulle erityisesti.

    Tosiaan, vaikka allekirjoittanut kirjoittaa kosketuksesta, se ei tarkoita sitä, että olisin aiheen "asiantuntija". Päinvastoin. Voin hyvinkin tunnustaa, että exäni sanoi minua "kylmänaamaksi" ja olen täällä todellakin oppimassa ilmentämään luontaista herkkyyttäni, positiivisuutta, aitoa huolenpitoa (jonka aiemmin olen kohdistanut enimmäkseen eläimiin), rakkautta jne. Näiden asioiden ilmentäminen ei tapahdu heti, vaikka edistystä entiseen on tapahtunut ihan älyttömästi. Se, että olen päätynyt kys. ammattiin, on varmasti niin tarkoitettu, edesauttaakseen ajatuksiani ja matkaani. Ihan loistava "oivallus" taas kerran, kiitos siitä :) <3

    VastaaPoista
  18. Halaaminen ja koskettaminen on vuorovaikutusta. Joskus olen huomannut jutellessani jonkun ihmisen kanssa, että sydän on tosiaan kiinni, edessä jonkinlainen muuri, vaikka itse olen sydän avoinna. Vuorovaikutus säilyy sitten aika muodollisena, koska en halua olla murtovaras, joka ryntää toisen sydänsolukkoihin väkisin.

    Toisaalta taas vaatii tunneälyä sekin, että oikeassa tilanteessa osaa reagoida, esim halata kun toinen on sen tarpeessa (ja itsestä tuntuu sopivalta). Voi olla aika julmaa, jos toisella on kovia tunnereaktioita, eikä itse reagoi niihin mitenkään, ikäänkuin kävelee yli ja hylkää.

    VastaaPoista
  19. Saul: Sori, en ymmärrä, mikä stereotypia? Ajattelin vaan, että ei kuulostanut mielestäni kovin kohteliaalta tuo eka kommenttisi.

    Minusta halaaminen on ihana asia, mutta suomalaiset eivät ole kovin tottuneita siihen ja muutokset kokonaisessa kulttuurissa eivät tapahdu kovin nopeasti. Toista ihmistä pitää kunnioittaa ja kyllä sen tilannetaju yleensä sanookin, koska on halin paikka ja koska ei. Onneksi jokainen voi alkaa edistää kosketuksen arvostusta, ja itse olen ainakin huomannut, että ennen väkinäiseltä tuntunut halaaminen on alkanut tuntua nykyään merkityksellisemmältä. :)

    VastaaPoista
  20. Elina: Osuit kommentissasi suoraan ytimeen, siksipä ensimmäinen kommenttini olikin enemmän "näpäytys" kuin "sanoa mitään noin negatiivista" kuten eräs sitä luonnehti.

    VastaaPoista
  21. Mutta joo tämä herra jättää tiettyjen asioiden takia tämän blogin seuraamisen taka-alalle ja lopettaa sen seuraamisen... Hugs ans even more Hugs

    Free Hugs: Spread the Love http://www.youtube.com/watch?v=0PI5OS69YWc

    VastaaPoista
  22. Saul, taitaa olla sitten joku kolmas silmä avautunut, kun näen tänne asti :) Mutta joo, en toivo eripuraa. Me kaikki ollaan enemmän ja vähemmän kolhiintuneita ja vuorovaikutus ontuu. Ollaan harjoittelijoita ja välillä saadaan nuolla haavoja, kun törmäillään/jäädään yksin muiden kanssa. Ehkä noissa kohtauksissa kuitenkin oppii paljon itsestä ja empatia kasvaa muita kolhijia ja kolhittuja kohtaan. <3

    VastaaPoista
  23. Saul: Toisen arvosteleminen ja henkilökohtaisten asioiden puiminen julkisesti on mielestäni aika lapsellista ja viesteistäsi hehkuu ja huokuu oma epätasapaino/epävarmuus (olen myös hieman tutustunut blogiisi). Toivottavasti ymmärrät, että meillä näyttäisi olevan tarkoitus oppia etenkin toisista ihmisistä niin hyvässä kuin huonossa. Kun huonot tunteet nousevat pintaan voimme valita hyväksymmekö ne, vain purammeko ne aggressiona ulospäin.

    VastaaPoista
  24. Kiinnostava aihe tässä postauksessa!

    Tosiaankin riippuu paljon ihmisestä ja tilanteesta, ketä tulee halattua ja ketä ei. Yhden kaverin kanssa meillä on vaan jotenkin tullut tavaksi halata aina erotessamme, ja se tuntuu tosi mukavalta. Sama kaveri on myös hieronut minua, ja hänellä on kyllä tosi hyvä ote siihen hommaan. Olen käynyt ammattihierojallakin, joka ei ollut lainkaan yhtä "pätevän" tuntuinen, vaikka oli toki ihan koulutettu ihminen. Eri ihmisten kosketuksissa vaan on eroja!

    VastaaPoista
  25. Elina: todellakin kolmas silmä auki. Kts tämä video missä yritän tehdä ensiesiintymiseni videon muodossa ja tämä on vain esimakua tulevasta. Jos korkeammat energiat jatkavat tätä vauhtia niin olen vielä suomen televisiossa näistä asioista puhumassa. Voi kuulostaa joidenkin mielestä egoilulta, mutta se mitä minä teen on ainutlaatuista suomessa: http://zale81.blogspot.com/2010/06/ensimmainen-vlogi-zale81esittaytyy.html

    VastaaPoista
  26. Marianne: No noista asioista voi olla montaa mieltä, mutta hmm, sanotaanko näin, että mulla ja Heidilla on tärkeä tehtävä suomen mittakaavalla. Yritimme yhdessä viedä kokonaisuutta eteenpäin, mutta törmäsimme henkilökohtaisiin ongelmiin puolin ja toisin. Ehkäpä nyt ymmärrät tilanteen paremmin. Jatkan nyt yksin omaa polkuani ja Heidi omaa valitsemaansa tapaa...

    VastaaPoista
  27. Olipa hyvä kirjoitus! Kosketuksen tärkeys unohtuu monilta hoitotyössä olevilta, puhumattakaan aivan tavanomaisesta arkielämästä. Kivasti oot tiivistänyt tähän myös vähän fysiologiaa ja tiedettäkin muun ohella :)

    Ken Wilber totesi 3v kirjoitusretriittinsä aikana (Sex, Ecology & Spirituality) tavanneensa vain 4 ihmistä sinä aikana ja että erityisesti kosketuksen puute oli uskomattoman tukahduttava ja vaikea asia. Ken itkikin päivittäin vapauttaakseen sitä koskettamisen tarvetta ja tähän liittyvää tunnepatoutumaa.

    Ihmiskosketusta ei korvaa mikään, mutta piikkimatto ajaa lähelle samaa asiaa ainakin oksitosiinin osalta :)

    VastaaPoista
  28. Vai on se Ken tuollaista retriittiä pitänyt, huh huh!

    VastaaPoista

Kommentoi, tarkastele, peilaa, opi...