Tietoiseksi tuleminen. Vastuu kaikesta elämästä. Luonnollinen ruoka. Laatu ja luonnollisuus kaikilla elämän osa-alueilla.

16.6.2010

Kaikki yksissä kansissa

Ken Wilberin loistava "Kaiken Lyhyt Historia" on sanojensa mukaan tiivistys kaikesta. Emme voi erottaa eri tieteenaloja ja uskomuksia toisistaan, koska kaikki liittyvät lopulta yhteen. Emme voi selittää maailmaa pelkän yhden näkökannan tai tieteenhaaran kautta. Ratkaisuna on tietoisuus. Mitä syvemmälle sisimpään matkaamme, samalla kun kehitymme evolutionäärisesti pystymme näkemään, kuinka kaikki palaset kietoutuvat yhteen. Yhdistämällä (länsimainen) tiede ja itämainen filosofia, pystymme kehittämään ainutlaatuista tietoisuutta ja löytämään ratkaisuja evoluution eteenpäin viemiseksi.

Olemme ensi kertaa suurissa joukoin matkalla kohti ykseyttä ja elämän kokonaisvaltaisempaa ja syvempää ymmärrystä. Maailmassa on lukuisia erilaisia tietoisuuden tasoja ja tiloja sekä myös maailmankuvia (ks. Spiral dynamics). Eri maailmankuvat eivät ymmärrä toisiaan. Jos maagisen tai myyttisen maailmankuvan vaiheen ihmiselle yritetään kertoa, kuinka suorakulmaisen kolmion oikeanpuolesten kylkien neliöiden summa on yhtä kuin hypoteesin neliö, keskustelu ei jatku kovin pitkään.  Selittämääsi asiaa ei esiinny noissa maailmoissa, mutta siitä huolimatta olet oikeassa. Nyt olemme rationaalisessa maailmankuvassa, emmekä pysty/halua ymmärtää näitä "yliluonnollisia" tietoisuuden kasvuun liittyviä kokemuksia. Olennaista olisikin ymmärtää, että kehitys jatkuu koko ajan samalla kuin tajuntamme laajentuu.

"Skeptismi on tervehenkinen asenne, joten tietoa kannattaakin etsiä itse ja suorittaa sisäinen koe, saada tulokset ja pyrkiä tulkitsemaan niitä. Jos koetta ei halua suorittaa, ei kannata pilkata niitä. jotka sen suorittavat. "

Käymme jokainen siis elämämme aikana läpi erilaisia vaiheita ja maailmankuvia. Jokaisella tietoisuuden tasolla näemme maailman hieman eri silmin. Jossain vaiheessa näemme sen totaalisen eri silmin :) Yhteinen piirre tietoisuuden kehittymisessä on se, että vaiheiden kautta oivaltaa ja ymmärtää jatkuvasti olevansa osana yhä suurempaa kokonaisuutta. Oikeastaan viimeksi vauvana olimme yhtä luonnon kanssa. Sen jälkeen aloimme kokemaan itsemme erillisiksi, yksilöllisiksi ja maailmakuvamme oli minä-keskeinen. Minä-vaihe on meissä edelleen, mutta iän ja kokemusten karttuessa, olemme samaistaneet itsemme myös erilaisiin ryhmiin kuten uskontoihin, kulttuureihin.

"Tässä vaiheessa identiteettimme perustuu kultuurisiin rooleihin ja kollektiiviseen identiteettiin ja yhteisiin arvoihin. Esim. jos sanomme olevamme isä, äiti, vaimo, työntekijä jne, määrittelemme itsemme rooli-identiteeteillä ja suurin osa siitä, mitä teet itseksesi ei ole itsekeskeistä vaan kulttuurista ja yhteisökeskeistä. Kun tunnet jotain suhteessa itseesi tunnet itseasiassa intersubjektiivisten tapahtumien kehän, jonka osana sinä olet etkä osaa edes kuvitella kuka olisit ilman tätä kulttuurista kehää ja tuo kehä ulottuu kauas oman nahkasi ulkopuolelle! Kaikki edelliset "itsen" määritelmät; äiti, aviomies, juristi, ystävä jne. ovat tietoisuutesi kohteita. Ne ovat mielikuvia, haluja, käsitteitä ja tunteitaa, jotka marssivat ohi tietoisen katseesi. Ne eivät ole havainnoiva Itse. Kaikki ne asiat, jotka tiedät itsestäsi, eivät ole todellinen Itse ja kuvaillessasi ominaisuuksiasi (kohteita) annat lopulta vain virheellisen identiteettien listan asioista, joita et ole.

Jokainen taso sisältää ja ylittää edellisen. Ryhmä- tai yhteisökeskeisen identiteetin jälkeen seuraa jälkikonventionaalinen tai maailmakeskeinen vaihe, jolloin oma itse nähdään globaalista näkökulmasta. Pelkkä ryhmäkeskeisyys satuttaa, jopa nolottaa. Globaali- tai maailmakeskeinen ymmärrys jättää taakseen vain ihmisiä suosineet ennakkoluulonsa ja julistaa itsensä kaikiksi tunteviksi olennoiksi.

"Psyykkisellä tasolla erillinen minätietoisuus (ego/kentauri) voi hetkellisesti hävitä ja identiteetti voi laajentua koko näkyvään maailmaan ns. luontomystiikka. Olet ulkona kävelyllä ja katsot ihastuttavaa vuorta ja pam! yllättäen ei olekaan enää katsojaa, on vain vuori ja sinä olet tuo vuori. Vuori on lähempänä sinua kuin oma ihosi. Sisäpuoli ja ulkopuoli ovat menettäneet merkityksensä. "

"Eräänä aamuna molekyylit heräsivät ja huomasivat, että niiden sisällä oli atomeja kietoutuneena niiden oman olemukseen. Ja eräänä aamuna solut heräsivät ja huomasivat, että niiden sisällä oli todellakin molekyyleja, niiden oman elämyksen osana. Ja samoi sinä jonain aamuna saatat huomata, että luonto on kirjaimellisesti sisäinen osa sinua. Et ole osa luontoa, luonto on osa sinua. Ja juuri siitä syystä kohtelet luontoa kuin kohtelisit keuhkojasi tai munuaisiasi. Spontaani ympäristöetiikka sykkii suoraan sydämestäsi etkä enää koskaan näe jokea, lehteä, perunaa tai punarintaa samalla lailla kuin ennen."

Yhteys luontoon ja ympäröivään maailmaan on siis käsinkosketeltava, emmekä koe enää olevamme erillisiä. Mitä me sitten oikeastaan olemme? Asiaa voi tarkastella havaitsijan ja havainnon kohteena olemisen kautta ja siitä, kuinka meidän tulisi ylittää egomme (ei vain luopua siitä, vaan havaita sen läsnäolo joka hetki):

"Tämä syvä, sisäinen minuus näkee ulkopuolisen maailman ja myös kaikki sisäiset ajatukset. Tämä näkijä näkee egon, kehon ja luonnon, jotka kaikki esiintyvät näkijän "edessä". Mutta näkijää itseään ei voi nähdä, koska jos näet jotain, on se vain uusi kohde. On ikäänkuin "peruutettava" tietoisuuden taakse ja lakattava samaistumasta jokaisen näkyvän tai mahdollisen kohteen kanssa. Minuus on ainoastaan yksi havainnon kohde lisää. "


"Mikä sinä sitten olet? Pilvet liikkuvat ohitsesi, ajatuksesi liikkuvat ohitsesi, kehon tuntemukset liikkuvat ohitsesi, etkä sinä ole mikään niistä. Sinä olet suunnaton vapaus, jonka kautta jokainen kohde tulee ja menee. Sinä olet aukko, mittaamaton tila, aukeama, tyhjyys, johon kaikki kohteet tulevat ja menevät; ajatukset, tunteet, ilmiöt jne. Puhdasta tarkkailijaa ei siis voi nähdä! Yritys nähdä tai kokea tarkkailija kohteena on ainoastaan lisää tarrautumista aikaan. "

"Levätessäsi puhtaana katsojana, puhtaana tarkkailijana, olet näkymätön. Yhtäkään osaasi ei voi nähdä, koska et ole näkemisen kohde. Kehosi voidaan nähdä, mielesi voidaan nähdä, luonto voidaan nähdä, mutta sinä et ole mikään niistä. Olet puhdas tietoisuuden lähde, et mitään, mikä kohoaa nähtäviin tässä tietoisuudessa. Tietoisuuteen ilmaantuu asioita, ne ilmaantuvat tilassa ja liikkuvat ajassa, mutta puhdas tarkkailija-todistaja ei tule eikä mene. Se ei ilmaannu tilassa, eikä liiku ajassa. Se on alati läsnä ja muuttumaton."

"Tämä puhdas näkijä edeltää elämää ja kuolemaa, aikaa ja sen mullistuksia, tilaa ja liikettä, ilmiöiden maailmaa - edeltää jopa alkuräjähdystä tarkoittaen sitä, että se ajattomuudessa edeltää aikaa. Se on tietoinen ajasta ja näin on sen vuoksi vapaa ajasta - se on täysin ajaton - ja näin ollen ikuinen.  Se ei ole syntynyt milloinkaan eikä se milloinkaan kuole. Se ei kuulu ajallisuuteen. Buddha sanoi: "On olemassa syntymätön, kuolematon, tekemätön, luomaton. Ilman tätä syntymätöntä, tekemätöntä, luomatonta ei olisi vapautta syntyästä, tehdystä, luodusta:)"

"Tila, aika, kohteet lipuvat ohi, mutta sinä olet tarkkailija-todistaja, puhdas näkijä, joka on puhdas tyhjyys, puhdas vapaus, avoimuus"

"Meillä tietenkin on tapana samaistua näihin pieniin henkilökohtaisiin subjekteihin ja objekteihin - ja juuri se on ongelma. Samaistumme näkijän rajallisten ja kärsimyksenalaisten pikkuruisiin asioihin, joita ei voi nähdä ja sitten olemme kahleissa ja vangittuina. "

Määrittelemme ja tulkitsemme omia syviä kokemuksiamme maailmankuvastamme, kulttuuristamme sekä uskonnostamme käsin. Sisäisen valon kokemus tarkoittaa kristitylle enkeliä, buddhalle sambhogakayaa, jungilaiselle Itsen arkkityyppiä jne. Kaikki syvyys tulkitaan, eikä tulkinta ole mahdollista ilman taustakontekstia:

"Minuus voi käytännöllisesti katsoen missä tahansa kehityksensä vaiheessa saada erilaisia huippukokemuksia tai kokea muuntuneita tajunnan tiloja, myöskin transpersoonallisten alueiden huippukokemuksia. Esimerkiksi minuus maagisella, myyttisellä, rationaalisella tai eksistentiaalisella tasolla voi saada psyykkisen, hienosyisen, kausaalisen tai nondualistisen ulottuvuuden huippukokemuksen ja jokaisessa tapauksessa koetaan erityyppinen "henkinen kokemus". Nämä väliaikaiset tilat pitää kuitenkin muuttaa pysyviksi piirteiksi, mikäli tälle tasolle ulottuvasta kehityksestä halutaan tehdä pysyvää."

"Korkeammat rakenteet (syvälliset kokemukset) eivät siis ole vain psyyken kätköihin piilotettuja valmiita aarteita löytäjäänsä odottamassa. Syvärakenteet ovat olemassa valmiina, mutta pintarakenteet eivät ole ja kokemukseen kuuluu myös tulkinta, joka on mahdotonta - eivätkä taustat ole vain omassa päässä"

Tietoisuuden korkeampien tasojen saavuttamisesta:

"Kun tarkastellaan tietoisuuden korkeampia tasoja, löytyy pieni otos uskaliaita miehiä ja naisia - sekä menneeltä että nykyiseltä ajalta - jotka ovat astuneet vastavirtaan, taistelleet keskivertoa, normaalia vastaan ja astuneet kohti uusia ja korkeampia tietoisuuden muotoja. Tätä tavoitellessaan he ovat kehittäneet harjoituksiam ohjeita tai paradigmoja, joiden avulla korkeammat maailmantilat avautuisivat ja jotka mahdollistaisivat muitakin toistaa heidän tuloksensa ja tämän avulla tarkistaa ja todentaa (tai hylätä) heidän löytönsä. Ja he jättivät sisäisestä matkastaan tekemänsä kartat meille, sillä tärkeällä varauksella, että kartan ulkoa opettelu ei riitä sen enempää kuin Bahamasaarten kartan lukeminen riittää sinne pääsemiseksi. "

Eri tajunnan tilojen kokemisesta:

"Kun minuus kehityskalvostaan kuorioituen sukeltaa ylöspäin - sen keskiö kiinnittyy ja järjestäytyy seuraavalla ylemmälle tasolle, Usein se samaistaa painopisteensä tähän tasoon ja siitä tulee sen "kotipesä" - sen pääasiallinen tukipiste - jonka ympärille se järjestää valtaosan havainnostaan, moraalistaan, motivaatiostaan, haluistaan jne. "

Tässä vain muutamia poimintoja kirjasta - Ken Wilber: Kaiken lyhyt historia- (enkä ole edes vielä malttanut lukea loppuun teosta, kun oli pakko tulla kirjoittamaan) - Tulen takuulla bloggaamaan lisää!

Huippua, että näistä hieman teoreettisimmista aiheista voi keskustella myös naisten kanssa! Naiset niin... Odotan innolla juhannusta ja mm. Mirvan seuraa! Ks. Mirvan bloggaus samaisesta kirjasta

11 kommenttia:

  1. Hee, arvasin, että sullakin kolahtaa! Ihan superia.

    VastaaPoista
  2. Hyvä Naiset!
    Antaa tulla lisää Wilber-juttua!

    VastaaPoista
  3. Ootteko koskaan miettiny, millanen Wilber olis treffi- tm. pelitilanteessa?

    VastaaPoista
  4. Mielenkiintoista tekstiä taas kerran!

    Minulla olisi yksi kysymys...
    Nimittäin miten voisi tasapainottaa hormoonitoimintaa? esimerkiksi mistä luontaistuotteista tai ravinnosta olisi apua?
    minulla on joskus todella kivuliaat kuukautiset ja kasa muita pms-oireita...muutenkin tuntuu, että hormoonit eivät ole ihan niin tasapainossa, kuin pitäisi.

    Itseasiassa olisi toinenkin...
    Miten vetovoimanlaki vaikuttaa eläimiin???
    esim. miksi eläin sairastuu? tuskin se kuitenkaan on ajatellut ikäviä asioita tai sairastuvansa tmv.

    VastaaPoista
  5. Olli: no eipä oo tullut mieleen. Sä vissiin oot miettiny? ;)

    VastaaPoista
  6. Moi!

    Suosittelen tutustumaan Wilberin tuoreimpaan tuotantoon, A Brief History Of Everything on ns. Wilber-3 tasoa, kirjoitettu 1996. Siinä on paikoitellen aukkoja, vaikka varsin tietoisuutta avaava teos onkin. Tällä hetkellä mennään Wilber-5:ssä ja luonnollisesti kehitys on alkanut Wilber-1:stä (spectrum of consciousness).

    Suosittelen erityisesti tutustumaan tuoreimpaan kirjaan: Integral Spirituality sekä hieman vanhempaan Integral Psychologyyn.

    Lisäksi must read on Wilberin pääteos: Sex, Ecology & Spirituality josta uusin painos.

    ABOE on hyvä alku ja oli itsellenikin ensimmäinen Wilberin kirja jonka olen lukenut. Sittemmin ed. mainittujen lisäksi on tullut koluttua upea One Taste, Marriage of Sense & Soul sekä tällä hetkellä luen Up From Eden:iä (joka tosin hieman vanhempi teos).

    Wilber puhuu paljon Don Beckin Spiral Dynamicisista, joka lienee kattavin kehityspsykologinen malli tällä hetkellä.

    Ja pähkinänkuoressa:

    LUE "Integral Spirituality". :)

    VastaaPoista
  7. Olli:

    Kyllä, kaikki aikanaan. Tämä oli pieni otos kirjasta ja vasta alkuhuumaa :)

    VastaaPoista
  8. JOo just näin! :) (mä aina innostun kun joku kirjoittaa Wilberistä)

    Toi tulee avaamaan vielä niiiin paljon lisää. Mä innostuin Wilberistä ja koko integraaliteoriasta niin paljon, että pyrin JFK Universityyn opiskelemaan sitä :P

    Syksyllä alkaa 3v Online master of arts on Integral Theory. Eli opiskelut etänä Suomessa, 2krt/vuosi paikanpäällä SAn Franciscossa :)

    Tavoitteena tuoda toi juttu Suomeen erityisesti lääketieteeseen, sillä tällä hetkellä ollaan niin pahasti reduktiivisessa metsässä medikalisoituneena, ettei se johda mihinkään...

    VastaaPoista
  9. Hauska lukea innostuksestasi, Heidi! Kuulostaa tutulta. On kiva teoksen suomentajana huomata integraaliajattelun ainesten leviävän - kirja kun tuli kauppoihin jo viime kesänä. Vaan ei kyllä nuo jutut ihan heti vanhene, luulen.

    VastaaPoista
  10. en tiiä vastailetko tänne mutta toivon..
    mulla oli (ikävä kyllä on yhäkin) yks ihastus jonka läheisyyden (kävelimme vain vierekkäin) yhteydessä koin tällaisen korkean tietoisuuden tunteen, tosiaan, kuin olisi jollain lailla hypähtänyt reippaasti astetta korkeammalle tietoisuudessa. kokemukseen liittyi myös suuri pyyteettömän rakkauden tunne jollaista en koskaan ennen enkä sen jäälkeen ole kokenut. upea kokemus, haluaisin kovasti keskustella tästä jonkun kanssa, haluaisin myös selvittää mistä kyseinen tunne johtui.

    VastaaPoista
  11. Kyllä tietoisuuden tila voi vaihdella aika ajoin, esim. meditaatio ja ilon tunteet. Jotkut tilanteet ja ihmiset avaavat meitä :)

    Jatkuva oppiminen, meditointi sekä itsensä havainnointi auttaa matkalla nostamaan tietoisuutta. Ilon ja ymmärryksen ei tarvitse jäädä vain hetkellisiksi kokemuksiksi :)

    VastaaPoista

Kommentoi, tarkastele, peilaa, opi...