Tietoiseksi tuleminen. Vastuu kaikesta elämästä. Luonnollinen ruoka. Laatu ja luonnollisuus kaikilla elämän osa-alueilla.

6.5.2010

Vapaus

Siivosin asuntoani viime perjantaina ja katselin ympärilleni: "kiva kämppä, todella kiva ja tuleva vuokralainen saa olla todella onnellinen, että saa asua siinä".

Toista oli reilu vuosi sitten maaliskuussa tullessani Usa:n reissusta. Asuntoni ihan järkyttävältä ja ahdistavalta luukulta, jota ei mikään sisutuskikka pystyisi pelastaa.

Katselin nyt uusien lasien läpi ympärilläni olevia vähäisiä huonekalujani ja tavaroitani. Turhia tavaroita on suodattunut pois aina muutto muutolta. Olen muuttanut (fyysisesti) 10 vuoden sisällä noin 8 kertaa ja vielä (lähes) Tampereen sisällä. Olen kuvitellut, että ympäristön muuttaminen tuo kaipaamaani vaihtelua elämään. Sama juttu parisuhteissa. Ei ole turha sanonta, että "ei se vaihtamalla parane". Tämä ei tosin tarkoita sitä, että pitäisi pysyä vanhassa mädäntyneessä (?) suhteessa, vaan sitä, että ensin pitäisi olla kokonainen itsensä kanssa.

Kuitenkin osa huonekaluistani on muodostunut jollain lailla rakkaiksi, kuten sohva ja sänky. Sitten on kirjat, verhot, värikkäät tyynyt, muutama esine..whatever! Pyörin asunnossa ja tajusin, että olisin saman tien valmis luopumaan koko asunnosta tavaroineen ja muuttamaan vaikka telttaan jos vain saan pitää tämän sisäisen rauhan ja vapauden.

Samoja fiiliksiä on noussut suhteissani lemmikeihin. Pimeän talven ja "laatikkoelämän" jälkeen kissani ovat olleet aika turhautuneita sisätiloissa ja kevään auringonsäteet ovat luoneet myös heille toivoa uudesta päivästä ja vapaudesta. Viime viikolla ollessani vielä kerrostaloalueella ulkona Fanni-kissani kanssa, katsoin häntä ja tiesin, että en voi, enkä halua omistaa ketään. Olen pitänyt häntä välillä vapaana juoksentelemassa ja ajatellut, että karkaa jos niin on tarkoitettu.

Eläimet ovat osuneet kohdalleni enemmän tai vähemmän puskista ja kaikilla on tietenkin ollut jokin tarkoituksensa. Vaikka tarjoan heille ruokaa ja katon pään päälle, haluan myös pitää heillä vapauden tehdä enimmäkseen mitä haluavat. Joskus raja sillä, tekeekö hyvää enemmän itselleen vai lemmikilleen on häilyvä (esim. ylisyöttäminen) Lemmikeistä luopumisen katkeruus ja usein voimakkaat halut saada lemmikki ovat peräisin yllätys yllätys egosta (sori, ei postausta ilman ego-sanaa).

Tavarat, ihmiset, eläimet, mitä vielä? Työnteosta tai tekemättömyydestä olen myös kirjoittanut suhteellisen paljon, vaikka jätän suuremmat "bisnespuheet" ja hehkutuksen toistaiseksi eräälle nimeltämainitsemattomalle "gurulle". Koen, että ennen kuin ihminen tietää, mitä hän haluaa tehdä eli ns. follow your bliss, pitää hänen löytää tasapaino itsensä kanssa. Toisaalta pyörä menee myös toiseen suuntaan; jos vain tiedät, mistä nautit, oli se sitten laulaminen, piirtäminen, kirjoittaminen anything that makes you feel so good ja kaikki, missä aika katoaa (eli pystyt elämään nyt-hetkessä) on suunta kohti oikeaa, vaikka se ei olisikaan mitään työntekoa. Kaikki täällä on energiaa ja värähtelyjä ja mitä enemmän nostamme omia värähtelyjämme tekemällä asioita, mistä nautimme, sitä enemmän myös oikeat, positiiviset jutut lähestyvät meitä. Yhtäkkiä tämä blissisi voikin olla duunisi tai sitten ei! Kohta rahalla ei ole mitään merkitystä ja mitä nopeammin sen aiheuttamasta riippuvuudesta (joka on siis etenkin taottuna syvälle mieleemme) pääsee eroon, sitä nopeammin kehittyy omalla matkallansa.

Täällä mökillä on nyt pari päivää ollut "parantolassa" eräs ystäväni, josta kerroin mm. tässä. Hän on käynyt "modernin huipulla" menestymässä, tekemässä (todella paljon) rahaa ja tullut yhtä kovaa rytinällä alas on nyt nousemassa "toiselle tasolle" tarkoittaen ajatusmaailmaa. Vielä viime kesänä hän kuunteli kiinnostuneena näitä ravintojuttujani ja sanoi ymmärtävänsä ne teoriassa. Hän on kuitenkin vielä "jumissa" mielensä kanssa, joka uskottelee, että saadakseen vapauden, pitää ensin tehdä tarpeeksi rahaa. No no. Oltuaan vain pari tuntia täällä luonnossa "off-matrixissa" luonnon keskellä hän alkoi  oivaltamaan, että meidän ei näköjään oikeasti tarvitse tehdä (perinteisiä) töitä pärjätäksemme! Tämä tuntui olevan hänelle suuri oivallus. Idea onkin se, että minimoi ja lähes nollaa menot! So simple!!! Olen elänyt tässä ajatusmaailmassa jo jonkin aikaa ja on huvittava huomata, kuinka vieras se on edelleen monelle.

Miettikääpä elämää vielä 100 vuotta sitten tai jopa muutama kymmenen vuotta sitten? Kuinka paljon maailma on muuttunut ja kuinka paljon se on muuttunut epäluonnolliseen suuntaan? Elämme (tai ainakin jos elät Matrixin "säännöillä") edelleen materialismin, tiedeuskon ja yksilön menestymiseen arvottavassa yhteiskunnassa, vaikkakin osa ihmisistä on jo siirtynyt postmoderniin, jossa arvot muuttuvat yksilökeskeisemmästä yhteisökeskeiseen. Ei enää rahaa, vaan merkitystä. Kun nämä kaksi maailmankuvaa (tai mitkä tahansa erilaiset) kohtaavat, tulee ristiriitoja, koska he puhuvat eri kieltä.

Kuten tässä kirjoitin, nykynuorten aivot kehittyvät entistä nopeammin ja osa heistä on siirtynyt jo postmoderniin ajattelumalliin. Kuitenkin koulujen opit ovat enimmäkseen traditionaalisen maailmankuvan "aivopesua" (suoraansanottuna). Tämä ainakin lukiossa ja peruskoulussa. Yliopistossa ja amk:ssa saattaa olla hieman enemmän jo modernia: "näin tehdään rahaa". Ketä se kiinnostaa? Niitä, jotka haluvat tulla roboteiksi.

Oltuaan kokonaisen vuorokauden kanssani, ystäväni laittoi asuntonsa myyntiin ja alkaa katselemaan jatkossa mökkejä. Vaikka hänellä on velkoja, hän uskoo, että step by step tekemällä aidosti hyvältä tuntuvia ratkaisuja, kaikki järjestyy. Edullisella mökillä voisi elää minimimenoin ja viljellä ainakin osan ruoasta omiin tarpeisiin. That's the deal ja siihen tämä jokatapauksessa on menossa. Meillä on kaikki mahdollisuudet valmiina ja odotamme vain mielemme "avautumista" ja Matrixista poisloggautumista.

Kävimme ennen eilistä magneettiesittelyiltaa pyörähtämässä Tampereen keskustassa ja ystäväni joutui soittamaan yhden "bisnespuhelun" ja voi apua, kuinka hänen negatiivisuutensa nousi hetkessä 0:sta 100:n ja kuinka sieltä kestikään palautua takaisin. Keho kyllä kertoo...

Vapaus on sitä, että on kotonaan missä vaan ja ilman ketään/mitään. Vapaus on sitä, että ei tarvitse olla (hienoa) työpaikkaa, titteliä jne. varmistelua siitä, että "kylmä pärjään". Vapaus on, kun antaa olla!




Freedom
! Ihmettelinkin, miksi ysäripoppi tuntui jotenkin resonoivan hyvin viime vuoden lopussa. Siinähän on ihan selkeää sanomaa!

Loppuun vielä äitienpäivävinkit sunnuntaita ajatellen:

Loistavan äitienpäivälahjavinkin keksin sähköpostistani, kun minulta pyydettiin lahjakorttia ayurvedahoitoon. Ajattelin tehdä kesäkuun enemmän "oikeita" töitä ja heinäkuussa voisin taas palata mökille, aika näyttää - tai energiat. Toinen vinkki, josta takuulla on pidempiaikaista iloa ja hyötyä on magneettikoru/tuote. Lukaiseppa eilisen esittelyillan raportaasi tästä.

Ps. Ennäyspitkä aika kulunut tähän ja tuohon magneettibloggaukseen, tätä voi sanoa jo työksi: klo 8-16.30!!! Tosin suurin osa ajasta (monta tuntia) on kulunut hitaalla nettiyhteydellä Youtube-videoiden latailuun :)

10 kommenttia:

  1. Matrixista poisloggautuminen ei ole aivan näin yksinkertaista. Ihmiskunta repii elantonsa luonnonvaroista. Ihmispopulaation määrä on kuitenkin kasvanut niin suureksi, että luonnonvaroja, kuten viljeltävää maata tai kalastusvesiä, riittää yhä vähemmän per capita. Siinä missä n. 200-300 vuotta sitten oli talonpoikaisperheen nuoremmilla pojilla edes jonkinlainen mahdollisuus lähteä etsimään omaa kaistalettaan maapallon luonnonvaroista esim. Amerikkaan uudisraivaajana, on nykyinen tilanne se, että kaikki elantoa tuottava maa- ja merialueet ovat jo kauan sitten olleet jonkun tahon omistuksessa.

    Siinä missä 1500 vuotta sitten rautakaudella kuka tahansa Suomen alueella asuva saattoi haistattaa pitkät yhteisölleen ja lähteä 50km johonkin suuntaan etsimään uusia metsästysmaita tai kalastusjärviä, ei nykyaika tarjoa muuta mahdollisuutta kuin tehdä sopimuksia omaisuutta omaavien kanssa vaihtokaupan muodossa. Luonnonvarojen entistä rankempi niukkuus henkilöä kohden on tehnyt jokaisesta maailmaan syntyvästä ihmisestä väistämättä riippuvaisen omaisuutta omaavien ihmisten tahdosta tehdä sopimuksia.

    Käytännössä jos vain pystyttäisi teltan jonnekin rämeeseen, kukaan ei sitä vastustaisi. Mutta heti jos aikoo tehdä siellä rämeellä jotakin, on tullut rikkoneeksi "omistusta".

    Tästä päästään ihmistarpeisiin. Ihmiskehon ylläpitämisellä on tietyt minimivaatimukset. Tarvitaan ilmaa hengitettäväksi, vettä juotavaksi, ruokaa syötäväksi, riittävän lämmin ja siedettävä paikka lepäämiseksi ja paikka minne kusta ja paskoa. Tämän päälle on vielä useita muita asioita, joita ihmismieli todennäköisesti tarvitsee pysyäkseen psykologisesti jokseenkin siedettävässä kunnossa ja näitä ovat mm. sosiaaliset suhteet ja erinäiset virikkeet.

    Nyt jos sattuisi käymään niin, että automaation kehittymisen seurauksena lähes kaikki ihmisen tekemä työ (tai ainakin merkittävä osa) korvautuisi koneiden ja tekoälyn ansiosta, ei kyseisten ihmisten työlle olisi olemassa enää kysyntää. Jos koneen ja tekoälyn tekemä työ on laadukkaampaa ja halvempaa kuin ihmisten tekemä työ, seuraa tästä väistämättä ihmistyön syrjäytyminen. Tällöin heillä ei olisi enää mitään tarjottavaa markkinoille, jolloin he eivät enää voisi myöskään ansaita mitään markkinoilta.

    Esimerkiksi jos 50 miljoonan ihmisen verkosto onnistuisi teknologisten läpimurtojen ansiosta pelaamaan itsensä suunnattoman rikkaaksi, ostamaan 90% maapallon viljeltävästä maapinta-alasta ja onnistuisi teknologiansa ansiosta tulemaan täysin riippumattomaksi koko muun maapallon väestön työvoimasta tai mistään muusta vaihtokauppaan soveltuvasta ja sinä jäisit tämän 50 miljoonan ihmisen verkoston ulkopuolelle, saattaisi olla, että sinä lähtisit silloin barrikaadeille vaatimaan perustulovaltiota tai kommunistista vallankumousta.

    Siispä perustulo/almut/kerjäämisen tuotot/sosiaalituki yhteiskunnan varallisuudesta riippuen on eräänlainen käytännön pakon sanelema korvaus jokaiselle yhteiskuntaan syntyvälle ihmiselle siitä, ettei hänellä ole enää mahdollisuutta irtaantua yhteiskunnasta ja vetäytyä luontoon elättämään itseään sen tarjoamilla hedelmillä.

    VastaaPoista
  2. "Karkaa, jos niin on tarkoitettu"? Sä oot kyllä kans yksi niitä ihmisiä, joilla ei pitäis edes olla eläimiä.

    VastaaPoista
  3. MH: Tällaisia rakenteita voidaan onneksi varsinkin yhteisöllisellä toiminnalla vastustaa jonkun verran, esimerkiksi perustamalla kaupunkipuutarhoja, yhteisöllisempää kaupunki (tai miksei maaseutu)asumista jolloin yhdessä tehden voidaan melkein elää omavaraisesti :)
    Esim. Transition Movement.

    Tuosta kissa-asiasta olen kyllä minäkin vähän sitä mieltä, että lemmikit on tarkoitettu hoidettaviksi. Ei kesy kissa pärjää luonnossa niinkuin pitäisi, varsinkaan talvella. Jos hyväksyy sen, että kissa karkaa, on se minusta verrattavissa "kesäkissan" ottoon joka hylätään kun sitä ei enää haluta. Sama lopputulos, eli eläinrääkkäystähän se on jättää kesykissa luontoon. Ei pahalla Heidi, en ole varma mitä tuolla kommentilla tarkoitit.

    VastaaPoista
  4. "Olen pitänyt häntä välillä vapaana juoksentelemassa ja ajatellut, että karkaa jos niin on tarkoitettu."

    Huh, huh... :(

    VastaaPoista
  5. Ymmärrät varmasti, että kissan heitteillejättö on kuitenkin eläinsuojelurikos, mutta mitkään yhteiskunnan säännöt tai lait tai moraali eivät tunnu merkitsevän tuossa uskonnossasi?

    Moni kesäkissan ottanut myös jättää kissan mökille oman onnensa nojaan kuten sinä nyt suunnittelet ja tämä on karu kohtalo kissalle, joka ei ole tarkoitettu Suomen luontoon, vaan kuolee pakkasten saapuessa yksin ja hylättynä.

    Todella surullinen ja piittaamaton teksti jälleen kerran. Häpeä.

    VastaaPoista
  6. Tuo telttaan muuttaminen oli ehkä hieman kärjistettyä. Käytännössä itsekin tarkoitan juuri sellaista yhteisötyyppistä elämistä jossa olisi ainakin osittain vaihdantataloutta. Raakaravintoa jos nauttii ja oppii hyödyntämään luonnon antimia, niin ravinto on tuskin ongelma. Yleensä rajoitukset ovat mielemme luomia ja tulevat vuodet mielenkiinnolla näyttävät kuinka moni niistä pystyy vapautumaan.

    En ole hylkäämässä kissojani. Kissat ovat sen verran fiksuja että tietävät itse missä ympäristössä ne pärjäävät ja kenen kanssa haluavat olla. Tarkoitin tällä lähinnä siihen pakonomaiseen omistamiseen liittyvää tarvetta ja tätä keinotekoista "hyvää elämää": joskus lyhyt, mutta virikkeinen elämä on parempi kuin pitkä, tylsä ja "varmistettu" ja passiivinen "elämä" neljän seinän sisällä.

    Vertaan tätä itseeni ja siihen kun saa "tuntuman vapaudesta" Mitäköhän kissa valitsisi? Tietämättömänä on "helppoa"

    VastaaPoista
  7. Kyllähän varmaan jokainen eläin valitsisi olla vapaudessa ennemmin kun "vankeudessa" mutta meidän kotieläimet on nykyään niin kesyjä, ettei ne pärjää siellä vapaudessa. Vaikka kuinka fiksuja kissat olisikin.

    Vaikka haluatkin aina välttämättä tehdä kaiken valtavirran vastaisesti niin mun mielestä sitä ei kuitenkaan saa tehdä minkään muun elävän olennon kustannuksella.

    VastaaPoista
  8. Isäni kotona maalla on parikin kissaa, jotka saavat tulla ja mennä miten lystäävät. Kesäisin ne ovat joskus pitkiäkin aikoja poissa ja talvella köllivät sisällä uunin lämmössä.
    Kaupunkiympäristö on kuitenkin vähän turhan vaarallinen kissoille. Jonain päivänä kissasi jättää tulematta kotiin ja saat joko lunastaa sen löytöeläintarhalta, se nielee rotanmyrkkyä tai sitten se makaa jauhelihana ojanpohjalla.
    Puhumattakaan mikä lintukato siitä tulisi, jos kaikki kaupungin katit päästettäisiin vapaasti metsästelemään...

    VastaaPoista
  9. Joo, olisihan se kaaos yhtälailla jos ihmiset lähtisivät joukkoineen asunnoistaan telttoihin. Niin ihmis- kuin eläinlaji on kaupunkiympäristössä kaukana luonnosta. Sitten kun ihmisen oma suhde luontoon muuttuu=paranee=tai jopa normalisoituu, niin sitten ehkä ymmärtää myös suhteen lemmikkeihinkin eri tavalla. En kuitenkaan todellakaan suosittele eläimien vapaaksipäästämistä kaupungissa! (Mitenköhän mun sanomiset käsitetään välillä aina ihan käsittämättömällä tavalla...)
    Koitan korostan sitä elämäntapaa. Yhteisöasuminen, missä ihmiset ja eläimet olisivat vapaita. Ihmisen asenteesta se lähtee.

    VastaaPoista
  10. Huh sentään mitä "pohdit":
    Kissat ovat sen verran fiksuja että tietävät itse missä ympäristössä ne pärjäävät ja kenen kanssa haluavat olla.Vertaan tätä itseeni ja siihen kun saa "tuntuman vapaudesta" Mitäköhän kissa valitsisi? Tietämättömänä on "helppoa"

    Et todellakaan ole miettinyt asiaa ihan loppun saakka. Oletko miettinyt mitä näille vapauttasi nauttiville kissoille voi sattua...Eläinrääkkäykset ovat jokapäiväisiä ja näistä saadaan sitten lukea lehdistä. Kukaan vastuullinen omistaja, ei todellakaan jätä elämiään alttiiksi mitä järkyttävimmille kohtaloislla. Vaikka olisi mikä valotyöntekijä. Välillä kommenttisi ja pohdintasi ovat surullisen lapsellisia ja nyt suorastaan vastuuttomia ja naiveja.

    VastaaPoista

Kommentoi, tarkastele, peilaa, opi...