Tietoiseksi tuleminen. Vastuu kaikesta elämästä. Luonnollinen ruoka. Laatu ja luonnollisuus kaikilla elämän osa-alueilla.

18.4.2010

Supermummu, työnhakuvinkkejä ja höyhen

Kohta 87-v mummuni oli viime syksynä lonkkaleikkauksessa ja kirjoittelinkin siitä, kun vein hänelle sairaalaan mm. gojeja sekä super D-vitamiiniä, koska sairaalan ruoka oli mitä oli. Kävin sairaalassa katsomassa häntä paljonkin ja viimeisen vuoden aikana olemme lähentyneet hyvin paljon verrattuna entiseen. Olen saanut hänen (perinteiseen) ruokavalioonsa ujutettua hieman superfoodeja, tuoreita vihanneksia ja vihreitä. Gojimarjoille on lämmennyt myös taatani, joka oli jopa itsenäisesti käynyt niitä Ruohonjuuressa ostamassa ja törmännyt siellä serkkuni vaimoon Satuun, joka oli samalla asialla:)

Mummuni toipuminen leikkauksesta on ollut tasaista ylämäkeä. Jo sairaalassa totesin hänen olevan paljon motivoituneempi yrittämään kuin monen nuoremman vastavista vaivoista kärsivän. Vielä muutama vuosi sitten hän vielä kävi pyörällä kaupungissa sekä sauvakävelyllä. Nyt hän opettelee kävelemään rollaattorin ja keppien avulla. Viimeisimmällä visiitilläni kysyin vointia ja vastaukseksi sain "Olen alkanut elämään, voin paremmin kuin ikinä!". Mummuni oli haravoinut koko takapihan ja leikannut (myös naapurin) aitaa. Lisääntyneen energiansa syyksi hän "syytti" pöydällä olevia gojeja, ostamaani marjajauhetta sekä erityisesti chiansiemeniä! "Syön niitä joka päivä!" Myös kahvin juonnista (sekä pullan syönnistä) on vihdoin luovuttu - ja kuinka paljon pelkästään se jo auttaa asiaa (vähentää happamuutta)!

Olen opettanut mummulleni myös syvähengittämistä ja hän on varsin innostunut siitä kysellen aina "mitenkäs se nyt meni, ensin nenän kautta sisään ja suun kautta ulos vai?" Kun tämä ei riitä, annoin mummulleni vielä Nikkenin magneettipohjalliset joita olen käyttänyt nyt parisen kuukautta. En usko, että tarvitsen niitä nyt itse etenkin, kun käytän myös magneettista käsikorua. Pohjalliset auttavat maadoittumisessa, vähentävät kipua ja todennäköisesti parantavat tasapainoa. Raportoin tilanteesta!

Isovanhempani ovat myös hieman tutustuneet kirjaani sekä katsoivat videoni kauppareissusta. Mummuni totesi siihen tyyliin, että en taida toimia ihan normaali "fieldillä". Taatani taas jaksaa aina ihmetellä, että mistä saan tuloni, kun "en ikinä ole töissä". Maailma - ja maailmankuva muuttuu- ja mitä vähemmän seuraa mainstreamia (uutisia jne) sitä enemmän pystyy kulkemaan omaa ja oikeaa polkuaan.

Suomessa taitaa muistaakseni jonkun laskelman mukaan olla jo reilusti yli miljoona postmodernissa maailmankuvassa elävää ihmistä, joista suurin osa tekee työtä, joka ei vastaa omia arvoja ja intressejä. Modernin kulttuurin luomat työpaikat keksittyvät bisneksen tekemiseen tai yksilön menestymiseen kokonaisuutta huomioimatta. Postmodernissa maailmassa tärkeää on yhdessä tekeminen sekä työn suurempi merkityksellisyys. Raha on toisarvoista, samoin yksilön menestys perinteisillä mittareilla. Yleensä siirtymä postmoderniin maailmankuvaan tapahtuu siten, että käy modernin "huipulla" ja toteaa, että menestys anna minkäänlaista tyydytystä. Itselläni tämä tapahtui vajaa 2 vuotta sitten, kun olin saanut hienon tittelin ja työsuhde-edut ja seulonut itseni läpi lukuisten työhaastattelujen. Se oli tosiaan vain minä itse =EGO, kenelle halusin näyttää.

Suomessa niinkuin koko maailmassa on myös traditionaalisessa maailmankuvassa eläviä. Nämä ovat ihmisiä, jotka tekevät työtä tai asioita, siksi ja siten, miten aina on tehty enempää kyseenalaistamatta asioita. Heillä saattaa toisaalta olla helpompaa, koska heidän egonsa asettamat paineet ei välttämättä ole niin suuret kuin modernisteilla. Tälle maailmankuvalle on ominaista myös auktoriteettiusko ja aika työn saa tehdä, kun tätä ryhmää käännyttää näihin tietoisuusasioihin (nimimerkillä been there - ja done that!)

Tietoisuutta esiintyy kaikissa maailmankuvissa (ks. lisää Spiral Dynamics), mutta vasta maailmankuva missä elät, päättää, miten toteutat tehtävääsi. Siksi meitä "tietoisia toimijoita" tarvitaan juuri nyt. Spiral Dynamicsista kerron ehkä lisää myöhemmin.

Miten sitten päästä kohti sitä tilaa, jossa ulkoinen ja sisäinen maailma kohtaa? Ainakin menojen vähentäminen sekä aidosti mielekkäisiin asioihin keskittyminen auttaa viemään oikeaan suuntaan. Yksi konkreettinen vinkki minulla on työhönsä turhautuneelle. Ystäväni Katja, joka on valmistunut yliopistosta ja hieman turhautuen hakenut alansa (vähäisiä) töitä päätti vihdoin päästää irti ja vaihtaa alaa. Päätöstä on varmastikin jouduttanut jo hetken aikaa puhdistettu ja tehostettu ruokavalio, hyvässä seurassa vietetty aika:), blogin kirjoittaminen sekä viimeisimpänä innostuksena suosittelemani TM-meditaatio. Katja on aloittanut ravintoalan opinnot sekä menee nyt palkattomaan työkokeiluun Punnitse ja Säästä -liikkeeseen! Hän siis kehittää itseään monella eri tapaa - ja tästähän ei voi seurata muuta kuin hyvää. Let's see what happens with Katja!

Kuten kerroin, myös vanhempani kävivät TM-kurssin ja uusin "käännyttäjä" on äitini! Meditaatiosta on innostuttu oikein kunnolla ja kurssia hehkutetaan jopa "hieman" haastavimmille sukulaisillemme. Ihmeitä tapahtuu 24/7, joista viimeisin 10 minuuttia sitten. Pari ystävääni olivat meillä juttelemassa ja meditoimassa. Olin aiemmin päivällä lukenut äitini ostamaa (!) Diana Cooperin enkelikirjaa "Ihanat enkelit" ja päätin kokeilla meditoidessa yhtä juttua. Pyysin omaa enkeliäni lähettämään ystäväni enkelille viestin, että antaa hänelle merkin valkoisesta höyhenestä (jokin yleinen merkkijuttu). En kertonut tästä seikasta mitään ystävälleni.

Jälkeenpäin häneltä tulee viesti jossa hän kiittää illasta. Laitoin takaisin, että "katso näkyykö valkoista höyhentä". Vastaus: "Hei tää ei oo todellista, mutta meian lattialla on valkoinen höyhen!!!!!"

Wanna be open or skeptic?

3 kommenttia:

  1. Ihanasti olet saanut motivoitua isovanhempasi:-)

    VastaaPoista
  2. Tuo magneettijuttu on vähän jännittävä. Mää soitan siis parissa bändissä kitaraa ja bassoa. Viime levyn nauhoitusten aikaan me törmättiin semmoiseen ongelmaan, että kun mää aloin soittaan osuuksiani nauhalle, sinne tuli myös jotain ihme elektronista suhinaa, joka tuntui muuttavan taajuutta aina vähän sen suuntaan missä kohti ja miten ja missä asennossa seisoin. Epäiltiin tietysti perus sähköhäikkää tai vikoja piuhoissa. Vaihettiin kaikki mahdolliset piuhat ja soitin ja vahvistin ja jopa nauhoituspaikka ihan eri puolelle kaupunkia, mutta suhina senkun jatkui. Sama ilmiö myös toisella treenikämpällä täysin eri laitteilla ja soittimilla...

    Oli pakko alkaa miettimään, että minkä ihmeen magneettikentän mää oikeen omaan ja tollaiset suhinat voi johtua myös maadoitushäiriöistä, ja periaatteessa sen soittimen pitäis maadoittua mun kehosta ja surinoiden häipyä. Ei vaan mikkään auttanu :) Bändikaverin kanssa sitten mietittiin, että sen on pakko johtua mun magneettiympyrästä. En tiiä, mutta mielenkiintosta on :D

    VastaaPoista
  3. Olipa ihanaa lukea mummusi uudesta ja energisestä olosta. Vanhemmalla ihmisillä vaikutusten luulisi olevan jotenkin helpommin havaittavissa, etenkin jos on ollut paljon vaivoja vuosien ajan. Hienoa!

    VastaaPoista

Kommentoi, tarkastele, peilaa, opi...