Tietoiseksi tuleminen. Vastuu kaikesta elämästä. Luonnollinen ruoka. Laatu ja luonnollisuus kaikilla elämän osa-alueilla.

18.3.2010

Aivopesua ihmemaassa

Olen jossain yhteydessä maininnut, että en ole oikein ikinä nauttinut elokuvissa käynnistä tai niiden katselusta. Suuren poikkeuksen tekeee TM-meditaatiota harrastavan Lynchin leffat sekä muutama yksittäinen tapaus. Elokuvat ovat lähinnä olleet yksi modernin kulttuurin ajanviete/kulutustapa ja olen ehkä ajatellut olevani normaali, kun niitä käy katsomassa tai niistä keskustelee eli ulkoapäin tullut paine tai altistuminen sille on ollut tässäkin yhteydessä selkeä.

Yleensä en jaksa keskittyä, jos ja kun juoni yleensä ei ole tarpeeksi haastava/kiinnostava ja elokuvan aikana olen katsonut kelloa monesti ja toivonut olevani muualla. Leffan jälkeenkin on jotenkin pökkelö olo, eikä jaksa jutella mistään. Huomasin tämän elokuvien negativisoivan vaikutuksen jälleen eilen, kun menin katsomaan Liisa Ihmemaassa. En ollut lukenut elokuvasta mitään ennalta, mutta ajattelin sen olevan edes jonkin verran mainoin, vastikään suosikeikseni (jostain syystä) nousseen kirjan veroinen.

Jo alkuvaiheessa huomasin karun totuuden: Alkuosion super-aivopesumainosten jälkeen vuorossa oli niin perusperus Hollywood-settiä; massiivista pauketta, kovia ääniä ja taistelukohtauksia. Leffan juonessa ja käsikirjoituksessa oli murto-osa samaa kuin kirjassa, ja käsittämättömän mielikuvituksellisen juonen ja tarinoinnin sijaan siinä keskityttiin iänikuiseen hyvän ja pahan väliseen taisteluun (=kuolemaa, vihaa ,taistelua...). Leffan jälkeen olo on kaikkea muuta kuin rentoutunut ja väkisinkin tulee mieleen, mikä aivopesijöiden joukko on myös näitä lasten elokuvia tekemässä. Leffaan jälkeen oli pitkään epätasapainoinen olo, joka palautui vasta aamulla (onneksi palautui, koska minulla on tänään synttärit!)

Tämä jälleen vahvisti käsitystäni siitä, kuinka paljon herkistynyt sitä on - ja että se on hyvä, jos keho pystyy antamaan palautetta siitä, mikä ei ole/on hyväksi sille. On ikävää kun tiedostaa tietokoneen, leffojen jne, aiheuttaman jatkuvan vasemman aivopuliskon stimuloinnin, kun ajan voisi käyttää 1000* paremminkin. Tästä tulikin sitten itselleni mieleen visio, että tulevaisuuden leffat voisivat olla oikeasti terapeuttisia ja rentouttavia. Ihanat värit, musiikit ja miksei myös tuoksuefekti voisivat toimia kokonaisvaltaista hyvinvointia lisäävänä ajanvietteenä. Tarjolla näissä unelmaleffateattereissa olisi tietenkin raakasuklaata ja raikkaita smoothieta:) Kuka lähtee viemään ideaani eteenpäin?

Vaikka tiedän, että odotusten myötä tulee myös pettymyksiä, on leffateatteri vaan paikka, josta ei helpolla pääse pakoon - ja jossa ainakin itseni on vaikea vain olla, jos ei nauti. Liisa Ihmemaasa on mitä mainioin kirja, mutta leffa on sitä samaa Hollywood p**kaa.

21 kommenttia:

  1. Lämmin synttärihali, näin niin kuin ajatuksen voimalla!!
    Ja kiitos kunniasta, kun linkkasit mun blogiin. Heh, oon todellakin ollut liekeissä, eikä mitään rajaa! Tää on vasta alkua. Sieltä sun hoitopöydältä se taas lähti. :)

    VastaaPoista
  2. Mulla on leffateatterissa usein just tuollainen olo. Ihanaa, etten ole yksin tässäkään asiassa :)Ajattelin, että johtuu huonosta keskittymiskyvystä, mutta ehkä aivoni vain suodattavat tehokkaasti turhan informaation pois! On kyllä olemassa elokuvia, joista tulee hyvä olo, mutta valitettavasti ne ovat nykyään todella harvassa.

    Aurinkoista synttäriä!

    VastaaPoista
  3. mä tykkäsin alice in wonderlandista. käyn harvoin elokuvissa, ja tuo vaikutti lupaavalta. keskimäärin musta elokuvat ovat aika turhia ja tylsiä. nykyisin keskittyminen riittää jotenkin. ite ihastelin niitä maisemia. eniten mahtavia kukkasia ja irvikissaa :) en ole tuota kirjaa lukenut - pitäisi varmaan.

    mua kans ottaa aina pannuun leffateattereissa se huikee mainosmäärä :(

    smoothie- ja raakasuklaaelokuvat, uuh! mulla oli alice-leffassa mukana palmunektarilla makeutettuja raakacashewejä ja raakakaakaonpaloja. ruohiksesta saa tuota mixiä. toimi leffassa erinomaisesti!

    ja raakasuklaista synttäriä! :)

    VastaaPoista
  4. Olen kovasti odottanut tuota Alice elokuvaa,joten sääli,jos se onkin pettymys.No,sen näen sitten ensi viikolla.Käyn nykyään tosi harvoin elokuvissa,yleensä katson leffat kotona.Tuossa ensimmäisessä kommentissa toivotettiin sulle hyvää syntymäpäivää,joten jos niin on,niin onnittelut täältäkin!

    VastaaPoista
  5. Hyvää syntymäpäivää!

    Kävin itse myös eilen katsomassa Liisan seikkailut ja täytyy sanoa, että oli todella pettymys :/

    Hienosta tarinasta tehty kaupallinen ja pinnallinen popcorn-viihdepläjäys. Visuaalisesti tietenkin hieno, mutta se pelkkä visuaalisuus ei minulle elokuvassa riitä... pitää olla sisältöä!

    Vielä pahempi oli Guy Ritchien ohjaama Sherlock Holmes. Älkää käykö katsomassa, melkein itku tuli miulle :/ Niin raiskattu ja turha se oli... Moni sherlock-fani häippäsi kesken leffan. Pitikö siihenkin änkeä joku maailman pelastamisteema? Ja pelkkää erikoistehostetta, nopeasti vaihtuvia kuvia ja äksöniä.

    Nykyään puolet leffoista tehdään samalla tavalla kuin musavideot: aivokuolleelle musiikkikanavien kasvattamille trendinuorille. Onneksi tehdään vielä myös hyviäkin elokuvia... Mutta miksi kaikki vanhat hyvät aiheet pitää pilata???

    VastaaPoista
  6. En ole jaksanut vuosiin keskittyä katsomaan leffoja...suurin osa kun on sellaista sontaa, että ei vain huvita tuhlata aikaansa moiseen. Olenkin saanut usein kuulla kunniani asiasta, joten ette arvaakkaan miten kiva onkaan vaihteeksi saada kuulla ettei olekaan ainut =D.

    + Mahtavaa synttäriä! 18v:hän täytit? >=D

    VastaaPoista
  7. Itse aion kyllä vielä mennä ko. leffan katsomaan, vaikka odotukset eivät ole enää niin korkealla.
    Parasta synttäriä sulle Heidi ihanainen :)

    VastaaPoista
  8. Hmm, pitäisihän tämän elokuvan perimmäinen tarkoitus olla jokaiselle jo viimeistään nyt selvä. Liisa ihmemaassa on alunperin kehitetty juurikin aivopesuun (mind control) ja pääasiassa siinä käytetään Monarch -tekniikkaa. Suosittelen googlettamaan. Muutoinkin Wald Disneyn elokuvat ovat kautta aikain olleet lapsille suunnattua ohjelmointia. Oletko huomannut, että jopa logossa ovat numerot 666?

    VastaaPoista
  9. Tässä uudessa elokuvassa (3D) itsessään kulminoitui vahvasti tämä valon ja pimeyden välinen taistelu, jota käymme parhaillaan. Valotyöntekijät, starseedit, indigot ja kristallit ovat etunenässä heilumassa miekan kanssa puolustaakseen valoa pimeydeltä. Huomasin elokuvaa katsoessani myös samaisen huonon olotilan ja mielenkiintoista tässä on se, ettei Avatar 3D:n kanssa tullut samanlaista efektiä lainkaan. Liisaa on ollut tekemässä negatiivinen eliitti, kun taasen Avataria valon voimat. Pääasiallinen sanoma uudessa elokuvassa oli se, että rinnakkaisia todellisuuksia on olemassa ja vain tietyn energiavärähtelyn omaavat näkevät fyysisen toiselle puolelle (kolmas silmä 3rd eye pineal gland)

    VastaaPoista
  10. Kiitos kommenteista ja onnitteluista myös täällä! Aurinkoinen aamu vaihtui valitettavasti lumisateeseen.

    Saul: Niin samaa mieltä! Hyvä, että huomasit saman, leffalla oli tosi voimakas vaikutus itseeni huonolla tavalla ja aistin kyllä huonot energiat ja negatiivisen eliitin taustavoimissa.

    VastaaPoista
  11. http://www.youtube.com/watch?v=HElObuGEAW8
    666

    Piti oikein tarkistaa tuo logo. Heh.

    VastaaPoista
  12. Ihan totta, Alice in Wonderland on täynnä mielenhallintaa ja okkultismia. Kyseinen tarina oli myös yksi ensimmäisistä, joita käytettiin MK Ultrassa.

    VastaaPoista
  13. Mä tykkään elokuvista, mutta katson niitä eniten kotisohvalla, jossa voi valita tarjonnan ja olosuhteet. Tuo sun leffateatteri-idea on oivallinen. Voisko siellä vielä olla vaikka hierontaa...?

    VastaaPoista
  14. Mielenkiintoinen aihe kyllä!! Huomaan, että mainonta on päivä päivältä aggressiivisempaa ja se menee niin syvälle! Äärimmäisen rasittava esimerkki on Spotifyn taukomainokset..aarg. Onneksi tiedostaa tämän okkultismin tai mitä onkaan. Toisaalta tiedostaa myös sen, kuinka ennen luuli tiedostavansa sen, mutta toisin oli.

    VastaaPoista
  15. Itse pidän elokuvateattereissa käymisestä, enkä ole tuntenut oloani ikäväksi huonommankaan elokuvan jälkeen. Siitä tosin en pidä, jos teatteri on aivan täynnä. Muutamien ihmisten läsnäolo on mielestäni mukavaa. Leffan alussa tulevat mainokset olen tottunut tehokkaasti suodattamaan ja kuljettamaan sujuvasti toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos... :D Olen kiinnostunut perehtymään erilaisiin tarinankerronnan ja kulttuurin muotoihin, enkä tästä syystä pidä kovinkaan monta elokuvaa täysin ajanhukkana.

    Eilen kävin katsomassa Hayao Miyazakin mestariteosanimaation Mononoke Himen (Prinsessa Mononoke), jonka olen jo nähnyt moneen kertaan DVD:ltä. Oli silti hienoa nähdä yksi suosikkielokuvistani isolla kankaalla ja kunnollisen äänentoiston kera (varsinkin, kun ko. leffan musiikin on säveltänyt loistava Joe Hisaishi). Suosittelen tuota elokuvaa lämpimästi kaikille niillekin, jotka käyvät takajaloilleen kuullessaan sanan "anime". Uskoisin tämän blogin lukijoiden olevan kiinnostuneita myös Mononoken ekologisesta sanomasta ja stereotypioita karttavasta tarinasta.

    VastaaPoista
  16. Oheisen linkin (http://www.recombinantrecords.net/docs/2009-05-Amusing-Ourselves-to-Death.html) keskeinen ajatus pohjautuu Neil Postmanin "Amusing ourselves to death: Public discourse in the age of show business"-kirjaan. Idea on se, että ihmiset "huvittavat itsensä hengiltä", eli imevät viihdettä ja turhanpäiväistä tietoa ym. ärsykkeitä sen sijaan, että oikeasti havahtuisivat ja ottaisivat oman elämänsä hallintaansa ja/tai vaikuttaisivat joihinkin oikeasti merkittäviin asiohin (ympäristoasiat ym.) En ole 100% viihteestäkieltäytymisen kannalla, mutta radikaalin vähentämisen ja laatuun panostamisen kannalla kylläkin.

    VastaaPoista
  17. M-M: Burtonin Alicea näkemättä, voin sanoa, että Miyazakin Mononoke Hime ja muukin tuotanto on ihan omaa luokkaansa Hollywood-kuran yläpuolella. Itseasiassa monessa niistä on juuri sellaista psykedeliaa ja ihmiskunnan kollektiivisen muistin myytistöistä poimittua kuvastoa, jota aluperäisten Liisa Ihmemaassa-tarinoiden jälkeen on vähemmän missään muodossa nähty. Joe Hisaishi on guru (http://www.youtube.com/watch?v=qEb4TG10jW8) !!

    VastaaPoista
  18. Jos olisit jotain leffasta etukäteen lukenut tietäisit ettei sen ollut tarkoitus noudattaakaan kirjaa, vaan se oli pikemminkin "jatko-osa" kirjalle. Eikä elokuva myöskään ole ns. lastenelokuva vaan ikäraja on k11. En ole vielä elokuvaa nähnyt joten sinänsä en voi sitä kommentoida. Elokuva voi parhaimmillaan olla myös hyvää kritiikkiä tai kertoa jotain mitä sanoilla ei voi tai antaa jotain muita oivalluksia. Jos haluaa kulkea vain positiivisten värähtelyjen maailmassa, niin kannattaisi ensi kerralla lukea elokuvan kuvaus niin voi säästyä ikävältä energiakenttien häiriöltä.

    VastaaPoista
  19. Moi!

    En ole nähnyt kyseistä leffaa, mutta ideasi uudenlaisesta leffateatterista on kerrassaan mainio! On olemassa oikeasti eheyttäviä, kauniita ja ihaniakin leffoja kuten Pieni Suklaapuoti, Gilbert Grape, Niin kuin taivaassa jne. Lisäksi tiedostavien ihmisten leffateatterissa voisi esittää laadukkaita ja puhuttelevia dokkareita.

    On totta, että massiiviset leffakompleksit popcorneineen, kokiksineen, pelikoneineen ja massiivisine äänentoistolaitteineen ovat melko stressaavia. Uuden ajan leffateatterissa voisi sen sijaan olla ionosoitu ilma, säädettäviä futontuoleja, lattiatyynyjä, kynttilöitä, rentouttavia aromalamppuja, pehmeä musiikki jne. Ja tosiaan evääksi saisi puhdasta vettä, yrttiteetä, raakasuklaata, tuoreita tai kuivattuja hedelmiä, luomupähkinöitä jne. Miten saataisiin tälläiset elokuvateatterit tänne? Heitetään tilaus ilmoille ja annetaan siementen itää tietoisuudessamme. Katsotaan, mikä on tilanne vaikka vuoden päästä. :)

    VastaaPoista

Kommentoi, tarkastele, peilaa, opi...