Tietoiseksi tuleminen. Vastuu kaikesta elämästä. Luonnollinen ruoka. Laatu ja luonnollisuus kaikilla elämän osa-alueilla.

7.1.2010

Lisää listaan toive#X: Kokeilen raakaravintoa!

Mahtavaa uutta vuotta! Muistithan kirjoittaa toive/affirmaatiolistauksen? Omassa listassani on nyt lähes 160 toivetta ja se päivittyy jatkuvasti. Paljastan tässä postauksessa muutaman toiveeni ja manifestoin nyt virallisesti, että TOIVEEMME ALKAKOON TOTETUA!

Kirjoitan tätä postausta mökiltä, missä olen viettänyt nyt viikon päivät. Tänään taitaa olla tiistai, jos ajalla nyt on jotain merkitystä. Täysin ilman nettiä en (valitettavasti) pystynyt olemaan, koska eräällä uudenvuoden vieraalla oli mokkula ja tällöin joutui käymään muutaman kerran vilkaisemassa sähköpostia (salaa).

Uuden vuoden jälkeen olen ollut täysin yksin ja sana, mikä tätä kulunutta viikkoa sekä myös uutta vuotta on kuvannut on OLEMINEN isolla O:lla. Tämä oli mielessäni etenkin eilen, kun makasin pienen, punaisen ja tunnelmallisen pihasaunan (kuvassa) lauteilla kynttilänvalossa. Tai tänäaamuna, kun avasin silmäni ja näin ikkunasta tuijottavan todella kirkkaan kuun. Ei muuta kuin ylös kuunvaloon aamujoogaamaan! Voisiko ihminen enempää toivoa? Ympärilläni on vain metsää, peltoja ja raivaamiani hiihtolatuja. Kauneinta on hiljaisuus, tähtitaivas ja tietekin varsinkin uutena vuotena kaunistuttanut kuu, joka häikäisevyydellään koitti selkeästi viestittää jotain.




Toiveeni#1: ”Olen tyytyväinen joka hetki ja elän hetkessä”

Uusi vuosi oli siis ”hieman” vaihtoehtoisempi edellisiin verrattuna. Vaikka olen haaveillut askeettisemmasta elämästä jo jonkin aikaa ja pyrin sitä kaupungissa-asuvan mittakaavassa jossain määrin toteuttamaan, vielä vuosi sitten en olisi yksin uskaltanut tai viitsinyt lähteä tänne. Kaivovesi, ulkovessa, pesien lämmittäminen jne. Liikaa vaivaa. Nyt en voisi enempää nauttia tästä ”alkeellisuudesta”, joka ei tunnu lainkaan vaivalloiselta. Päinvastoin. Se vasta onkin jotain, kun saa tehdä hieman ”oikeita töitä” elämisen eteen. Voi kun saisi vielä luomuviljellä enemmän kuin viime vuonna! Toivelista lisääntyköön siis.

Toiveeni#2: ”Luomuviljelen vielä enemmän kuin vuosi sitten”

Puhuimmekin ystäväni kanssa useita tunteja saunoessa siitä, kuinka ihmiset pitäisi lähettää tänne Suomen luontoon ”puhdistumaan” hienojen detox-kylpylämatkojen sijaan. Täällä olisi aitoa tekemistä, kaivovettä ja tunteja kestävää saunomista pienessä ja erittäin tunnelmallisessa pihasaunassa, jossa voi ottaa vaikka turve/savikylpyjä tai lumipesuja:). Lisäksi ohjelmassa olisi hiihtoa, meditointia sekä superterveellistä ruokaa. Kuka ilmoittautuu?

Aiheesta pääsenkin ravintoon. Uutena vuotena oli taas (joulun lisäksi) tukkoinen olo. Mietimme pitkään, miksi energia loppui niin, ettei pystynyt kunnolla ”bilettämään”. Oliko syynä monien tuntien saunominen vai reilu raakasuklaan nauttiminen? Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että syynä oli ehdottomasti graavilohi, jota söimme pitkästä aikaa ehkä vähän liikaa. En muista, koska olen viimeksi syönyt kalaa, mutta ajattelin nyt ”maistaa”, koska se oli kuitenkin raakaa ja jollain mittakaavalla terveellistä.

Kehoni on koittanut selkesti kertoa minulle viime aikoina jotain ja olin jo miettinyt täyttä (100%) raakaravinnolla olemista vuoden alusta ja tänään tein lopullisen päätöksen siitä, kun lukaisin ”sattumalta" toisen kerran Victoria Boutenkon ”12 steps to raw food” sekä David Wolfen ”Sunfood success”, joita muuten suosittelen kaikille raakaruokavaliota harkitseville.

Raakaravinnon eduista olen jonkin verran aikaisemmin kertonutkin mm. tässä ja tässä kirjoituksessa. Olen entistä enemmän vakuuttunut, että raakaravinto on niin HOT ja tulevaisuuden ainoa mahdollinen ruokavalio. Sinun ei kuitenkaan tarvitse odottaa hamaan tulevaisuuteen sitä, että viralliset tahot alkavat heräämään. Voit kokeilla jo nyt ja nostaa hyvinvointisi tasoa ties kuinka korkealle.

Puhtaamman luomuruoan etuja ei varmaan tarvitse enää kerrata. Tiivistettynä se on ravinteikkaampaa eikä sisällä vieraita aineita. Kuitenkin ruoka, oli se sitten luomua tai ei, muuttaa radikaalisti muotoaan kypsennettäessä – se kuolee. Tämä kuollut aine vaatii keholtamme huomattavia ponnistuksia, jotta se pääsisi siitä eroon. Keho käsittelee kuollutta ruokaa myrkkynä ja se joutuu uhraamaan vähäisiä omia entsyymivarastojaan sulattaakseen ruoan. Raakaruoassa entsyymit ovat valmiina tuhoutumattomana ruoassa ja sen sulatus ja ravintoaineiden hyödyntäminen on keholle huomattavasti helpompaa.

Tiedän itseni lisäksi monia, jotka ovat huomanneet kehossaan suuria muutoksia siirryttyään raakaravinnolle. Tietoisuuden taso alkaa nousemaan. Muutokset ovat olleet yleensä sitä isompia, mitä enemmän raakaravintoa syö. Yhteistä näille ruokavalioonsa muuttaneille on se, että kehon oikeasti tarvitsema ruoan määrä laskee radikaalisti siitä, mitä se on ennen ollut. Kun ruoka on tehokasta ja ruoansulatus alkaa toimimaan (se ei siis yleensä meillä toimi, vaikka niin luulemme) ja pystymme hyödyntämään kaiken paljon paremmin ja tulemme huomattavasti vähemmällä toimeen.

Raakaruoka on siis alkuperäisintä, tuhoutumatonta ravintoa, jossa on entsyymejä, mineraaleja sekä elinvoimaa ja sen voi viimeistään silloin uskoa, kun sen itse kokee! Luonto on antanut meille nämä kaikki lukuisat tuhannet alkuperäiset ja herkulliset ruoka-aineet ja jos toimisimme alkuperäisen tarkoituksen mukaan, emme tuhoaisi ruoan lisäksi samalla itseämme ja ympäristöä. Raakaravinto on siis ratkaisu myös ympäristön pelastumiseen ja ruokaongelma ei vaadi edes hienoja teknisiä keksintöjä. Ratkaisu on lähempänä kuin uskommekaan. Ratkaisu on yksinkertainen! We are still evolving!

”Simplicity is now, has always been, and will forever be, the key guideline of success”
- David Wolfe

Otan kunnian lainatakseni myös itseäni:)
”Simplify to Super” - Heidi Kuusisto

Raakaravinnon pitäisi siis olla itsestäänselvyys. Mitä ihminen on alunperin syönyt? Ei ainakaan hampurilaisia. Toinen seikka onkin ehkä vielä itsestäänselvempi. Miksi olemme ylipäänsä ennen syöneet? Nälkäämme? Vai nautintomme?

Tosiasia, mitä ei välttämättä heti haluaisi tunnustaa on se, että kypsennetty ruoka on addiktio, riippuvuus. Syömme ruokaa lukuisista muista syistä, kuin mikä sen alkuperäinen tarkoitus on. Sekin määrä, mistä ”nälkämme” lähtisi on usein liian ravinneköyhää jättäen solumme nälkäisiksi samalla, kun saamme extrakuonaa ja muita vieraita aineita, jotka jäävät kehoomme pyörimään.

Kuten Boutenko kertoo kirjassaan, ei kukaan tai todella harva pysty 100%:een raakaruokavalioon pelkästään tahdonvoimalla. Kypsennetyn ruoan houkutus on KAIKISTA riippuvuuksista kovin. Motiivit täytyvät löytyä syvemmältä ja monella ne ovat terveysongelmat. Elävää tai raakaravintoa kokeillaan viimeisenä keinona parantua – ja monella se toimii. Jopa syövästä on parannuttu raakaravinnon voimin. Raakaravinnolla pysyminen on kuitenkin monelle niin haastavaa, että jopa sairaudesta parantuneet ovat sortuneet entisiin tottumuksiin – ja syöpä on palannut.

Toinen tosiasia, jonka mietinnän jättäisi mielellään sivuun on se, että kuinka kauan olemme syöneet kypsennettyä ruokaa? Ihmiskunnan mittakaavassa tulen keksimisestä lähtien (eli ei alunperin), mutta oman elämän mittakaavassa todennäköisesti n. 6 kk ikäisestä alkaen. Meillä ei ollut valinnanvaraa, vaikka todennäköisesti emme ensi kerralla pitäneet ruoasta, olimmehan tottuneet vasta äidinmaitoon. Keho kertoo aina, jos jokin aine ei sovi sinulle. Kypsennetyn ruoan lisäksi kuka oikeasti on pitänyt ensimaistamalla kahvista, tupakasta, oluesta..? Jos olisit syönyt koko ikäsi puhtaasti ja raakaruokaa, niin mikä tahansa kypsennetty tuotos limpparista leipään maistuisi varmasti hyvin vieraalta. Keho kuitenkin tottuu kaikkeen ja emme enää tunnista sen varoituksia.

Kehomme on siis enemmän tai vähemmän täynnä kuonaa/myrkkyjä riippuen hieman iästäsi. D.Wolfe arvioi Sunfood Diet Success -kirjassaan, että kuukausi raakaravinnolla kompensoi yhden ikävuoden kypsennetyn ruoan nauttimista eli jos olet 35 v, kestää 35 kk puhdistua kuonista. Kun alamme puhdistamaan itseämme, joko ravinnon, joogan tai meditaation avulla huomaamme poistavamme tätä kuonaa – jonka olemassaolosta emme edes aikaisemmin tienneet, koska olemme niin tottuneet siihen. Tasaiseen tai alhaiseen energiatasoon. Lievään väsymykseen. Negatiivisiin tunteisiin. Kuulostaako tutulta?

Itse koen olleeni henkisesti hyvinkin valmis raakaravintoon ja tähän TOTAALISESTI uuteen, 1000%:a parempaan elämään ja luulen, että asia vain odotti omaa , lopullista valmiuttani. Muuttumisen tai heräämisen prosessi on jokaisella yksilöllinen ja siihen vaikuttaa toki myös mieli. Jos sisällä on paljon tukahdetettuja asioita, ei pelkkä fyysinen puhdistautuminen välttämättä auta. Muutokset ovat itselläni tapahtuneet nopealla tahdilla, koska käsittelin samalla viimeisetkin mielen/egon aiheuttamat ristiriidat. Luonteeni ei salli tunteiden tukahduttamista sisälle, vaan ne pitää purkaa heti (lähipiiri ehkä jotenkin huomannut). Kulttuurimme kuitenkin kannustaa yleisesti itsensä hillitsemiseen ja tunteiden peittämiseen, mutta nyt on aika murtaa vallitsevat arvot. Raakaravinto antoi itselläni siihen ehkä viimeisen sysäyksen. Tunteiden ja vaivaavien asioiden käsitteleminen on väistämätöntä, jotta voisit kehittyä ja löytää aidon minäsi. Meillä jokaisella on näitä asioita alitajunnassamme, vaikka pinnallinen mieli ei niitä pysty näkemään.

Ystävälleni suositeltiin jopa ”huutamista”. Lievempiä keinoja ovat yksinkertaisesti puhuminen kaikkien niiden läheisiesi kanssa, joiden kanssa selvitettävää on tai opetella tuntemaan itsesi esim. joogan, meditaation tai hiljaisuuden avulla. (Astangajooga muuten raakaruokavalion lisäksi tehostaa ruoansulatusta.) Irti päästämisen prosessi tapahtuu pikku hiljaa tai nopeastikin, mutta usein siinä käydään läpi samat vaiheet. Lopulta pitäisi kokea ”herätyksen tunne”, jolloin mikään ei ole niinkuin ennen. Tiedät ja tunnet sen sitten, kun se tapahtuu.

Mikä sitten estää meitä pääsemästä seuraavalle tasollemme? Riippuvuutemme. Boutenko sanoo osuvasti kirjassaan, että meidän jokaisen tulisi kokea ”rock bottom”, joka tarkoittaa viimeistä sysäystä, joka saa meidät lopettamaan riippuvuutemme. Riippuvuus voi olla mikä vain asia ja ”rock bottom” voi tapahtua missä vain riippuvuuden vaiheessa tai olla tapahtumatta ollenkaan. Olennaista asiassa on kuitenkin sen myöntäminen -POWER OF ADMITTING. Kun rehellisesti myönnät olevasi riippuvainen jostain se tuo ennennäkemätöntä uskoa ja toivoa. Vasta asian myöntäminen mahdollistaa ongelman korjaamisen sekä muutoksen parempaan. Vasta tämän jälkeen pystyt tavoittelemaan selkeyden tilaa, jossa olet täydellisen onnellinen ja vapaa.

Omalla kohdallani on ollut useita ”henkisiä” riippuvuuksia ja ehkä suurin riippuvuus on ollut tarve kontrolloida elämääni. Siitä irti päästäminen on mahdollistanut muutoksen ja asiat ovat alkaneet tulleet luokseni mitään yrittämättä. Jatkuva (tiedostamaton) tyytymättömyys tähän hetkeen on pitänyt tulevatkin paremmat hetket kaukana. Nyt vain olen olen ja olen, mutta tiedän – se ei ole helppoa!

Raakaravinto voi siis aloittaa matkasi ihmemaahan. Yleinen näkemys suosittelee vähintään 75%:n, elävän tai raa'an ravinnon käyttämistä. Victoria B. puoltaa täysin 100%:sta raakaruokavaliota, toki myös Wolfe suurimmaksi osaksi. Perusteluiksi Boutenko kertoo omien kokemustensa ja lukemisiensa pohjata tehdyn havainnon (johon ei tosin ole tieteellisiä todisteita) ravinnon huomattavasti paremmasta imetytymisestä/hyödyksi käyttämisestä (assimilation) kun syödään täysin raakaravintoa. Tämä Boutenkon kirjassa oleva taulukko kuvastaa raa'an ja kypsennetyn ruoan "assimiliaatiotehokkuutta". Suosittelen siis koko kirjan lukemista, koska se pohjustaa asiaa syvällisemmin.

Ensimmäinen luku on raakaruoan osuus ruokavaliossa, toinen kypsennetyn ja kolmas hyödyntämistehokkuuden suhdeluku

5 95 0,03
10 90 0,06
25 75 0.1
50 50 0.3
75 25 1.0
99 1 3.0
100 0 30.0

Eli henkilön, joka syö enimmäkseen leipiä/vilja/maitotuotteita/kypsennettyä ruokaa syö n. 5% raakaruokaa (salaatit jne. leivän päällä) ravinnon hyödyntämistehokkuus on 0,3. Kun ruokavalioon lisätään raakaruokaa hyödyntäminen parantuu suhteessa siten, että 50/50 raakaruoalla, käyttötehokkuus on parantunut jo kymmenkertaisesti

Se, miksi imeytymistehokkuuden ero 99%:lla ja 100%:lla raakaruokavaliolla on niin suuri, johtuu siitä, että kehomme ei tarvitse enää puolustautua lainkaan kypsennetyltä ruoalta. Kokonaisuus toimii niin hyvin, että ruokamme imeytyy todella hyvin ja näin ollen SYÖMME HUOMATTAVASTI VÄHEMMÄN kuin ennen.

Boutenko kertoo kirjassaan esimerkin pojastaan Sergeistä, joka pärjää hyvin lähes 12 tunnin lumilautailureissun parilla luomuappelsiinilla. Samaan aikaan pojan kaverit käyvät monia kertoja paikan ravintolassa syömässä pikaruokaa ja juomassa kaakaota. Muiden haukoitellessa ja valittaessaan nälkäänsä Sergeillä riittää energiaa. Wonder why. Imeytymistehokkuus on 30.

Tämä imeytymisseikka on siis Boutenkon näkemys ja vaikka luvut eivät täysin tieteellisesti tosia olisikaan, pystyy moni varmasti uskomaan imeytymisen paranemisen jollain mittarilla sekä lukuisat muut edut, mitä raakaravinnon lisäämisellä saa. Loppuviimein asia pitää kuitenkin todeta subjektiivisesti kokeillen, koska olemme niin erilaisia. Itse olen tällä vajaan vuoden raakaravinnon kokemuksella huomannut selkeät notkahdukset olossani silloin, kun olen syönyt kypsennettyä ruokaa.

Tässä vielä vertailua raa'an ja kypsennetyn ruoan valmistuksessa. K=Kypsennetty R=Raaka

Raaka-aineet
K= Muuttavat aina alkuperäisen makunsa kypsennettäessä
R= Eivät raakaravinnossa muuta ikinä alkuperäistä makuaan

Ulkonäkö
K=On kypsennetyssä ruoassa aina väritön ja ei-viehättävä
R=On aina värikästä ja houkuttelevaa

Maut
K=Alkuperäiset rikkaat maut vihanneksissa, hedelmissä, pähkinöissä jne. katoavat kypsennettäessä
R=Pysyvät ennallaan raaka-ruokaresepteissä

Maustaminen
K=Kypsennetty ruoka tarvitsee aina lisämausteita, ainakin suolaa ja pippuria
R=Raakaruoka tarvitsee harvoin lisämausteita tai ainakin paljon vähemmän

Maku
K=Kypsennetyn ruoan maku tulee aina enimmäkseen mausteista/lisistä
R=Raakaruoan maku tulee alkuperäisten aineiden monimuotoisuudesta

Lisävalmisteilla/mausteilla
K=On aina sama maku
R=Raaoilla vihanneksilla, hedelmillä, pähkinöillä jne. on laaja spektrumi eri makuja

Joitakin itseni mukaanlukien on arvelluttanut Suomen kylmyyden ja raakaravinnon yhdistäminen. Kun ravinto on oikeasti ravinteikasta ja monipuolista, se lämmittää sisäisesti takuulla enemmän ja syvemmin kuin lämmitetty mikrokeitto (kärjistys). Lisäksi voimme lisätä lämpimyyttä erilaisilla mausteilla ja superfoodeilla. Kokemus se tulee viimeistään kertomaan, joten olisiko viimeistään nyt aika päivittää omaa toivelistaansa?

Todennäköisesti olette kirjoitusteni perusteella huomanneet, että raakaravinto toimii ainakin kohdallani:) Nyt tuntuu todella oikealta ”ottaa kehoni kunnolla haltuun” ja viedä energiatasot vielä korkeammalle ja aloittaa 100% raakaravinto! Luulen, että Vitamixin saaminenkaan ei ollut sattumaa ja samoin koetut notkahdukset on pitänyt vain kokea kantapään kautta, jotta pystyisi menemään parempaan suuntaan. Uskon vahvasti, että tällä ruokavaliolla pääsemme eroon riippuvuudesta kypsennettyä ruokaa kohtaan ja alamme syömään ”vain elääksemme” ja nauttimaan enemmän muista asioista!

Toiveeni#3: ”Olen pysyvästi 100%:lla raakaravinnolla”

Olen päivittänyt ja panostanut kurssillani enemmän nyt raakaravinto-osioon, koska uskon siihen niin kympillä ja olen varma, että ihmisiä kiinnostaa myöskin tietää asiasta enemmän ja ennen kaikkea KOKEILLA. Tärkeää olisi saada ennen kokeilua reilusti tietoa sekä hyviä työkaluja, jotta kokeilu ei olisi vain hetkellinen. Tärkeää on myös siirtyminen pikku hiljaa ja siksi raakaravinto-osio tuleekin vasta muutaman viikon päästä kurssin alkamisesta. Menipä taas myyntipuheeksi, mutta helppo tässä ”mökkiflowssa” superravinteikkaan salaatin jälkeen on kirjoitella.

Tammikuun kurssi alkaa täyttyä, mutta uusi, entistä päivitetympi kurssi jälleen helmikuussa!!!

Kurssilla (tai jossain vaiheessa myös blogissa) kerron lisää raakaravintoon liittyen, mm. proteiinimyytistä, raakarasvojen tärkeydestä sekä siirtymävaiheen helpottavista vinkeistä

Here I go (raw) 2010!











Valkoiset "lumikuningatar"ripset

41 kommenttia:

  1. Hyvää alkanutta vuotta Heidi! Ja tsemppiä tuohon totaaliseen raakaravintoon siirtymisestä.Olin itse pari vuotta sitten puoli vuotta 100% raakaravinnolla,mutta sitten kerran hoksahdin,ja sen jälkeen olin edelleenkin high raw mutten täysin raw.Tällä hetkellä olen 4:ttä päivää nestekuurilla,ja olo on tosi hyvä,mutta tiedän,etten itse voi olla ihan 100T`% raw,tarvitset muitakin juttuja ruokavaliossani välillä.

    VastaaPoista
  2. Yksi minun uudenvuoden lupauksistani on kokeilla raakaravintoa :)

    Olen siis jo ajoittain syönyt hyvinkin raakapainotteisesti, mutta tarkoitus olisi kokeilla ainakin jonkin aikaa 100% raakuutta.

    Onko sinulla mielipidettä siitä, kuinka pitkään pitäisi "kokeilla" tuota täysin raakaa ruokaa, jotta tulisi esiin se ero esim. 75% raa'an ja sen täysin raa'an ruokavalion välillä?

    VastaaPoista
  3. Minun ruokani on juuri tuo 75% raakana, joskus saatan keittää riisiä, puuroa, papuja, bataattia, kananmunaa, tjs. välillä, muuten kyllä menee yleensä suht raakana kaikki. Tosin on paljon ruoka-aineita vielä kokeilematta. :)

    Joka suunnasta kyllä tuputetaan että kehomme tarvitsee lämmintä ruokaa välillä. Muistaakseni Ilon Pisara blogissa oli siitä suht asiallinen juttu. Jopa oma äitini joka on harrastanut luonnon juttuja myös Ayurvedaa jo useita vuosikymmeniä suosittelee välillä lämmintä ateriaa. Itselläni ei ole kovin vahvaa mielipidettä asiasta vielä joten en mene sanomaan mitään.

    VastaaPoista
  4. Ja minä taas mietin vaan sitä, että ihmiskunta, joka siis keksi (raakaravinnolla, jepjep) tulen ja ryhtyi kypsennyspuuhiin, onkin sitten edennyt siitä melkoisen harppauksen tässä kehityksessään. Meillä on mm. vitamix ja internet. Gorillat sen sijaan edelleenkin pureksii lehtiä viidakossa, mitä niitä nyt viidakoita tai gorilloja ihmisen toimien jäljiltä vielä on. Äläkä nyt kässää ihan väärin, kuten olen todennut, rakastan raakaa, pyrin mahdollisimmman suureen osuuteen ja Boutenkon 12 steps on todellakin luettu (sekä Ervamaa ym.) Mutta en siltikään usko, että cooked on ihan niin pahaa myrkkyä kun V.B. julistaa.

    Vaikka ihmiskunta onkin tosi hakoteillä niin ei kaikki sentään ole kypsennyksen syytä. 120-vuotiaaksi on eletty ihan kypsennetylläkin ruoalla mutta ei SAD:llä tai suomisiskonsa opeilla kylläkään, ne taitavat oikeesti olla se kauhein juttu ikinä. Tällä hetkellä mä "uskonkin" "Syö ruokaa, enimmäkseen kasviksia, älä liikaa" -mantraan Pollanin tapaan. Sitä toistelen muksuillenikin.

    Toivotaan, että maailma lopulta pelastuu, laaja raakaruokailu olisi siihen todellakin oiva konsti, siitä olen ihan samaa mieltä! Mutta taitaa olla valtaosa ihmisistä vielä liian luutuneita, tämän olen ainakin omassa lähipiirissäni havainnut. Onneksi ajat muuttuu. Sitä odotellessa ja tehdessä kanssa :)..

    toivotan Sinulle hyvää uutta vuotta Heidi, seuraan mielenkiinnolla totaaliraakailuasi.

    t. Anna (edelleen messissä, eli blogisi vetovoima ei kuihdu sitten millään)

    VastaaPoista
  5. Olen itse raakaravinto-asiassa vähän kiikun kaakun. Olen lukenut Wolfen Sunfood Diet Success Systemin joka oli innostava kirja. Olen lukenut toisaalta pari muutakin kirjaa joissa ei mennä ihan niin 100% raw-ideologialla.

    Esim. Encyclopedia-mittakaavassa painiva "Healing With Whole Foods" kertoo 800-sivuisesti milloin myös kypsennetty on hyvä. Ja esim. tietyissä toipumistilanteissa tarvitaan kypsennettyä - esimerkiksi oma keskusteluni RAW-guru David Favorin kanssa oli valaiseva, kun hän suositteli läheiseni terveystilanteeseen nimenomaan kaikki höyrytettynä kunnes tila paranee - raaka ruoka olisi kirjaimellisesti tappanut tottumattoman ja heikentyneen kehon.

    Samoin Raymond Francis - kirjassaan "Never Be Sick Again" kertoo Hunza-heimosta jossa elettiin yleisesti 120-140 vuoden ikään ilman sairauksia ja muutenkin ihan älyttömässä vireessä (miehet osallistui tuntien mittaisiin heimotansseihin 100-vuotiaana ja teki parhaimmillaan lapsia vielä 110-vuotiaana). Niillä oli ruokavalio muotoutunut 80% raakaruuaksi.

    Taitaapi mennä se ihmisen terveys tässä tärkeysjärjestyksessä:

    1. Mielen terveys (mietiskely, tasapaino, ilo jne)
    2. Kehon käyttäminen, mielekäs liikkuminen
    3. Ravinto

    Useimmiten tuo tosin alkaa kolmosesta, joka antaa voimaa kakkoseen ja joka lopulta päätyy ykköseen ja kaikki kolme on silloin tasapainossa. Ruoka on helpoin muuttaa!

    Ja kannatan itse 100% RAW-meininkiä koska tietty ehdottomuus sopii ihmisluonnolle. Ei vain ole kovin paha juttu käsittääkseni palata vuoden parin jälkeen esim. tuohon 80% RAW -ajatukseen jos se vain itsestä tuntuu hyvältä eikä tunne menettävänsä mitään.

    VastaaPoista
  6. Olen itse suorittanut muutamiakin parin viikon kokeilujaksoja, joiden aikana olen syönyt sataprosenttisesti raakaruokaa, mutta olen joka kerta todennut oloni "liian kevyeksi" ja huomannut muuttuvani hermostuneeksi, aikaansaamattomaksi jne. Sitä myöten olen todennut 70-80% raakameiningin sopivan itselleni paremmin. Joskus on 100% raakapäiviä parikin putkeen, sitten taas paluu 'normaaliin' (eli itselleni siihen tällä hetkellä optimaaliseen). Olen aina ollut ruokaisten salaattien ystävä, joten sikäli homma tuntuu luonnolliselta ja pelittää hyvin!

    Se, minkä sataprosenttisuudesta pyrin olemaan tinkimättä on luomuus, lisäaineettomuus, puhtaus... pointti varmaan tuli selväksi :) Eli syönpä mitä hyvänsä, pyrin syömään sen mahdollisimman huippulaatuisena.

    VastaaPoista
  7. Voi että sain puhtia ja inspiraatiota tästä kirjoituksesta! Minun päätökseni vuodelle 2010 on lisätä raakaravintoa ruokavaliooni merkittävästi ja nyt olenkin opetellut idättämään (kuvittelin sen olevan jotenkin vaikeaa) ja tänä aamuna nautiskelin ensimmäisestä itse tehdystä jogurtista (cashew-kookoshiutale). Viikonloppuna kokeiluun pääsee raaka tattaripuuro jahka tattari tuossa nyt itää. Ehkäpä en siis vain lisää raakaravinnon osuutta merkittävästi vaan voisin pikkuhiljaa siirtyä siihen kokonaan. Ja kurssisi kiinnostaa myös :)

    Parasta uutta vuotta!!

    VastaaPoista
  8. Taisi olla Pollanin kirjassa, jossa kerrottiin siitä, kuinka moni keskenään hyvin erilainen ruokakulttuuri voi olla tosi terveellinen. Tästä käytettiin esimerkkinä ranskalaista keittiötä, jossa käytetään paljon juustoja ja viljatuotteita, sekä tietysti punaviiniä. Ranskalaisille ruokailu on kuitenkin nautinto - he eivät tule syöneeksi liikaa ja nautiskelevat ruokailuhetkistään. :)

    Mutta tosi on se, että "enimmäkseen kasviksia" on tosi hyvä neuvo. :) Ja kypsentämistavoista höyryttäminen on käsittääkseni terveellisin, vai?

    Taisi olla uusin Kauneus&Terveys, jossa jokseenkin perusteltiin raakaruoka kehnoksi vaihtoehdoksi. En kyllä ymmärrä miten ruokavalio, jossa syödään paljon tuoreita kasviksia ja pehmeitä rasvoja, voi ylipäätään olla moitittava. Vaan liikaa voi olla yhtä paha kuin liian vähänkin, olettaisin, eihän kaikki ruoka kuten ei liikuntakaan sovi kaikille.

    Danielan lailla minulle ei sovi täysi raakaruoka, mutta lisäaineettomuus ja terveellisyys siinä kypsennetyssäkin ruoassa. :)

    VastaaPoista
  9. Tässä http://www.iherb.com/auromere sinulle tuotemerkki vihje. Kyseinen merkki ottaa huomioon kehotyypit ja käsittelee tuotteita "ayurveda" menetelmin(?).

    Kiitos mielenkiintoisesta blogista.

    VastaaPoista
  10. Ihanan virkeä teksti taasen! Minä ainakin osallistuisin innoissani "metsämökkiparantolaan";). Mikään ei ole rentouttavampaa ja ihanampaa kuin se että välillä pääsen ystäväni mökille rannikolle rantasaunomaan ja metsäilemään! Luin eilen nämä alla olevat linkkaamani jutut ja innostuin kokeilemaan ensimmäistä kertaa blenderilläni Gazpacho-keittoa töihin evääksi (soveltelin kyllä ohjetta hieman), tuli hyvää. Kummasti se makuaisti kehittyy, sillä aiemmin en ole sietänyt kylmiä keittoja, mutta maku olikin aika mahtava! Usein sitä tulee tehtyä jokin salaatti, mutta taidan alkaa soveltelemaan erilaisia vihanneskeittojakin. :)

    http://olotila.yle.fi/sisallot/keho-ja-mieli/eija-leino-parani-elavalla-ravinnolla

    http://olotila.yle.fi/sisallot/keho-ja-mieli/elavan-ravinnon-resepteja

    http://olotila.yle.fi/sisallot/keho-ja-mieli/elava-ravinto-hoitaa-kehoa-ja-mielta

    Ja yksi kysymys: Oletko koskaan törmännyt tuollaiseen laitteeseen, jolla puristetaan vehnänoraasta mehua?
    "Tätä kasvikunnan verta valmistetaan vanhanaikaisen lihamyllyn näköisellä laitteella."

    VastaaPoista
  11. Kiitos taas innostavista teksteistä!
    Onneksi kaikkea voi kokeilla. Ei tarvitse tehdä mitään päätöstä, että olen raakaravinnolla koko loppuelämäni. Minä taidan jossain vaiheessa vuotta kokeilla 100 % raakaravintoa. Jännittävää nähdä, tuoko se vielä jotain ekstraa!

    VastaaPoista
  12. miten raakaravinto pitäsi koostaa, ettei jäätyisi tänne pohjolaan? mä oon sellainen jääpuikko, että vegaaniravintokin vetää hileeseen ja ruuansulatus huutaa tulta ja "kunnon työtä". ja joogeillehan suositellaan höyrytettyä ruokaa, missä kovin montaa ruokaainetta ei sekoiteta keskenään eli tyyliin valkoista riisiä ja gheetä "ravitsevaa ja makeaa ruokaa voiöljyn ja maidon kera". voiko siis tuohatvuotinen joogaperinne olla väärässä, hmm mutta toisaalta onhan kypsennettyä ruokaa syöty jo paljon aiemmin. mitä siis? kuunnella kehoa ja kohtuutta,vai?

    VastaaPoista
  13. Yep, netti vihdoin auki, en sitten suosittele mokkulaa maccikäyttäjille...Meni lievästi sanottuna aika vaikean kautta

    Yaelian: Kiitos ja samaa sulle :) Muistankin, kun olet sanonut siitä kokeilustasi aiemmin. Oma tuntemus on paras tieto.

    Karoliina: Kokemus on täysin yksilöllinen. Varma on se, että ruoansulatuksemme /aineenvaihdunta on aika tukossa ja kestää aikansa, että keho pystyy hyödyntämään "uusia" aineita. "Detox" aika on ehkä keskimäärin n. 2 vuotta, mitä olen lukenut riippuen siis ihan taustasta.

    Dragofix: Samat sanat se on niin kiinni siitä mitä syö ja yksilöstä. Sama se jos on esim. vegaaniruokavaliolla, niin ei se oikeasti kerro juuri mitään. Ruokavalion voi koostaa niin monella tapaa, oli se sitten raaka/ei.

    Anna: Jes. Hyviä pointteja. Tosiaan ideaalihan meillekin olisi syödä niitä lehtiä ilman pilkkomista, mutta tässä siirtymävaiheessa ne ovat helpoiten sulavia pieneksi pilkottuna - jatkossa tarkoituksena on se, että voi syödä vaikka suoraan maasta ruokaa. Totutellaan tähän uuteen ravintoon "vauvanruoka"tyylillä, koska se on niin totaalisen erilaista kun mihin olemme tottuneet.

    Kypsennetyn ruoan "myrkkyys" liittyy enimmäkseen kypsennettyihin rasvoihin ja lihoihin sekä tärkkelys/sokerihuttuun. Yleensä kaikkeen jalostettuun. Kevysti kuumennetut vihannekset tai luomuruoka on varmasti ihan ok.

    Itse kanssa olen jatkuvasti avoinna vaihtamaan mielipidettä suuntaan-toiseen ja kerron siitä, mikä itselläni näyttäisi toimivan - ja päivittelen tilannetta.

    Hyvä, että olet messissä:)

    Joni: Loistavat pointit!

    Daniela: Jes. kokeilun kautta tietää.

    Katja: Mahtavaaa!! Jogurtti kuulostaa hyvältä, parhaat uudet vuodet sinnekkin vielä kerran!

    Ecira: Jes. Ruoka voi olla terveellistä niin monella tavalla. Naistenlehtiä en pitäisi luotettavimpina lähteinä tässä asiassa, niinkuin sanoitkin..

    Anonyymi: kiitti vinkistä, pitääkin pistää seuraavaan tilaukseen...

    Sarona: Kiitos! Itsekin tein kerran Gazpachoa keväällä, voisikin kokeilla uusiksi. Jostain syystä en saa auki kaikkia linkkejä (jos niissä on se puristin) olen kuullut siitä, mutta en kokeillut. Olisihan se huippu vehje tai mehustimet yleensä.

    Mirva: Yes, kannattaa kokeilla:)

    kipa: No niitä superfoodeja tehoksi ja paljon rasvaa! Ehkä se ei vaan sovi sulle, vaan tarvit raskautta ja lämpöä. Kehon kuuntelu on paras vinkki, toki selvittää myös mahdollisia epätasapainotiloja...Lukemani mukaan on arvioitu, että ensimmäisen joogit olivat raakaravinnolla ja ayurveda ja sen ravinto-opit on kehittyneet ja muokkaantuneet siitä aikojen saatossa.

    VastaaPoista
  14. Nyt se vehnänoraspuristinlinkki aukesi. Hyvä kooste elävästä ravinnosta siis: http://olotila.yle.fi/sisallot/keho-ja-mieli/elava-ravinto-hoitaa-kehoa-ja-mielta

    VastaaPoista
  15. Hunzat ei ehkä olekaan niin terveitä ja pitkään eläviä http://biblelife.org/hunza.htm

    Mitä mieltä ollaan tästä luomun lynkkauksesta
    http://biblelife.org/organic.htm

    Tähän mennessä Kansanterveyslaitoksen teettämät tutkimukset ovat osoittaneet että kasvisten ravinteikkuus riippui enemmän kasvatusalueesta kuin siitä onko viljelty luomuna vai "normaalina". www.ktl.fi sivulta löytyy noi.

    Ps. Bongasin erittäin mielenkiintoisen lehden
    http://www.via.fi/safiiri.htm

    T:Kr

    VastaaPoista
  16. Kr, laitan tähän saman vastauksen minkä laitoin Ollin blogiin saman viestisi alle:

    Olen sitä mieltä että..

    ruokatieto.fi

    telegraph.co.uk

    medicalnewstoday.com

    howstuffworks.com

    VastaaPoista
  17. Minkähän ikäisestä lähtien raakaravinnolle voi yipäänsä ryhtyä? Ei varmaan suopein silmin katsottais, jos lapset laittais raakaravinnolle kokonaan ;)

    Oon vaan miettinyt sen sata kertaa sitäkin, että onko mun pakko kahdesti päivässä tarjota lämmin ateria lapsille, niinkuin suositellaan, kun ois niin paljon helpompaa antaa vaikka hedelmää kuin ruveta taas kypsentämään jotain tai lämmittämään edellisiä ruokia.. Ja laiska kun olen, niin pidän lapsiani nälässä, ainakin miehen mielestä joskus, kun en "kunnon ruokaa" aina jaksa tehdä! Ja silloin, kun teen, en kokkaa lihaa.. Siis en pidä lapsiani raakaravinnolla, en, mutta en kyllä aina kahta lämmintä ateriaakaan anna. Ja en "opeta" heitä kasvissyöjiksi, mutta en lihaakaan kovin paljoa anna. Mitään hajua siitä, ssako ne sitten kaikki tarvittavat aineet, ei oo, mutta en oo varma, saisko niitä lihaakaan syömällä!

    Itse syön joinakin päivinä "pelkkiä" salaatteja yms., mutta vaikka kuinka mieli tekis raakailla enemmän, se ei pitemmän päälle vaan onnistu, koska välillä on vaan saatava esim. ihania juustoja.. tai hyvää leipää (luomua tai muuten vaan lisäaineetonta) tai mitä milloinkin mieli tekee. Ja ehkä sekään ei sit mielelle hyvää tee, että pakottais itsensä raakailemaan enemmän kuin pystyy. Stressittömyys ruoan suhteen ennen kaikkea :)

    VastaaPoista
  18. Hauskaa, sillä lupasin uutena vuonna juurikin kokeilla raakaravintoa. Tosin vasta kesällä, silloin se taitaa olla helpompaa. Odotan jo!

    Miten paljon etukäteen esimerkiksi kuukauden kokeiluun kannattaa valmistautua? Onko aloittaminen kovin rankkaa? Varmaan yksilökohtaista... Täytyy vielä lukea merkintöjäsi aiheesta keväältä! Mietin sitäkin, miten muut ihmiset suhtautuvat mutta se lienee pienin "murhe".

    Ja kiitos salaatti-ABC:n postaamisesta, mahtavan selkeäsanaista. Olinkin jo levoton kun blogisi ei hetkeen päivittynyt :P

    VastaaPoista
  19. Kivoja talvikuvia. Onnea Heidi raakaruokakokeiluusi! Mielenkiinnolla odotan kokemuksiasi :).

    VastaaPoista
  20. Lähes 100% raakaravinto on ainakin itselläni tuntunut ihan mainiolta täällä Suomenkin olosuhteissa. Suosittelisin kuitenkin täällä pohjolassa kiinnittämään huomiota siihen, että saa ravinnosta talvella tarpeeksi d-vitamiinia, kun aurinko ei paista. Itse söin viime syksynä pääasiassa vegaanista (raakaa) ruokaa, ja päivän lyhentyessä oloni alkoi toisinaan tuntua huteralta. Aloin sitten syödä säännöllisesti kalaa, mm. graavia ja olo on palannut loistavaksi. Kesällä varmaankin palaan taas vegaanisemmalle linjalle. Ruokien sopivuudet toki ovat yksilöllisiä asioita, mutta lihaahan pimeässä pohjoisessa elävät esi-isämmekin ovat syöneet. Toki he varmaan olisivat pärjänneet vähemmälläkin lihalla jos heillä olisi ollut vaihtoehtoja, mutta d-vitamiinia heidän olisi silti pitänyt miettiä:)

    Niin ja saahan sitä d-vitamiinia tosiaan sienistäkin käsittääkseni.

    VastaaPoista
  21. Heippa!
    Lueskelin kirjoituksiasi ja kiinnostuin todella. Ajattelin, että sinua ehkä saattaisi kiinnostaa suomalainen yritys Ecoway, ellet ole siitä vielä kuullut. Ecowaylla on laadukkaita "lisäravinteita". Esimerkiksi xylicol joka on xylitolista sekä pakastekylmäpuristetusta ternimaidosta tehty tabletti (ei siis pastoroitu), lisää muun muassa luontaista vastustuskykyä, vahvistaa luustoa ym ym.. Toinen loistava on ELixir, suomalaisista marjoista puristettu mehu joka parantaa mm. soluaineenvaihduntaa. Ecowaylla on yhteensä vain 5 tuotetta, joten jokaiseen Ecowayn ravintoympyrän tuotteisiin on helppo tutustua. Suurin osa tuotteista on ihan suomalaisia ja niissä on pyritty luomuun. Hawajilla valmistettu spirulina (merilevä,sisältää mm b12 vitamiinia sekä yli 100 muuta ravintoainetta -täysin kasvis) ei edes voi olla luomu, sillä sen kasvamista on mahdotonta seurata niin tarkasti, siihen ei silti ole lisätty "mömmöjä".

    Itse olen Ecowaysta saanut paljon apua. Totta kai kehon hyvinvointi vaatii paljon muutakin, mutta ne ovat auttaneet paljon.

    Ilmeisesti asut Tampereen seudulla? Minä myös, ja Tampereella onkin juuri tulossa Ecowayn terveysilta. Myös sivuilta ecoway.fi saa tietoa, sekä kysele minulta jos kiinnostuit :)

    VastaaPoista
  22. Veera, sienissä on D2 vitamiinia, ei D3. Itse ostan tippoina D3-vitamiinia joita voi ripautella sitten salaatteihin ja melkeinpä mihin vain. :)

    VastaaPoista
  23. Hei!

    Itseäni mietityttää kovasti se, että kasvisruokavaliolla elävät ihmiset kuolevat keskimäärin 10-vuotta sekasyöjiä nuorempana. Ymmärtääkseni ihminen on lihansyöjä, kuten lähimmät esi-isämmä, eli apinat ja gorillat. Jos nämä tosiasiat saataisiin "kumottua", voisin olla aika myyty tuon raakaravinnon edessä.

    VastaaPoista
  24. Kr: Tutkimuksia löytyy varmasti puolesta ja vastaan luomun, kuin minkä tahansa muun kohdalla. Jokainen voi miettiä omalla kohdallaan, mihin uskoo.

    kte: Kun miettii, että ihmiset ovat alkujaan syöneet pelkkää raakaravintoa ja kehittyneet siitä niin miksei ihan pienestä pitäen. Kaikki on kiinni kokonaisuudesta, ei se kypsentäminen mielestäni ainakaan mitään lisäarvoa tuo ateriaan - päinvastoin. Tärkeintä lastenkin kohdalla olisi seurata tuntemuksia ja lisäillä tuoreruokaa asteittain, ei välttämättä 100%:sti (mitä et varmaan ajatellutkaan)

    Kompromissi on aina lisätä reilusti tuoreruokaa, eikä olla ehdoton.

    Oma mielipide on se, että miksei lapsi voisi olla täysin raakaravinnolla. Ympäristö ihmetelköön..ja suositukset sanokoon mitä. Kuka suosittelee ja miksi? Suositusten motiiveja pitäisi aina itse miettiä.

    Hanne-L: Kiitos! kannattaa jonkin verran tutustua kirjallisuuteen ennen täyttä kokeilua. Lisäksi lisätä raakaa/puhdasta ruokaa asteittain. Kesä on kyllä ehkä paras aika toteuttaa kokeilu, ainakin omasta kokemuksesta. Ihmisien suhtautuminen riippuu ihan omasta asenteesta. Ihmiset asennoituvat ensisijaisesti sinun, eikä ravintosi muuttumiseen.

    Tärkeää siis olla hyväksyvä ja ei-tuomitseva muita kohtaan!

    Aiju: :)

    D-vitamiinilisää suosittelen aina ottamaan, ruoasta saatu määrä on täällä Pohjolassa liian suppea, ehdottomasti!

    Anna-Kaisa:Kiitos infosta, tutustun jossain vaiheessa:)

    Anonyymi: Kasvisruokavalio sinänsä ei kerro mitään. Jokainen ruokavalio voi kasvis/liha/raaka/kypsennettypainotteisesti olla joko terveellinen tai vähemmän terveellinen. Tiukka kategorisointi ja niihin uskominen ei kannata! Ja näitä tutkimuksia on puolesta ja vastaan!

    VastaaPoista
  25. Anonyymi: Eivät apinat ja gorillat ole lihansyöjiä, ne syövät enimmäkseen ainoastaan hedelmiä.
    Tutkimuksia ja mielipiteitä on ihan puolestaan ja vastaan, mutta tärkeintähän on oma terveys ja kuinkaa terveeksi itsensä tuntee. Raaka ravinto parantaa jopa syöpää, ei kuullosta kovin epäterveelliseltä.

    Olin pelkkää piereskelevää mössöä kun olin sekäsyöjä, liha ei sovi minulle omasta kokemuksestani. Joillekkin se ehkä sopii paremmin, pitää itse ottaa asioista selvää.

    Aion ryhtyä tähän raakaravinto hommaan itsekkin näin uudenvuoden jälkeen :) Ei nyt ihan 100%:een nyt aluks, saahan nähdä että kuinka kauan ja kuinka paljon sitä sitten jatkan. Ei ole motivaatiota siinä mielin että olisin sairas tai ylipainoinen, niin täytyy löytää motivaatio muista osista, esim. henkisyyden ja energisyyden lisääminen kiinnostaa.

    VastaaPoista
  26. Joudun korjaamaan sinua Selina. Kyllä ovat lihansyöjiä. Nykypäivän simpanssit metsästävät, tappavat ja syövät pieniä nisäkkäitä. Liha muodostaa 15% simpanssien ruokavaliosta. Sellainen käsitys, että evoluution mukaiset juuremme edustavat kokonaan kasvissyöntiä, on kovin harhainen.

    Lähempänä meitä olevat, eli hominoidit metsästivät ja söivät lihaa jo 2,5 miljoonaa vuotta sitten. Eli liha on osa ihmisen luontaista ruokavaliota. Monet superfoodit kuten parapähkinä on varsin arvelluttava tuote. Elimistö ei tunne kyseistä pähkinää, sillä sitä ruvettiin käyttämään vasta 1800-luvulla ja se voi tätä kautta aiheuttaa ikäviä ongelmia. Väitän, että viljatkin ovat parempi vaihtoehto, sillä niitä ollaan syöty sentään jo yli 10 000 vuotta. Tämän huomautin vain sen takia, että monet kertovat syövänsä kuten kivikaudella syötiin, mutta todellisuudessa syövät erittäin "uutta ruokaa", johon ihminen tuskin on vielä tottunut.

    Mitä ruuan kypsentämiseen tulee, niin se on ihmisekeholle varsin luontaista. Ihminen on kypsentänyt ruokaa jo 200 000 vuotta...

    VastaaPoista
  27. Gorilla on kyllä huomattavasti simpanssia isompi ja tiukimpia kasvissyöjiä, lähes, 100%. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Gorilla)

    Ruoan kypsentämisessä tulisi ensisijaisesti miettiä sitä ruoan laatua, joka on tänäpäivänä, mitä on. Kaikki kypsennetty ei varmaankaan ole huonoksi.

    Lihansyönnissä on huomioonotettavaa myös ruoan karma jos ja toivottavasti kun haluaa uskoa, että ravinto ei ole pelkästään ravintoaineiden summa. Tämä myös on jokaisen henk.koht uskomus.

    VastaaPoista
  28. Joo, meni täällä vähän simpanssit, apinat ja gorillat sekaisin :) Mutta pointti tuli varmasti kaikille selville. Eli eri apinalajeista suurin osa on lihansyöjiä, joista hyvänä esimerkkinä voidaan mainita simpanssi.

    Tuo ruuan laatu on todella tärkeä asia. Jos itselläni on valittavissa joku tehotuotettu eläinkunnan tuote tai maittava kasvisateria, niin on selvää, että päädyn vihreään. Usein juuri heikon laadun takia joudun syömään kasvispainotteisesti...

    Ja tuo uskomus taitaa olla se kaikista tärkein asia. Jos riittävästi uskoo, niin kiviäkin syömällä voi varmasti elää. <-- huumoria

    VastaaPoista
  29. Mikäs kasvisruoan karma on?

    Kasvisten tuottamiseen täytyy tuhota kokonainen ekosysteemi. Monoviljely, eli yhden kasvislajin viljely pellolla myös köyhdyttää maaperän, ja sen takia meillä ei kohta ole ns. topsoilia ollenkaan. Mistäs sitten kasvissyöjät hankkivat kasviksensa?

    Huonompaa vaihtoehtoa kuin kasvisruoan syönti ei ole, enemmän pitäisi keskittyä kestävään kehitykseen, permakulttuuriin (joka tuo takaisin maaperän rikkautta, joka on menetetty kasvien viljelyllä), ja metsästämiseen.

    Kasvien viljely ei myöskään onnistu ilman maaperän rikastamisesta ja se rikastetaan eläinten luilla ja verellä, eli kasvissyöjällä ei ole sen kevyempi karma :)

    Ilman eläintuotantoa ei ole kasvien tuotantoa.

    VastaaPoista
  30. Kiitos, Heidi, kirjoituksestasi!

    Haluan seuraavalla kirjoituksellani antaa hieman lisämietittävää 100 % vegaaniseen raakaravintoon siirtymistä harkitseville.

    Ensin voisitte kaikki kiinnostunee katsoa seuraavan videon:
    http://www.youtube.com/watch?v=DFN3wLPoqZw&feature=related

    Videolla pitkän linjan raakaruokailija (100% raw vegan) Paul Nison kuinka 15 vuoden vegaanisen raakaruoan jälkeen päätyi lisäämään eläinkunnantuotteita ravitsemukseensa. Hän on kuitenkin ilmeisesti edelleen raakaravinnolla. Hän oli perehtynyt ravitsemukseen aikaisemminkin ja toimi raakaruoka kouluttajana ja kirjailijana.

    Kuten videolla mainitaan, on D-, B-12- ja Omega-3-rasvahapoista DHA:n riittävä saanti erittäin vaikea saavuttaa pelkästään vegaanisella ravinnolla. Jopa ravitsemuksen asiantuntija voi helposti mennä asioissa hieman sivuraiteille. Toki ravitsemustaan voi täydentää ravintolisillä, mutten usko minkään ravitsemussuuntauksen olevan ihanteellinen, mikäli se ei pysty kattamaan ihmisen tarvitsemia ravinteita. Lisäksi monien vitamiinien nauttiminen ravintolisistä ei lukuisten tutkimusten perusteella paranna terveyttä, pikemminkin päinvastoin. Tutkimustuloksista on mm. ilmennyt, että foolihappoa ja B12-vitamiinia saaneilla oli 21 prosenttia suurempi riski sairastua syöpään kuin muilla tutkittavilla. Samoin syöpäkuolemat olivat 38 prosenttia yleisempiä foolihappoa ja B12-vitamiinia ravintolisistä saaneilla kuin muilla osallistujilla. Lisäksi foolihappoa ja B12-vitamiinilisää saaneiden kokonaiskuolleisuuden riski oli 16 prosenttia, kun se muilla jäi vajaaseen 14 prosenttiin.
    Mikään ravintolisä ei ole luonnollisista lähteistä saadun ravintotekijän arvoinen, ei edes D-vitamiini.
    Myös toinen Heidin mainitsema henkilö, Victoria Boutenko, on juuri uutisoinut, ettei ole enää 100% raw. Hän kertoo uutiskirjeessään, että 12-steps to raw food- kirja on näin jälkeenpäin hänen omasta mielestäänkin liian fanaattinen 100 % raakaravintoon keskittyvä teos. Hän myös haluaa muistuttaa, että olemme vasta alussa löytämään ihmisen ”täydellistä” ravitsemusta. Oma mielipiteeni on, ettei yhtä täydellistä kaikille sopivaa ruokavaliota olekaan. On myös kyse oikeista ravintoryhmien suhteista. Eli lautasellinen kypsennettyjä lehtivihanneksia on terveellisempi kuin sama määrä raakoja pähkinöitä, kuten Victoria kirjoittaa. Nykyään hän kirjoittaakin sallivansa itselleen myös pieniä määriä kypsennettyä ruokaa. Ilmeisesti hän on kuitenkin edelleen vegaani.
    Mielestäni kaikessa mennään hieman väärille urille, mikäli jostain asiasta tulee ikään kuin uskonto ja siinä esiintyy liian fanaattisia piirteitä. Liiallinen itsensä kategorisoiminen ja tiettyjen asioiden kieltäminen on myös mielelle hyvin kahlitsevaa ja ahdistavaa. Sen sijaan meidän pitäisi vapauttaa itsemme kaikesta ja kuunnella kehoa. Miksi laatia lupauksia tulevaisuudelle olemalla 100 % jotakin (esim. raakaruokailija) kun ei voi tietää, mitä keho kaipaa vuoden kuluttua. Eikö olisi parasta elää päivä kerrallaan ja syödä sitä, mikä tuntuu kunakin päivänä hyvältä. Jos huomaa vuoden päästä syöneensä pelkästään raakaruokaa ja voivansa hyvin, se on asia erikseen.

    VastaaPoista
  31. täytyy jatkaa tämä juttu pätkissä, kun tämä ei näköjään hyväksy näin pitkää kommenttia.

    Jatkuu edellisestä... :)

    Henkilökohtainen mielipiteeni on, että raakaruoka on meille ihanteellisinta ja ravitsemusarvoiltaan parasta. Käytännössä monen suolisto on kuitenkin niin huonossa kunnossa ja tottumaton suuriin raakaravintomääriin, että emme välttämättä kykene hyödyntämään maksimaalisesti sen sisältämiä ravinteita. Kuten Heidi mainitsikin, on 100 % raakaravinto hyvin harvalle sopivaa ja siirtymisaikaa on varattava riittävästi (jopa vuosi). Liian nopea siirtyminen voi tehdä hallaa kehollemme ja aiheuttaa aliravitsemusta riittämättömän ravintoaineiden imeyttämisen johdosta.
    Syön itse raakaruokaa suurimmalta osin ja yritän opastaa ihmisiä raakaravinnon suurempaan kulutukseen. En halua mainita olevani 80 % raw (tai mitään muutamaan prosenttia), sillä en päätä sellaista asiaa nyt. On päiviä, jolloin syön vain raakaruokaa, kun taas toisena päivänä sen osuus voi olla 60 %. En usko, että Heidikään tarkoitti kiveen kirjoittavansa mitään, vaan kuuntelee varmasti myös kehoaan. Kaikella tällä haluan vain korostaa, että vapauttakaa itsenne kaikista kategorioista. Uskon kuitenkin, että mikäli siirtymävaihe tehdään ajan kanssa, on raakaravinto yksi ravintorikkaimmista ja sitä kautta terveellisimmistä ravitsemussuuntauksista, mikäli se sisältäisi myös pieniä määriä eläinkunnantuotteita, kuten raakaa kalaa.
    Olin itse absolutisti 20 ikävuoteen asti. Nyt olen taas ollut juomatta yli 4 vuotta, mutten kutsu itseäni absolutistiksi. Voin juoda joskus hieman alkoholia, jos siltä tuntuu. Nut ei vain ole siltä tuntunut yli 4 vuoteen. On vapauttavaa, kun ei kiellä itseltään mitään, vaan elää hetkessä.
    Aina kun alkaa supistamaan ruokavaliotaan, olisi siihen perehdyttävä erittäin huolella. En sano, ettei Heidi olisi perehtynytkin. Tiettyjen ravinteiden puutokset näkyvät vasta kuitenkin vuosien päästä. Näin ollen suosittelen 100 vegaaniselle ravinnolle siirtyviä mittauttamaan ravintoarvonsa tietyin väliajoin esim. verikokeella. Haluan nostaa esiin myös sen, että syöpäpotilaan ruokavalio ei ole optimaalinen terveelle tai toista sairautta sairastavalle. Syöpäpotilaan kannattaa karsia proteiinit minimiin, mitä sen sijaan terveen ihmisen ei tietenkään kannata tehdä. Eri aikakaudet ja sairaudet laittavat meidät painottamaan tiettyä asiaa ravitsemuksessamme. Emme saa unohtaa, että tällaiset ruokavaliot ovat optimaalisia juuri tiettyyn hetkeen ja ravitsemustarpeeseen. Samanlainen ruokavalio läpi elämän ei ole tavoiteltavaa, sillä ravitsemukselliset tarpeemme vaihtelevat iän, ympäristön ilmaston jne. mukaan.
    Yksi asia minua myös hieman ihmetyttää. Olen yli 10:nen Raw News -letterin tilaaja. Jokaisessa kirjoitetaan säännöllisin väliajoin siitä, kuinka heikon hetken koittaessa (eli kun alkaa tehdä mieli kypsennettyä ruokaa) kannattaa turvautua muihin raakaruokailijoihin. Heiltä saa tukea ja kannustusta taas jatkamaan raakalinjalla. Jos henkilö on ollut jo kuukausia tai vuosia puhtaasti raakaravinnon syöjä, olisi hänen pitänyt päästä jo eroon riippuvuuksista ja ruokahimoista, mikäli ravitsemus on vain koottu oikein ja balanssissa. Voisiko kuitenkin olla niin, että keho yrittää viestittää kaipaavansa muunlaista ravintoa ja sitä kenties kannattaisi kuunnella?

    VastaaPoista
  32. jatkuu...

    Jonin kirjoituksessa oli erittäin hyviä pointteja! Yhdyn samaan esimerkiksi mielen terveyden kohdalla. Olen kuitenkin hieman erimieltä ehdottomuudesta. Olisi niin helppoa löytää yksi ainut oikea tie jota kulkea. Se vapauttaisi meidät miettimiseltä ja kyseenalaistamiselta. Elämä ei kuitenkaan koskaan mene niin. Niin paljon kuin meistä jokainen haluaisi löytää sen yhden totuuden, on minun itseni ainakin kerta toisensa jälkeen myönnettävä, ettei sellaista olekaan.
    No mutta ehkäpä tässä tuli nyt nämä pointtini, jotka halusinkin kirjoittaa. Vielä yksi asia olisi kuitenkin, joka voisi kiinnostaa sekä Heidiä, että muita lukijoita. Sain juuri tänään Victoria Boutenkolta mailia, jossa hän tiedusteli olisiko Suomessa kenties kiinnostusta hänen luennolleen. Lupasin selvittäväni asiaa ja voisin alkaa järjestelemään kyseistä luentoa Suomeen hänen kanssaan. Hänelle sopiva ajankohta olisi maaliskuussa. Laitoin juuri blogiini kyselyn, jotta saisin selvyyttä, kuinka kiinnostuneita ihmiset olisivat Victorian luennosta. Luultavimmin luento järjestettäisiin Helsingissä. Joten, jos asia kiinnostaa, voitte käydä antamassa äänenne blogini kyselyyn (www.ilonpisara.blogspot.com).
    Mutta nyt löpinät sikseen ja haluan toivottaa kaikille vapauttavaa uutta vuotta ja valoa elämään! :)

    VastaaPoista
  33. Oho, mahtavaa, Mia! Vau!

    Tuon (Miian postaaman) videon olen muuten itsekin nähnyt, ja muistaakseni Kevin Gianni (renegadehealth.com) taisi jossain vaiheessa mainita myös Boutenkon "löysänneen pipoaan" ko. asian suhteen.

    VastaaPoista
  34. (Jahas, olihan se Miiakin maininnut tuosta Boutenkon 100%raw -linjan rikkomisesta. Pitäisi lukea hieman tarkemmin :))

    VastaaPoista
  35. Miia: Kiitos täydennyksistä ja lisäinfoista. Itsekin suosittelen ravinto-ohjeistuksessani kiinnittämään huomiota kyseisiin ravinteisiin tai lisiin. Kuitenkin esim. D-vitamiinin ottamista purkista pidän ehdottomana täällä Pohjoisessa, koska sen pääasiallinen lähde on aurinko. Toki ensisijaisesti kaikki vitamiinit tulisi saada ravinnosta, mutta joidenkin kohdalla ravinto on muuttunut niin paljon (kuten omegojen saaminen kalasta). Myös B12 valmisteen ottamista lisänä suosittelen ainakin miettimään, sen puutosta on havaittu yhtä lailla seka- kuin kasvissyöjilläkin. Näihin asioihin ei ole mielestäni mitään yhtä oikeaa vastausta, koska maailma muuttuu niin nopealla tahdilla ja jokainen olemme yksilöllinen.

    Edelleen jatkan myös siitä, että pelkkä kaikkien ravintoaineiden ihanteellinen saanti ei välttämättä pidä meitä terveenä. Stressin ottaminen joko syömisen tai muun suhteen heikentää kehon toimintoja varmasti. Puhtaamman ravinnon suosiminen taas voi parantaa moniakin vaivoja ja ei todellakaan tarvitse olla täysraakaruokailija saadakseen etuja.

    Kiitos myös päivitetystä Victoria B. infosta! Oma tarkoitukseni ei myöskään ole julistaa 100%:tta (ehdottomuuttani) vaan kokeilla sen toimivuutta itselläni ja kertoa kokemuksia. Kuten sanoinkin raakaruokavaliolla voi olla, jos sitä suosii enemmän tai vähemmän ja silti syödä myös kypsennettyä ruokaa. Nämä määritykset ovat vielä hakusessa täällä Suomessa kun asia on niin uusi. En haluaisi käytää itsestäni nimitystä tai ruokavalioon liittyvää termiä ainakaan mitenkään ylentävästi. En siis haluaisi ainakaan olla millään dieetillä. Jotenkin kuitenkin tästä asiasta pitää puhua ja 100% voi särähtää joidenkin korvaan, ymmärrän. Victoria B on myös mielestäni kirjassa hieman liian ehdoton ja hyvä, että hän on päivittänyt sitä.

    Toteamukseni "Olen 100% raaka" nyt siis sattui sopimaan tähän "toiveteema"-postaukseen. Jatkossa kerron avoimesti ja ehdottomasti siitä, jos huomaan, että se ei toimi. Muutos on teemani ja tänään olen tätä mieltä, ja huomenna ehkä toista.

    Paul Nison on myös yksi "asiantuntija", joka ei suosittele raakakaakaota. Mielipiteitä, "guruja" ja erilaisia kehoja kyllä riittää. Samalla maailma ja ravinto muuttuu hurjaa tahtia. Sen vuoksi pitääkin kokeilla itse, mikä toimii ja mikä ei. Ei ehdottomuutta vaan avoimuutta kaikelle tiedolle, kokeilemista, kyseenalaistamista, tunnustelemista ja myös arvojen mittausta tietyin väliajoin (kuten itse teen ja raportoin).

    Tuosta kypsennetyn ruoan himosta voin myös raportoida sitten jos/kun se on itselle ajankohtaista. Voin myös haastatella muutamaa suomalaista tyyppiä, jotka ovat olleet jo pidempään täysin raw. Totta on varmasti se, että tässä yhteiskunnassa kypsennettyä ruokaa on niin joka tuutissa, että eristettynä eläminen raw foodistina olisi varmasti hyvin paljon helpompaa.
    Raw food kylää siis perustamaan:)

    Victoria B. olisi tervetullut Suomeen, olen kuullut mahdollisesti erään toisenkin gurun mahdollisesta saapumisesta, mutta kaikki ovat kyllä tervetulleita! :)

    VastaaPoista
  36. Hei heidi!

    Toivottavasti ymmärsit oikein, ettei tarkoitukseni ollut kritisoida valintaasi, päinvastoin! Uskon, että olet erittäin perehtynyt ravitsemukseen jo muutenkin ja osaat huomioida mahdolliset "puutteet". Tai pikemminkin ei puutteet, vaan mahdolliset suden kuopat. Näin osaat täydentää niitä muilla lisäravinteilla.

    On hienoa, että kerrot kokemuksistasi blogissasi! Niitä on mielenkiitoista lukea. Olen myös raakaravinnon kannattaja, kuten mainitsin. En vain ole varma onko 100 vegaaninen ravinto meille paras mahdollinen. Mutta olemme yksilöitä. Toiselle se voi sitä olla, toiselle ei.

    Kirjoitukseni oli tarkoitettu yleisluontoiseksi muille täysin raakaravintoa harkitseville. Olisi myös todella mielenkiintoisa saada haastatteluja 100 % raakaravinnolla olleilta, mikäli sinulla on heihin kontakteja. Kaikenlainen ravitsemusasia on kiinnostavaa, etenkin kun ihmiset jakavat omia henkiökohtaisia kokemuksiaan. Siellä on kuitenkin paras tieto eikä tieteellinen tutkimustulos. Tutkimuksetkaan eivät kerro kaikkea, mutta ne on hyvä kuitenkin huomioida. :)

    VastaaPoista
  37. Jep, kyllä kaikenlainen info on suotavaa tästä aiheesta ja etenkin omat kokemukset:) Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  38. Moi ja kiitos mielenkiintoisesta blogista :) Yksi kysymys olisi liittyen raakaravintoon: Sopiiko se mielestäsi oikeasti tänne Pohjolan talveen? Ainakin kiinalaisessa lääketieteessä korostetaan sitä, että ruokavalio riippuu paljon ilmastosta. Kylmässä siis pitäisi kai syödä myös kypsennettyä ruokaa, koska se kylmässä sulaa paremmin.

    Tämäkään ei ole kritisoiva kirjoitus, mutta kun asiasta on niin erilaisia kommentteja.. Itse olen huomannut, että talvella tekee mieli esimerkiksi patoja ja lämmintä ruokaa. Kesällä on helpompaa syödä raa'asti...itse koen sen niin, että keho tietää mitä haluaa.

    VastaaPoista
  39. Heip! Kiitos kiitos!

    En sano mitään 100% varmaksi, koska maailma, ruoka ja tieto muuttuu jatkuvasti. Tässä koitan omalla kokemuksella katsoa ja kertoa, miten asia toimii itselläni.

    Olen aiemmin maininnut useasti, että ayurvedankaan mukaan ei kaikille tyypeille suositella ainakaan täyttä raakaravintoa (100%). Toisaalta nyt meillä on käytössämme myös superfoodit jne. jotka voivat mahdollistaa täyden raakaravinnon sopivuuden JOILLAKIN.

    Nyt testaan asiaa itselläni, mutta oma kokemukseni ei kerro mitään sopiiko se toiselle. Monet ovat kokeilleet ja todenneet, että ei toimi. Toisaalta sitten kun kehomme ravinnevarastot ja ruoansulatus alkaa olemaan kunnossa, voi kokemus toimiakin. Keho siis tietää parhaiten ja sitä on syytä kuunnella!

    VastaaPoista
  40. "Eli eri apinalajeista suurin osa on lihansyöjiä, joista hyvänä esimerkkinä voidaan mainita simpanssi."

    "Monet superfoodit kuten parapähkinä on varsin arvelluttava tuote. Elimistö ei tunne kyseistä pähkinää, sillä sitä ruvettiin käyttämään vasta 1800-luvulla ja se voi tätä kautta aiheuttaa ikäviä ongelmia"


    Näihin haluaisin vielä lisätä pienen kommentin. Jos eläin syö lihaa, niin se ei ole vielä lihansyöjä. Lihansyöjä syö ainakin biologisen määritelmän mukaan lähes pelkästään lihaa. Harva eläin oikeastaan on vain lihansyöjä. Mutta Tämä nyt vaan huomautuksena, koska se pistää korvaan jos joku sanoo esimerkiksi "ihminen on lihansyöjä". Ihminen on paremminkin sekasyöjä.

    Ihmiset ovat myös hyvin sopeutuvia eläimiä. En olisi itse huolissani siitä, ettemme ole syöneet parapähkinöitä kovin kauaa. Jos ihminen ei voisi koskaan ottaa mitään uutta omaan ruokavalioonsa, niin miten ihmeessä se olisi voinut koskaan yleensäkään ottaa mitään ruokaa ruokavalioonsa?

    Parapähkinä on kuitenkin hyvin samankaltainen ruoka-aine kuin muutkin pähkinät. Eri asia olisi jos yrittäisi saman tien alkaa syömään ruohoa ja puuta ym. vaikeasti ihmisen suolistolle sulatettavia aineita pääruokavalionaan.

    VastaaPoista
  41. Unkka T. Kumiankkatammikuuta 30, 2010

    Kypsennettyä ruokaa mollataan usein aiheetta. En jaksa uskoa, että se on niin kauheaa myrkkyä kuin joskus annetaan ymmärtää. Kerran katsoin televisiosta ohjelmaa jossa esiintynyt nainen vertasi kypsennetyn ruoan syömisen lopettamista viinasta tai huumeista eroon pääsemiseen. Aikamoista puhetta!

    Anyway, mielestäni raakaravinto täydentää terveellistä ruokavaliota ja olen itsekkin alkanut sisällyttää ruokavaliooni elementtejä raakaruokailusta. Aivan täysin en siihen pystyisi siirtymään enkä henk.koht. usko että se on tarpeellistakaan. Tietenkään en moiti ketään kuka kokee asian eri tavoin. Mielipiteen vapaus on kaiken a ja o.

    Itse uskon, että tärkeintä on syödä ennen kaikkea monipuolisesti, kasvis voittoisesti ja niin vähän käsiteltyä ruokaa kuin mahdollista. Omaa tilannetta parantaa paljon jo se, että jättää kevyt tuotteet, margariinit ja einekset ostamatta ja alkaa valmistaa ruokansa raaka-aineista alusta loppuun itse.

    VastaaPoista

Kommentoi, tarkastele, peilaa, opi...