Aikamoisia juttuja on taas tapahtunut viime päivinä. Pitää olla luottavainen, että kaikki on tarkoitettu tapahtuvaksi, kun on siihen valmis. Asiat tulevat kohdalleen mitään yrittämättä, kun osaa antaa olla ja muistaa sen läsnäolon tärkeyden.
Mitä se tietoinen läsnäolo sitten on?
Voin omalta kohdaltani sanoa, että tietoisella läsnäololla ja ei-läsnäololla on ehkä 1000%:a eroa. Tässä ajatelmiani juuri nyt:
Tietoinen läsnäolo ei ole vain sitä, että olet keskittynyt ja paikallasi. Se ei ole vain sitä, että "kuuntelet", mitä toisella on sanottavaa. Se ei ole myöskään välttämättä sitä, että luet kirjaa tai varsinkaan sitä, että katsot tv:tä. Tietoinen läsnäolo on sitä, että olet aidosti läsnä juuri tässä hetkessä. Se tarkoittaa perinteisestä aikakäsityksestä irtaantumista. Menneisyydellä tai tulevaisuudella ei ole mitään merkitystä. Varsinkin menneisyyttä on turha murehtia, tulevaan voit sentään vaikuttaa, mutta ainoastaan tämän hetken kautta. Energiatasosi = värähtelysi, koko kehosi tila, mikä heijastuu sekä fyysisenä että sisäisenä hyvinvointina, mutta myös mielellisenä (ajatuksina) luo seuraavan hetken, joka on siis joko positiivinen tai negatiivinen. Kun tiedostaminen on "omaksuttu", kiinnittyy huomiosi automaattisesti siihen positiivisuuteen.
Huomion kohdistaminen tapahtuu mielen monimutkaisissa syövereissä ensin sisäisesti eli tajuntasi päättää mitä teet/sanot/syöt jne. Tämä tajunta on useimmiten pinnallinen mieli, jota voidaan kutsua myös egoksi eli valeminäksi, joka meissä kaikissa yleensä hallitsee. Ego on täysin vastuussa myös ajatuksistamme, varsinkin niistä negatiivisista. Olemme täysin samaistuneet egoon eli ajatuksiimme. Ego alkaa rakentumaan jo lapsesta pitäen ja siihen on takertuneet etenkin kaikki negatiivisuudet ja itsetuntomme.
Emme osaa erottaa egoa ja aitoa minää toisistaan, koska olemme niin tottuneet egoon. Luulemme, että se on sama kuin me. Ego uskottelee, että tekemämme asiat ovat tärkeitä, aitoja ja hyviä meille. Esim. kun menemme kiireisenä salille uskomme tekemämme aidosti hyvää itsellemme. Entä jos menemättä jättäminen tekisikin enemmän hyvää?
Entä jos opiskelemamme ala ei oikeasti kiinnostakaan meitä, vaan egoamme? Entä jos teen työtä, jossa egoni vain vahvistuu aidon minän kustannuksella? Entä jos jonkun ihmisen kanssa ei tarvitsekaan tulla juttuun, vain sen takia, että egomme niin uskottelee? Entä jos jopa parisuhteemme perustuu egojen tarpeille?
Ego elää riippuvuuksista ja negatiivisuudesta. Se on saanut sinut uskomaan, että sinä olet yhtä sen kanssa ja tämän "ajatuskimpun" kanssa pitäisi elää koko elämä. Maailma oikeasti on täysin neutraali, ja me itse luomme jokainen oman todellisuutemme siitä. Kun koet mitä tahansa negatiivisuutta, egosi puhuu sinulle.
Olemme eläneet egokeskeisessä yhteiskunnassa evoluution mittakaavassa vasta lyhyen aikaa. Nyt on aika sanoa hyvästit egolle ja alkaa löytämään se elämän syvempi tarkoitus, jota tietoisuudeksikin kutsutaan. Tietoisuus tarkoittaa pääsemistä siihen tilaan, jossa elämme NYT, eikä ajatuksissamme vilistä mennyt, tuleva, seuraava hetki, odotukset, paineet, jne. negatiivisuudet.
Tässä tilassa elämä muuttuu yhtäkkiä helpoksi leikiksi ja olemme hämmästyneitä, miten kaikki vaan selkiytyy itsestään. Enää ei tarvitse tehdä, vaan olla.
Just be!
Juttelin erään mahtavan henkilön kanssa tästä tietoisuudestamme ja keksimme hyvän vertauksen sille. Vertaus on se, että elin laatikossa, jossa kaikki seinät olivat kiinni. Tämä on siis elämä, missä elin ennen. Sitten laatikon yksi seinä alkoi murtumaan ja aloin näkemään ihan uudenlaista valoa. Sitten murtui toinen ja lopulta myös kolmas seinä. Minulla ei ollut edes lattiaa, minkä päällä istua, olin ja leijailin vain tyytyväisenä ja ihmettelin kuinka aika ja paikka on menettänyt täysin merkityksensä. Laatikossa saattaa olla vielä yksi seinä kiinni, huterasti tosin. Se ilmenee vielä aika ajoin hetkellisten negatiivisien ajatusten muodossa.
Puhuin jossain aiemmassa yhteydessä tästä henkilöstä, johon tutustuin paremmin viime kesänä. Hän osui kohdalleni ensimmäisen kerran reilu vuosi sitten, jolloin olin ottamassa todella suurta riskiä ja perustamassa ensimmäisen kerran omaa yritystä. Hän vaikutti päätökseeni projektista vetäytymisestä viimeisellä, ratkaisevalla hetkellä ja on siis ollut tärkeässä osassa elämäni uudessa suunnassa ja siinä, missä olen nyt.
Se, mitä tragedoita tämä henkilö on koko elämänsä aikana ja tämän kohtaamisemme jälkeen kokenut on jotain uskomatonta ja kesällä sain vastavuorokseni antaa hänelle sitä valoa myös täysin ratkaisevalla hetkellä.
Nämä asiatko sattumia? Kannustan tätä henkilöä aloittamaan myös oman blogin ja kertomaan tarinansa ja matkastaan, koska hänellä on lievästi sanottuna kerrottavaa.
Tämä henkilö ymmärtää, mistä puhun, vaikka hänellä edelleen on 4 seinää kiinni laatikossa. Hänen laatikossaan on kuitenkin reikiä. Hän on ajoittain käynyt "toisella puolella" ja on näin matkansa alussa. Hänellä on niin suuri toivo ja olen varma, että myös hänen seinänsä ovat murtumassa lähiaikoina. Se kertoo jo paljon, että sanoo ääneen omat heikkoutensa ja "tiedostaa, että ei vielä tiedä ja tiedosta kaikkea", mutta on enemmän kuin halukas tekemään matkaa.
Läsnäolo on siis sitä, että ollaan juuri tässä ja nyt, sekä kehossasi, mielessäsi ja sielussasi. Voit fyysisesti tehdä mitä tahansa; vaikka liikkua, syödä, lukea, jutella ystäväsi kanssa, mutta se, että olet aidosti läsnä ja sinut itsesi kanssa on aitoa läsnäoloa. Se siis ei ole sitä, että esität kiinnostunutta tai kohdistat energiasi egoasi "kiinnostaviin" asioihin. Välillä on hyvä ja pitääkin sanoa ei, jos siltä tuntuu. Miellyttäminen vie meitä kauemmas päämäärästämme, samoin kaikki negatiiviset tunteet; ärtymys, viha, suuttuminen kertovat, että ego on vallassamme. Meillä on kaikki mahdollisuudet irtaantua tästä ajatuskimpusta.
Oikeastaan siitä saakka, kun lopetin kesällä hieman negatisoivan työkeikan ja sain alkaa keskittymään ja kohdistamaan energiani oikeasti itselle tärkeisiin asioihin, ovat asiat menneet päivä päivältä paremmin. Tasapainoinen ja rauhallinen mieli on mielestäni tärkeintä, mitä ihmisellä voi olla. Se, miten sinut olet itsesi kanssa, heijastuu koko ympäristöösi positiivisen energian muodossa. Vedät puoleesi joko lisää positiivisuutta, jotka heijastuvat "sattumina", uskomattomina asioida mitä sinulle vain tapahtuu yrittämättä tai sitten näet, että lähipiirillesi tapahtuu näitä "onnekkaita sattumia"
Olen jo useamman kerran tajunnut tietoisen läsnäolon merkityksen. Ihmettelen, kun jotkut sosiaaliset kanssakäymistilanteet on joskus tuntuneet pinnallisilta ja negatiivisilta. Nyt niitä tilanteita ei edes ole!
Tarkoittaako tämä siis sitä, että minulla ei ole sosiaalista elämää:)? En sano niinkään. Nyt en edes ajaudu "epämukaviin" tilanteisiin tai TOISIN SANOEN, nyt muodostan=LUON tilanteet mielessäni ihan uudella tavalla. Löydän ne yhtenäiset keskustelunaiheet ja toisen ihmisen positiivisuuden omalla olemuksellani ja toiminnallani. Tämä on mielestäni aika radikaali juttu, mikä mullistaa kaiken.
Tietoisuudella on monta tasoa. Yksi askel tietoisuuden kasvattamisessa on materialismista irti päästäminen. Tämä tarkoittaa ensinnäkin fyysistä materiaa ja tällä tasolla olen havainnut selkeää kasvua. Kiinnostus ekologisuuteen, vihreisiin arvoihin jne. jo lyhyen ajan sisään. Siitä se lähtee!
Henkistä irtautumista eli egosta luopumista voi harjoittaa parhaiten meditaatiolla. Olen itse saanut sen kautta selkeää johdatusta, mutta se vaatii aitoa halua kehittyä ja löytää jotain suurempaa. Jos joogasta tai meditaatiosta on pitänyt hieman taukoa, seuraukset näkyvät lähes väistämättä mielen harhailun ja egon palaamisen muodossa. Sitten kun tajuat taas päästää irti, alkaa "sattumia" tapahtumaan ja koet maailman ja elämän taas hyvinkin eri tavalla. Its all in your mind!
Myös
videossani kertomani hengittäminen ja sen tiedostaminen kertoo läsnäolosta. Se on kyllä itsellenikin välillä erittäin haastavaa. Hengittäminen on oikeastaan ainoa "ajan mitta" tässä uudessa elämässä. Hengittämiseen keskittyminen auttaa sinua tiedostamaan juuri tämän hetken - myös meditoidessasi, mutta missä tahansa muussakin tilanteessa.
Kerron näistä lähipiirini (joka tarkoittaa kaikkia ihmisiä, keiden kanssa olen ollut jollain tavalla tekemisissä) "sattumista" enemmän lähiaikoina. En pysty ymmärtämään, että ovatko nämä tapahtumat oikeasti yhteydessä minuun? Sisimpäni sanoo, että niin se on, joten pakko se on uskoa, mutta olla jatkuvasti myös äärettömän kiitollinen ja nöyrä.
Nämäkin sanat ovat saaneet uuden merkityksen:
We have the power. Power of now.
Puhumattakaan Ollin ja Heikin luennollakin esitetyillä:
There´s no limit ja Life will never be the same!!
Lisäykset: Lukaiseppa
3 kk vanha postaukseni ja katso, miten kirjoitin asioista ennen säännöllistä meditaatiota.
Olen menossa Tampereella
transsendenttisen meditaation opastukseen. Kysy lisätietoa halutessasi. (Varmistus tähän asiaan tuli ylläri ylläri - meditoidessa..)
Aiemmat
meditaatioon liittyvät postaukseni
Jos aihe kiinnostaa niin voit edesauttaa ymmärrystäsi ja matkaasi mm. näiden loistavien kirjailijoiden avulla: Deepak Chopra, Eckhart Tolle ja Jon Kabat-Zinn
