Olen niin innoissani, etten malta olla kirjoittamatta, vaikka on lauantai-ilta. Mitään erityistä ei ole tapahtunut; en ole saanut lotto-voittoa, ostanut uusia vaatteita tai saanut uutta työpaikkaa...No, oikeastaan olen kyllä saanut erään työpaikan, nimittäin alan tekemään osa-aikaista etätyötä kotona liittyen entisiin työpaikkoihini. Se ei kuitenkaan sen enempää tuota iloa (paitsi se, että saa ostettua ruokaa muuten kuin velaksi) tai ahdista yhtään, koska ehdin silti keskittymään itselleni oikeasti tärkeisiin asioihin, eli näihin juttuihin mistä pääosin kirjoittelen.
Se, miksi olen jo muutaman päivän ollut niin fiiliksissä, johtuu pääsemisestä siihen mielentilaan, missä olin touko-kesäkuussa ennen
kuukauden ahdistavaa työkeikkaa. Jotenkin olin jo unohtanut sen fiiliksen ja luullut sen olevan vain hetkellistä. Nyt se on tullut takaisin ja aion pitää kiinni siitä kynsin ja hampain:)
Mieli on monimutkainen kaveri. Se tosiaan aiheuttaa vaikeuksia pienistäkin, mitättömistä seikoista, liioittelee ja häpeilee tyhjänpäiväisiä asioita ja saa monen haaveen estymään. Oletko tuntenut sen, kun keksit jonkun mielestäsi loistavan ja luovan idean, mutta hetken päästä olet jo lähes luopunut siitä ja sitten siitä luopuminen jää kalvamaan mieltä ja latistaa itsetuntoasi? Minulle on käynyt näin monta kertaa. Yleensä jutut ovat liittyneet siihen, mitä haluan tehdä työkseni, mutta toki ne voi liittyä mihin vaan. Ihmisellä on luontainen tarve toteuttaa itseään ja jos sitä ei pääse tekemään, seuraa varmasti ongelmia ennemmin tai myöhemmin. Toinen ongelma koituu siitä, että ihminen luulee olevansa tyytyväinen siihen mitä on tai näkee mahdollisuutensa aivan liian suppeasti.
Anyweis..salaisuuteni on se, että elän hetkessä! Se ei todellakaan ole helppoa, mutta kun sen "oppii" tai oivaltaa, on elämä NIIIN paljon helpompaa ja hauskempaa. Kun mieli ei harhaile, murehdi, vatvo tai häpeile menneitä, mieti, ennakoi ja murehdi tulevaisuutta - joka kuitenkin on AINA erilainen kun visioimme, on yksinkertaisesti tasapainoinen ja levollinen olo ja pystyt nauttimaan elämästä PALJON enemmän.
Tähän juttuun liittyy myös
aikaisemmin kirjoittelemani oivallus siitä, että mikään ulkopuolinen ei tuo sinulle pysyvää iloa ja onnea. PÄINVASTOIN! Mitä vähemmän materiaa, sitä enemmän henkistä pääomaa, eli sitä, mikä oikeasti merkitsee. Mitä vähemmän odotuksia ja sen mukana pettymyksiä, sen helpompaa. Miksi elämän tarvitsisi olla vaikeaa selviytymistä, kun se voi olla helppoa "lastenleikkiä"? Me itse luomme ne paineet itsellemme, vaikka voisimme käyttää energiamme paljon paremmin.
Jokainen hetki viime päivinä on ollut hyvä, mutta erityisen hienoilta ovat tuntuneet:
- Oleminen metsässä ja sen kaiken ihmeellisen elämän näkeminen siellä
- Katseleminen järven yli valoja taloissa pimeänä loppukesän iltana
- Oleminen vanhojen ja rakkaiden ystävieni kanssa ja tajunnut, että mikään ei olekaan muuttunut (negatiivisesti), vain oma asenteeni ja siis positiivisempaan suuntaan
- Jutteleminen vanhempieni ja erityisesti äitini kanssa siten, että kaikki ymmärsivät toisiaan (ja se on jo paljon)
- Juoksulenkki eilen yöllä kahden kissani kanssa (olisi ollut näkemisen arvoinen)
- Ilmoittautuminen
muutamalle kurssille, joita en ennen olisi edes vilkaissut/ymmärtänyt
- Ajeleminen autolla muutamassa pikkukaupungissa erinäisten asioiden takia, kirpputorin löytäminen sattumalta
- Suomen kesämaisemien katseleminen autosta
- Viimeisin ilonhetkeni oli äsken se, kun saunareissulla löysin kellaristamme kirjan liittyen väriterapiaan (kun lukulista ei muuten olisi tarpeeksi pitkä) Olin oikeasti niin iloinen näin pienestä asiasta, että se sai minut juoksemaan koneelle:)
Ilonhetki tuntuu seuraavan toistaan, kun ei yritä yhtään. Mitä vähemmän yrittää (etsiä iloa) sitä enemmän sitä saa tai mitä enemmän sitä yrittää, sitä varmemmin pettyy. Positiiviset tapahtumat ja hetket seuraavat toisiaan. Se kaikki on energiaa ja lähtee ajatuksistasi ja asenteistasi. Esim. jos ruokit kehoasi huonosti, saat siitä todennäköisesti huonon olon ja muuta negatiivista. Jos olet ystävällinen ja avulias toiselle, saat siitä todennäköisesti autetun lisäksi myös itse hyvän olon, mikä aiheuttaa sinussa "positiivisen energian kentän" ja lisää hyviä tapahtumia sinulle. Et voi auttaa toisia, jos et ole itse kunnossa, koska tällöin "säteilet" negatiivista energiaa. Kun taas olet tasapainossa ja elät hetkessä, toimit automaattisesti oikein.
Tämänpäiväisellä Ayurvedakurssilla, joka siis jatkuu huomenaamulla käsiteltiin mm. masennusta eri doshilla.
Ayurvedassa dosha on siis epätasapainotila, kun tietyt tai tietty elementti on ihmisessä menettänyt tasapainonsa. Kehotyyppeihin ja elementteihin liittyy paljon kaikkea, mutta tänään käsiteltiin mm. sitä, miten masennus ilmenee yksilöllisesti eri doshilla.
Vatan masennukseen liittyy pelkoa ja ahdistusta, Kaphan taas uupumusta ja lihomista. Itse olen selvä Pitta (tuli pulssidiagnoosillakin varmistettua) ja masennusoireenikin ei voisi olla osuvampi:
Epäonnistuminen, hallinnan menettämisen tai virheiden tekemisen pelko! Ei voisi enempää pitää paikkansa. Ayurveda tuntuu kyllä kerta toisensa jälkeen niin mahtavalta jutulta, että olen onnellinen, että olen löytänyt sen ja saan jakaa tätä tietoutta myös muille. Miten sitten hoitaa masentunutta Pittaa (vaikka en siis olisikaan masentunut) niin kookosöljyllä öljyäminen (jee), sekä jooga ja meditaatio (jee) ovat hyviä (ja vaikka ennaltaehkäiseviä) hoitokeinoja minulle. Jotenkin olen muutenkin huomannut ne sopiviksi:)
Maailma on vaan niin ihmeellinen paikka ja uuden oppiminen ja jokainen hetki on ilo ja ihme. Toivottavasti mahdollisimman moni oivaltaisi tämän!
...ovat täydellinen yhdistelmä. Vihersmoothieni tai puuroni on yleensä joko
Ayurvedassa ruokavalio pitäisi valita yksilön rakenteen mukaan, koska olemme kaikki erilaisia. Ruokavalion koostamiseen vaikuttaa ihmisen rakenne ja sen suhde ruokien eri ominaisuuksiin. On huomioitava ruoan maku (makea, hapan, suolainen, pistävä, karvas ja kutistava) sekä se, onko ruoka raskasta vai kevyttä, kuumuutta vai kylmyyttä synnyttävää, rasvaista vai kuivaa ja nestemäistä vai kiinteää.
