Tietoiseksi tuleminen. Vastuu kaikesta elämästä. Luonnollinen ruoka. Laatu ja luonnollisuus kaikilla elämän osa-alueilla.

1.10.2009

Stressaantunutta kirjolohta?

Kirjoitan pitkästä aikaa eettisistä ruokavalinnoista. Minulle tulee erilaisia hyväntekeväisyysyhdistysten lehtiä ja uusimmassa "Eläinten ystävät" - lehdessä oli juttua kaloista. Lähinnä lehden etusivun kuva erittäin surullisen näköisestä kalasta sai minut lukemaan pitkästä aikaa vähän haikeamman jutun.

Luonnosta pyydetty ja kasvatettu kala ovat toistensa peilikuvia. Luonnosta pyydystetty kala on saanut elää luontaisen ja vapaan elämän, mutta tuskallinen vaihe on lopussa: kaupallisilla kalastusaluksilla ei käytetä aikaa yksittäisten kalojen lopettamiseen vaan ne joutuvat tukehtumaan hitaasti kuoliaaksi. Kasvatettu kala taas kokee nopean lopun, mutta sen elämän olosuhteet massatuotannossa viljelylaitoksella ovat jotain muuta kuin luontevat. Myös jalostaminen (mm.kirjolohi) on alkanut aiheuttamaan kaloille sydänvikoja. Todennäköisempää on siis, että viljelty kala on kokenut selkeästi ankeamman elämän kuin luonnosta pyydetty.

Suomessa on n.500 kalanviljelylaitosta, joidenka laajuus yksilömäärissä ylittää kepeästi 52 miljoonaa yksilöä vuodessa tuottavan broilerintuotannon. Laitosoloissa on suuri poikaskuolleisuus, jonka aiheuttaa kalataudit, suuri kalatiheys ja muut stressaavat kasvatusolosuhteet. Viljelylaitoksen kaloille ei anneta mitään virikkeitä (kuten kiviä tai kasveja) ja ruoka tarjoillaan ainoastaan pelletteinä, jolloin saalistamisen tarjoama aktiviteetti jää kaloilta kokematta. Laitoksella kasvaneilla kaloilla on havaittu olevan pienemmät aivot kuin luonnossa syntyneillä. Yli sata miljoonaa laitoskasvatettua kalanpoikasta istutetaan vuosittain luonnonvesiin luonnonkantojen vahvistamiseksi tai ammattikalastuksen saalismäärän kasvattamiseksi. Kuitenkin näistä vain murto-osa onnistuu kasvamaan aikuiseksi luonnossa. Suurin osa menehtyy muutaman päivän sisällä istutuksesta, koska ne joutuvat petojen saaliiksi ja nälkiintyvät aiemman kokemuksen puutteesta. Siirto yksitoikkoisen viljelyaltaan turvasta, pellettiruokinnan äärestä luonnonveteen on monelle yksilölle liian suuri koettelemus.

Ympäristönäkökulmasta katsottuna kalanviljely kuormittaa enemmän luontoa kuin luonnosta pyydystäminen Vähimmin kärsimyksin tapahtuvaa kalansyöntiä on itse pyydystetyn kalan käyttö silloin, kun verkot ja katiskat koetaan usein ja kalat lopeteaan asianmukaisesti heti.

Kalalajeja on maailmassa yli 27 000. Kalojen aivotoimintaa on alettu tutkimaan enemmän ja se on osoittautunut monimutkaisemmaksi kuin ollaan luultu. On mm. havaittu, että kun kalan huuliin ruiskutetaan etikkahappoa, se yrittää sekä hieroa sitä pois, että alkaa huojuttamaan itseään paikallaan. Huojuminen on monien nisäkkäiden tapa saada elimistö tuottamaan pieniä määriä endorfiineja eli elimistön omia kivunlievittäjäaineita. Kun ärsykkeen jälkeen kaloille annettiin kipulääkettä, ne alkoivat taas käyttäytyä normaalisti.

Monille ei kuitenkaan edelleenkään tule mieleen, että kalakin voi kärsiä. Useimmilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta viettää aikaa kalojen kanssa, jotta niiden käyttäytymistä pystyisi ymmärtämään - kuivalle maalle kiskaistuna kalat eivät näytä kovin älykkäiltä. Toista on kalojen elämään tutustuminen snorklatessa tai isoa akvaariota hoitaessa. Tutkimustiedot leviävät suuren yleisön tietoisuuteen pitkällä viiveellä ja asenteiden tasolla on vielä pitkä matka kuljettavana. Kalat ovat myös hiirien ja rottien ohella lukumääräisesti runsaimpia koe-eläimiä.

Olen syönyt muutaman kerran (ehkä 3 kertaa) kalaa raakaravinnolla ollessani. Sri Chinmoy kertoo "Meditaatio" - kirjassaan, että kasvisruokavalio on tärkeä osa henkistä elämää. Lihan syöminen häiritsee meditaatiota, aiheuttaa levottomuutta ja hermojen kiihtymistä. Kalan syöminen on hänen mielestään vielä pahempaa, koska kalan tietoisuus lähtee tiedottomuuden ja elottomuuden mudasta. Tästä en tiedä, mitä ajattelisin, mutta huomaan kyllä voivani kaikkein parhaiten pelkällä kasvisruokavaliolla ja voi olla että kalan syönti jää lopullisesti näiden juttujen lukemisen jälkeen. Kun puhdasta ja eettistä kalaa tai lihaa on niin älyttömän vaikea saada ja kasvisperäisiä parempia vaihtoehtoja niille on mielin määrin, niin eipä siinä paljon mietintää tarvitse.

?
Lähde: SEY: eläinten ystävä

25 kommenttia:

  1. Mahtava kirjoitus, vaikkakin itse asiani ei siihen mitenkään liitykään :D

    Olisi tosi mielenkiintoista jos viitsisit laskea saamasi ravintoaineet päiväsi ruoista, olisi kiva nähdä miten ravintoaineet jakautuvat raakaravinnolla.

    Ja tämä seuraava tulee jo niin puskista, että.. mutta, olen täysin koukuttunut maitorahkaan ja haluaisin tietää, olisiko sinulla jotain hyviä vinkkejä sen korvaavaksi, marjojen ym. kanssa syötäväksi, joko raakaravinnon piiristä tai muuten vaan maidoton vaitoehto. Yhtä proteiinipitoista tuotetta on niin vaikea meinaan löytää ja koittaa itse keksiä :)

    VastaaPoista
  2. Tuosta kalan sydän asiasta oli juttua lehdissä joku vko sitten. Onko mitään mieltä, että kala joka elää vedessä ruokitaan viljalla (WTF)ja väriaineilla, että saadaan liha houkuttelevamman näköiseksi? Liekö sydän vika tulee sopimattomasta ruuasta vai jalostuksesta vai lie kummastakin lisäksi huonot kasvuolosuhteet ja muut. Omega-3 määrä on näissä pussilohissa pienempi, koska kalan pitää saada planktonia syödäkseen, että omega-3 "kehittyy" kalaan. No entäs jos heität sen tulikuumalle pannulle tai kuumaan uuniin mitä jää omegoista jäljelle?!

    Voihan kalaa myös itse onkia ja jos paljon tulee, niin filerata se pakkaseen. Syödä sitten vaikka susheissa tai vaikka suolakalana ilman kuumentamista. Paikallisen kaupan tiskiltä löytyi joku aika sitten vielä vaaleaa villilohta joka on vain euron kaksi kalliimpaa, kun kasvatettu. Aivan "tautisen" hyvää suolattuna!

    Ei voi mittään, että itse koen pelkkänä ituhippinä, että ruuasta jää jotain uupumaan ja jonkin näköstä protskun tynkää on saatava. Mitään hemmetin soijapyöryköitä (YÖÖÖK) en takulla syö ja soija muutenkin on kyllä aika epäeettistä.

    VastaaPoista
  3. Anonyymi: Hmm. voisin veikata, että ravintoaineeni jakautuvat näin: hiilarit: 40%, rasvat 30 proteiinit 30. Karkea arvio, aika paljon tulee syötyä vihanneksia ja hedelmiä, sitten hieman vähemmän manteleita, siemeniä ja öljyjä. Voi olla että hiilareita tulee vähemmänkin kun niiden energiapitoisuus on aika pieni.

    Just äsken söin taas kerran: Pilkottuja hedelmiä, Kara kookoskermaa, hieman manteleita, tippa makeutusta, kanelia. Ei paljon rahkaa tee mieli (en ole kyllä ikinä digannut) Jos sulla on blenderi niin siemenpuuro (esim. http://raakareseptit.blogspot.com/2009/09/testopuuro.html) sovella aineksia sen mukaan mitä löytyy. Proteiinin saanti ei todellakaan ole ongelma näillä!

    Nina: Niin. Se on aika lailla opittua ja asenteissa että lautasella pitää olla se joku proteiiniköntti. Itsellänikin kesti aikansa, ennen kuin tajusi, ettei sitä tarvitse:)

    VastaaPoista
  4. Ja hampunsiemenet ovat mielestäni hyvin laadukasta proteiinia, niistä saa vaikka smoothieen tai suklaseen hyvää protsku ja rasvalisää! Hamppusuklaa löytyy muuten täältäkin sivuilta jostain - aika jees palautusnamunen

    VastaaPoista
  5. Mites riista? Lihaksi melko puhdasta ja eettistä ainakin...

    VastaaPoista
  6. Hyvä postaus kalojen kalanviljelyksestä ja sen vaikutusta kaloihin. Niin se vähän on,että on helpompaa unohtaa kalan kärsimys kuin vaikka esimerkiksi kanojen,lehmien, lampaiden jne., ja onkiessa ei tule pahemmin sitä ajatelleeksi.Joten kiitos tästä valaisevasta postauksesta. Itse syön joskus kalaa,mieluiten raakana(graavattuna),lihaan en ole koskenut 3 vuoteen. Tulee mieleen,että viljelykaloille taidetaan syöttää myös hormoneja.

    VastaaPoista
  7. Hieno juttu vaihteeksi! (ayerveda vai mikä lie + astrologiat sun muut huuhaat vähän nyppii... heh)

    Kalansyönnistä vouhotetaan todella paljon ja sitä pidetään huipputerveellisenä, mutta asioilla on puolia... Itse en usko kalan huipputerveellisyyteen pätkääkään! Uskon, että se on ollut puhdasta markkinointia, kuten maidon muka-laihduttava vaikutus jne.

    On ikävää, että kalan syönnin terveellisyyttä on mediassa ja monessa "piirissä" rutkasti liioiteltu, koska moni jää tietämättömäksi kuinka paljon sekä eettisiä että ympäristöllisiä syitä kalan syönnin pois jättämiselle on... Ise en söisi enää kuin itse kalastettua/pilkittyä kalaa.

    VastaaPoista
  8. "Kun puhdasta ja eettistä kalaa tai lihaa on niin älyttömän vaikea saada ja kasvisperäisiä parempia vaihtoehtoja niille on mielin määrin"

    Olisin kiinnostunut siitä että mitä kasvisperäisiä vaihtoehtoja löytyy kalalle? Ja Miten saada tarpeeksi D-vitamiinia ja omega 3-rasvahappoja, vai onko turvauduttava lisäravinteisiin?

    Juttu oli vähän liian hyvä, sillä ostin juuri tänään tyytyväisenä pitkästä aikaa savukalaa ja nyt alkoi harmittamaan :D

    VastaaPoista
  9. Heidi, koitapa huviksesi laskea nuo makroravinteet. Proteiininsaantisi ei ole kuin korkeintaan puolet tuosta kirjoittamastasi, jos todellakin syöt niin kuin mitä tämän blogin perusteella ymmärtää.

    VastaaPoista
  10. seeds: Riista on ihan jees mun mielestä.
    D-vitamiinin puutosta esiintyy kyllä kalan syönnistä huolimatta, joten lisät sille on tarpeen (purkista) omegoja saa esim. hampunsiemenistä ihan loistavasti. Ja niinkun kommentoitiin, niin kasvatetun kalan vitamiinit häviää ja sen kun vielä käristää niin mitä jää jäljelle...

    Hmm. mistäköhän kuka tietää tarkalleen mitä ja millaisia määriä syön? Pähkinöistä, manteleista ja siemenistä jne. saa pienelläkin määrällä hyvin valkuaista (niissä itsessään on 20-30%) ja se raaka valkuainen imeytyy paljon tehokkaammin kuin kypsennetty. Proteiinimyytti...

    VastaaPoista
  11. Kalaahan pitäis vetää kuin japsien, että deet siitä sais. Ei se auta jos silloin tällöin vetää purkkitonnaria kai kasvatettua lohta. Luulen, että villikala kaupasta tai rahani loppuisi ennen kuin tulisi puolikin vuotta täydet deevitskut. Muistaakseni lohtakin parempi deen lähde on yllättäen kuha.
    T: Nina

    VastaaPoista
  12. Ei oikein D-vitamiinia saa mitenkään tarpeeksi muuten kuin auringosta ja koska sen suhteen kausi Suomessa on jo loppu ja alkaa taas joskus toukokuussa niin purkkivitamiini on ainoa järkevä vaihtoehto. Tietyissä kaloissa sitä on ihan ok määriä, mutta käytännössä suomalaisetn syömissä viljellyissä lohissa sitä ei todellakaan ole läheskään tarpeeksi. Jos sitten päivittäin syö ankeriasta, nahkiaista tai edes kuhaa niin voi ravinnosta saada melkein tarpeeksi D:tä.

    Mitä tulee omega3-lisäravinteisiin, niin tuntuu, että moni unohtaa, että nekin tehdään kalasta. Eivät nekään ole viattomia pieniä nappeja vaan omega3-buumi on todella suuri osatekijä kalakantojen hupenemisessa. Esim chiassa, pellavansiemenissä ja hampussa on kyllä myöskin omega3:sta. Varsinkin chiaa voin suositella kaikille, jotka haluavat omega3:sta kasvikunnan tuotteista.

    Itse syön kyllä myös kalaa, mutta harkiten.

    VastaaPoista
  13. Hei!
    Proteiiniasia on mietityttänyt itseänikin, joten olisi mielenkiintoista lukea sinun näkemyksesi toisaalta sen tarpeesta, toisaalta lähteistä ja myös tuosta imeytyvyydestä.
    Ainakin itselleni pelkästään siemenistä ja pähkinöistä proteiinin saanti tuntuu aika vaikealta, jos pidetään tavoitteena esim tuota 30 % energiasta. Jos syö 2000 kcal / päivä, siitä 30 % on 600 kcal, eli 150 g proteiinia. Jos pähkinöissä on keskimäärin proteiinia 25 g/100 g tuotetta, se tarkoittaisi 600 grammaa pähkinöitä päivässä. Josta tosin sitten tulee noin 3600 kcal, mikä tällaiselle 60 kiloiselle naiselle tuntuu äkkiseltään aika suurelta määrältä.

    Huom! Tarkoitukseni ei ole tuomita sinun syömisiäsi / ajatuksiasi. En ota nyt millään lailla kantaa siihen, kuinka sinä syöt, mikä oikeastaan on ihmisen proteiinin tarve, kuinka elimistö käyttää eri proteiinilähteitä hyväkseen jne. Tämä oli ihan akateemista pohdiskelua itseäni mietityttäneestä aiheesta, johon mielelläni kuulisin myös aiheeseen eri kantilta perhetyneen näkemyksen.

    VastaaPoista
  14. Hyvä olisi ajatella loppuunasti mitä suuhunsa laittaa.Kaupan kalasta esim. norjan lohesta tulee nykyisin niin voimakkaat pahoinvoinnit, ettei kroppa kestä. Olisko myrkyt syynä? Kirjolohta en ole syönyt vuosikausiin.Kuvottaa pelkkä ajatuskin. Kala pitäisi hakea torilta/ suoraan kalastajilta tuoreena. Syön muutaman kerran kesässä saman päivän järvikalaa tuoreena, se jopa maistuu ja tuntuu energisoivan.Varsinaista lähiruokaa muutaman sadan metrin säteeltä.Tähän en talvikautena pysty kuin marjojen ja sienien kohdalla.
    Kalan pitää olla ehdottomasti tuore eikä tehokasvatettu kärsimyksen lopputuote.Valinta on syöjän.

    Lihansyöntikin on jo aika minimissä, kenties sekin jää omalta kohdalta.Hiipuu kunnes loppuu. Kotimaiset juurekset on ihania.

    Heidi, kiinnostaisi tietää miten säilytät superfoodejasi, miten säilyvät? Mitä keräät luonnosta juuri tällä hetkellä salaatteihisi/pirteköihin? Lisäksi juttutoiveita on niin paljon, että taidat laittaa ne meilinä. Toivoisin myöskin postauksia kauden tuotteista raakaruokarintamalla vuodenaikojen mukaan. Milloin se suomenkielinen aloitusopas ilmestyy, ettei tarvitsisi aina koneella istua tietoa etsimässä kun te eräät jo olette sen työn kertaalleen tehneet, jos haluatte meitä muita opastaa mielenkiintoisilla vinkeillänne.
    Ayurveda jutut ovat huippuja. Erilainen lähestymistapa aina kiinnostaa eikä ole humpuukia vaan ikivanhaa tietoa.Kunnia sille.

    VastaaPoista
  15. Itse olen aina ihmetellyt, miksi ihmiset eivät pidä kaloja minään. Kasvissyöjänä minulta kysytään aina, että syön kai sentään kalaa. Mutta olen varma siitä, että kalakin kärsii. Koska en voi ottaa vastuuta siitä, mistä ja miten kala lautaselleni on päätynyt, olen mieluummin syömättä niitä.

    Olen itse ollut suurelta osin raakaravinnolla viime kuukaudet. Eläinproteiinia en käytä, vain hieman juustoa toisinaan. Ainakaan toistaiseksi en ole huomannut negatiivista vaikutusta saliharjoitteluun.

    VastaaPoista
  16. Uteliaisuuttani kyselen, että onko poikaystäväsi vielä tässä projektissa mukana? Omaani on kyllä niiiin vaikea saada vakuuttuneeksi mistään...saattaa tietysti johtua myös vakuuttelijasta :D

    Iloista viikonloppua
    Heli

    VastaaPoista
  17. Heidi: En sano, etteikö kasvisperäisestä raakaravinnosta voisi saada tarpeeksi proteiinia. Mutta sinun kertomastasi ruokavaliosta ei todellakaan tule 30 E% proteiinia. Joku 10 E% on varmaan lähellä totuutta. Jotta proteiinin kokonaismäärä voisi olla 30E%, niin sinulla pitäisi olla ruokavaliossa aika paljon ruokia, joissa proteiini osuus energiasta on noin suuri. Pähkinöissä ja siemenissä näin ei ole, niissä on proteiinia n. 10-20 E%. Vihreissä lehdissä on proteiinin osuus toki huomattavan suuri, mutta niitä ei käytännössä oikein kukaan syö niin suuria määriä, että ne olisivat kovin merkittävä proteiininlähde. Hedelmissä, marjoissa ja useimmissa vihanneksissa taas ei proteiinia ole juuri ollenkaan.

    Tuo "proteiinimyytti" -myytti on sellainen, mitä ei välttämättä kannattaisi myöskään niellä ihan sellaisenaan. Ruoka-aineissa ei ole näitä kuuluisia entsyymejä niin suuria määriä, että niistä voisi saada proteiinia merkittäviä määriä. Myöskään oikein mitään kliinistä näyttöä ei ole siitä, että raaka proteiini imeytyisi merkittävästi paremmin kuin kypsennetty. Nuo väitteet ovat lähinnä vain väitteitä, joita ei ole pystytty perustelemaan oikein mitenkään. Toki jos jollekulle riittää perusteluksi, että joku guru netissä näin sanoo, niin sitten se riittää. Mutta ei sitä kannattaisi minään tosiasiana levittää.


    t: Proteiineista kysellyt Anonyymi

    VastaaPoista
  18. Moi Heidi!

    Kiitos aivan mahtavasta blogistasi! Olen löytänyt sen aivan viime aikoina Kaisa Jaakkolan blogin kautta, ja blogisi inspiroi minua todella paljon!

    Kysyisin kuivattujen hedelmien, pähkinöiden ja siementen liotuksesta. Siitä varmaan on jossain tietoa, mutta en ole löytänyt. Liotus ilmeisesti parantaa ravintoarvoja ja entsyymejä, mutta miten se sen tekee? Entä kuinka kauan kannattaa liottaa? Jääkaapissa? Kuinka kauan liotetut herkut säilyvät a) jääkaapissa b) huoneenlämmössä? Kuivattuja rusinoitahan voi kuljetella eväinä mielin määrin, mutta entä liotetut, tuntuisi, että pilaantuvat jossain vaiheessa huoneenlämmössä. Kiitos vastauksestasi!

    Mirva

    VastaaPoista
  19. Anonyymi: Se on tooosi vaikea käsittää se proteiiniasia, ennen kuin sen itse kokee = kroppa toimii niinkuin pitäisi, tai ainakin lähelle, jolloin ravintoaineet imeytyy tehokkaasti= niitä ei tarvitse määrällisesti läheskään yhtä paljon kuin ennen.

    Olen unohtanut kalorit, unohda sinäkin! Ne kuuluu jonnekkin 90-luvulle. Syö mitä mieli tekee, nauti siitä vapaudesta. En olisi vielä kevällä uskonut, että en miettisi pätkääkään prodeja. Onko ihmiskunta ennenkään sitä miettinyt? Varmaan kalorillisesti syön paljon vähemmän kuin ennen, mutta keho pystyy käyttämään kaiken hyödyksi. Sen takia riittää PALJON vähemmän proteiineja, hiilareita ja rasvoja. Eli jos syön esim. 1000kcal päivässä, siitä se iso kourallinen pähkinöitä, hampunsiemeniä tms. on ehkä se 20-30%. Se riippuu kanssa kehotyypistä sopiiko paljon prodee vai ei, toisille sopii enemmän hiilarit ja toisille rasva. Emme ole samanlaisia! Huom! En yritä laihtua enkä ole laihtunut viime aikoina vaan elän! Emme tarvitse kaloreita vaan täyspainoista energiaa.

    Ymmärrän kyllä että ette ymmärrä, koska itse olin samassa vaiheessa. Enkä nyt osaa etsiä mitään tieteellistä todistusta tähän vaan puhun kokemuksen (ja muutaman muun tuttavan) äänellä.

    Tyttötiimi: Superfoodit (purkki) säilytän ihan kuivakaapissa, kyllä ne aika hyvin säilyy, ainakin kuukauden pari (esim. kaakao/goji tms.). Luonnosta en ole ihan hirveästi poiminut, mitä nyt satunnaisia lehtiä (tyrniä). Kaupan ja pakkasen salaatteihin on turvauduttu. Kiitos kiitos, superfood -sivustoa tässä odotellaan itse kukin, pari viikkoa ainakin vielä. Raakaravinto-opas on jossain vaiheessa...Juttutoiveita vaan.

    Heli: No comments:)

    Anonyymi: Palaa asiaan muutaman kuukauden päästä, katsotaan sitten uusiksi:) Kuka levittää tosiasiaa ja mikä on totta?

    VastaaPoista
  20. Heidi: En sanonut, ettet voisi pärjätä tuolla saamallasi proteiinimäärällä ja voida hyvin tai että proteiini tarvisi välttämättä saada niin suuria määriä. Totesin vain, että saamasi proteiinin määrä ei todellakaan ole 30%, vaan lähempänä 10%. Laske itse, jos et usko.

    Ja ruoka-aineissa ei ole entsyymejä niin paljoa, että sillä olisi käytännön merkitystä proteiininsaannin kannalta. Se nyt on vaan tosiasia, ei se ole mistään "syvemmästä ymmärtämisestä" kiinni. Siksi kannattaa hiukan kyseenalaistaa näitä proteiinimyytti-videoita. Syömäsi ruokavalio voi hyvinkin olla sinulle sopiva, mutta se millä sitä selität on siis ainakin osittain virheellistä.

    Minunkaan mielestä kalorien laskeminen, tai makroravinteiden laskeminen ei ole mitenkään tarpeellista, vaikka teen sitä aina silloin tällöin ihan mielenkiinnosta. Ja tunnen kyllä kroppana toimivan niin kuin sen pitääkin.

    Toki sitten voidaan kysyä, että jos tuolla raakaruokavaliolla saa tarpeeksi proteiinia ja se imeytyy tehokkaasti, niin miksi raakaruokaa syöville ei ole yleensä lihaksia alkuunkaan. Miksi Tarzanilla on teinipojan vartalo, vaikka syö tosi ravinteikasta ruokaa ja treenaa? Enkä tarkoita, että kaikkien ihanteena pitäisi olla lihaksikas vartalo, mutta suuremmalla proteiinin ja energiansaannilla Tarzanille kasvaisi isommat musklet. Ei tarvitse uskoa tutkimuksia, kokeile itse. Voidaan ihan maalaisjärjellä miettiä, että saako elimistö tarpeeksi ravinteita, jos lihakset eivät kasva yhtä isoksi kuin ne kasvaisivat runsaammalla ravinteiden saannilla. Ehkä jotkut muutkin solut kuin lihassolut haluaisivat enemmän niitä ravinteita?

    t: Proteiinista kysellyt anonyymi

    VastaaPoista
  21. D-vitamiinia saa myös kanttarelleistä! Auringon ja kalan lisäksi. Olen myös löytänyt d-vitamiinitippoja jotka ovat mielestäni parempi vaihtoehto kuin pillerit. :)

    VastaaPoista
  22. Mä oon miettiny, että mistä noi D3-vitamiinipillerit "tehdään"? Nehän on eläinperäisiä ja itse en haluaisi syödä mitään eläinperäistä, mutta sanotaan, että D2-vitamiini (kasviperäinen) ei imeydy yhtä hyvin :( Täytyykö tässä siis vaan tehdä valinta oman terveyden ja eläinoikeuksien välillä?

    VastaaPoista
  23. Itse luin myös tuon kalajutun Eläinten ystävä -lehdestä ja pisti kyllä miettimään... Lihan ja kanan/broiskun olen jättänyt jo vuosia sitten, mutta kalaa syön välillä vedoten sen terveellisyyteen yrittäen samalla vaientaa syyttävää omaatuntoani. Tuo kasvatettu kala ainakin jää kaupan tiskille, tuskinpa siinä kalassa tosiaan mitään kovin terveellistä enää edes on, eikä tarvitse tukea rahallisesti enää kalankasvattamoja.

    VastaaPoista
  24. Anonyymille: D3-vitamiini tehdään lampaanvillasta.

    VastaaPoista

Kommentoi, tarkastele, peilaa, opi...