Tietoiseksi tuleminen. Vastuu kaikesta elämästä. Luonnollinen ruoka. Laatu ja luonnollisuus kaikilla elämän osa-alueilla.

31.10.2009

Joogasta

Löysin tietokoneen syövereistä viime keväänä kirjoittamiani muistiinpanoja joogasta. Lukemisellani ei ollut silloin mitään rajoja ja tarkoituksenani oli kirjoittaa kesän aikana kaikista mielenkiintoisista asioista tiivistelmiä ja jakaa niitä joko täällä tai tulevan liiketoimintani muodossa, joka tosiaan silloin oli haave, jonka eteen en oikeastaan tehnyt mitään - olin vain positiivinen ja luottavainen päivä päivältä ja nyt se on totta! Lue tämä kirjoitus joogasta ajatuksella. Pystyn itse varsinkin nyt samaistumaan tähän sanomaan.

Joogasta


-Jooga ei ole uskonto, vaan yksi Intian kuudesta filosofisesta koulukunnasta
-Jooga on yksilön todellisuussuhteen muodostumista
-Jooga auttaa löytämään olennaisen


Ihmisen suhde todellisuuteen on kahdenlainen: Hän on sekä henkeä, että ainetta. Olemme kahden herran palvelijoita, sekä Jumalan että mammonan. Jooga auttaa löytämään hengellisen päämäärän, jossa aine on keino. Mielikin on annettu, mutta siellä yhdessä ainutlaatuisen persoonallisuuden kanssa sijaitsee se, mikä varsinaisesti on ihmisen omaa: vapaa, aito mahdollisuus valita tai jättää valitsematta suhteensa annettuun elämään. Ihmisen elämä on sama kuin se tapa, jolla hän suhtautuu siihen.

Elämä, todellisuus, on sinänsä perusolemukseltaan hyvä. Ihmisellä on kuitenkin mahdollisuus kääntää hyvä pahaksi käyttämällä väärin vapaata tahtoaan. Jooga on vapaan tahdon vastuullista, yksilöllistä käyttämistä yhteistyössä annetun todellisuuden kanssa. Ihmisen kasvaminen perustuu tähän vuorovaikutukseen. Todellisuus on aina tarua, vilkkaintakin mielikuvitusta ihmeellisempi. Siinä riittää jatkuvasti löytämistä. Siksi se on paras vaihtoehto. Sen valitseminen päämääräksi tarkoitta tosin omien sankarikuvitelmien uhraamista. Jotkut valitsevat mieluummin omat kuvitelmansa. Voit kuitenkin aavistaa, miten käy, kun todellisuus ja kuvitelmat pannaan vastakkain.

Jokaisella on myös oma persoonallisuutensa. Se tarkoittaa, että itse kukin osallistuu todellisuuden löytämiseen, elämään, omalla tavallaan. Tarkemmin ajateltuna persoonallisuuskin (citta) on lahja elämältä. Jokaiselle on annettu aito mahdollisuus määrätä persoonallisuuskehityksensä suunta.

Jooga on ennen kaikkea mielen hallintaa. Mielen hallinta tulee mahdolliseksi , kun ihminen etsittyään vilpittömästi totuutta vähitellen harjaantuu erottamaan jyvät akanoista, pysyvän muuttuvaisesta, kallion hiekasta. Tämä olennainen on ihmisen sisimmässä. Samaan aikaan tunnustetaan aineen olemassaolo mielen ja ruumiin , ajassa ja paikassa muuttuvaisena, ei-tietoisena keinona.

Ihminen purjehtii elämän merta paljolti mielensä varassa. Sinne kertyvät lapsuudesta lähtien sanat, asenteet ja koko elämän kuva. Ympäristö, kulttuuri ja vanhemmat muovaavat tätä kuvaa aluksi. Vasta paljon myöhemmin ihmisen on mahdollista käyttää vapaata tahtoa tietoisemmin, omana itsenään. Vapautuakseen levottomuudestaan ja muodostuakseen luotettavaksi tiedonlähteeksi mieli tarvitsee vapaan tahdon aktiivisen tuen,. Tämä tuki syntyy, kun yksilö löytää sisimpänsä luotsina, johon voi luottaa.

”Aineelliset asiat pitää ensin oppia tuntemaan, jotta niitä voisi rakastaa, Hengellisiä asioita pitää ensin oppia rakastamaan, jotta niitä voisi oppia tuntemaan”
Aito rakkaus ja kunnioitus sisäistä ihmettä kohtaan motivoi etsimään sitä yhä johdonmukaisemmin.

Sisäisen yhteyden pidon kehittyessä syntyy ja vapautuu energiaa (virya). Uuden tärkeysjärjestyksen lujittuessa luotsi-kapteeni – suhteessa aikaisemmat aivorakennelmat menettävät merkityksensä. Niihin kiinnittynyt tunne-energia vapautuu. Tämä lisävoima kanavoituu mielen ja hallinnan tueksi. Uudelleensuuntautuminen tapahtuu yksilöllistä vauhtia. Ajattelu muuttuu ensin, tunteet tulevat perässä.

Vähitellen uusi tärkeysjärjestys muistetaan paremmin. Istuessa, syödessä, kävellessä, mahdollisimman aina. Kun tullaan jatkuvasti virtaavaan muistamisen ja tarkkaavaisuuden tilaan, ollaan jo pitkällä. Vaikka painopiste on sisäisen muistamisella, ei kysymyksessä ole kuitenkaan itseensä käpertyminen. Päinvastoin, sisäisen jäntevyyden lisääntyessä toiset ihmiset ja ympäristökin havaitaan selvemmin ja tarkemmin. Esim. työtehtäviin keskittyminen paranee ja koko arkisen työn kokeminen voi mielen terävöitymisen seurauksena tuntua pyhätyöltä!

Viveka, mielentila, joka kykenee erottamaan olennaisen turhasta, puhtaan likaisesta, on jatkuvassa syntymisen tilassa. Joogan tarkoittamassa persoonallisuuskehityksessä ei ole sijaa staattisuudelle, pysähtymiselle. Ihmisellä on kaksi mahdollisuutta, joko kasvaa tai taantua. Persoonallisuus kehittyy juuri siinä, että se motivoituu hetkestä hetkeen harjoittelemaan oikeaa asennoitumista hengen ja aineen, luottamuksen ja epävarmuuden samanaikaiseen vaikutukseen.

4 kommenttia:

  1. Joogaan nykyään joka viikko noin 3-4 kertaa ehkä kahdesta tunnista kolmeen tuntiin. (Mielenkiintoinen ilmiö sekin miten ajan kulu tuntuu joogatessa katoavan ihan tyystin!!!)Henkisesti tämä on muuttanut mua paljon. Joogatessa kroppa venyy ja mieli tekee samoin. Tulee uskomattoman ihana olo, flow, rauha ja tunne että on yhteydessä. Mä jännitän helposti sosiaalisissa tilanteissa, mutta nykyään on vaan niin helppo rentoutua myös niissäkin ja pian huomaan miten alan paniikin sijasta nauttimaan. Tää kantaa hedelmää niin monella saralla elämässä. (Ja onhan se toki mukava huomata miten myös vatsalihakset ovat aika rautaisessa kunnossa :p)Kirjoitin nyt vain tällaisen pienen hajanaisen kommentin, koska aiheesta voisi oikeasti puhua pienen ikuisuuden.

    VastaaPoista
  2. Jooga on Intiassa jo tuhansia vuosia sitten harras uskonnonharjoitusmuoto, jossa palvotaan ja lepytellään jumalia. Jooga ei ole rentoutus- tai voimistelumuoto, vaikka Suomeen tuotaessa 1960-luvulla sitä markkinoitiin niin! (Vapaaksi valkoisen valheen verkosta, Vironhovi 2000,59). Meditaatio ja mantrat kuuluvat ns. joogaprosessiin, jolla pyritään transsiin ja korkeampaan tietoisuuteen kohti kosmista jumaluutta. (Kansan Sanomat huhtikuu 2001, 13).

    Joogaharrastuksia kuvataan alan kirjallisuudessa esim. "Joogaharjoituksessa asennon tai liikkeen ulkoista muotoa tärkeämpi on kokemus, jonka se antaa. " Joogaharjoitus on mielenkiintoinen tutkimusmatka itseen, jonka tavoite on, että ihminen kokisi olevansa läheisempi itselleen, tietoisempi ruumiistaan ja ainutkertaisuudestaan. Joogaharrastus avaa mahdollisuuksia itsensä parempaan tuntemiseen ja sitä kautta muuttumiseen ja kasvamiseen. " Eräs buddhalainen munkki sanoi lähetystyöntekijälle, joka sanoi, että suomalaiset pitävät joogaa voimistelumuotona, että suomalaisille on valehdeltu tai sitten he eivät ymmärrä joogan syvintä olemusta ja tarkoitusta. Hän lisäsi, että jooga on aina jumalanpalvelusta, tehtiinpä sitä sitten itämaisessa temppelissä tai suomalaisessa työväenopistossa. (Vapaaksi valkoisen valheen verkosta, Vironhovi 2000, 60)Vaikka joogaa mainostettaisiinkin kristillisenä joogana, ei uskovan pidä lähteä leikkimään tulella.

    VastaaPoista
  3. Oisko sulla jotain linkkiä laittaa jostakin hyvästä jooga-ohjeesta :)? Tekisi kauheasti mieli taas alkaa harrastamaan, mutta ajattelin mennä joogatunneille vasta kevään puolella (opiskelijabudjetilla mennään). Olen harrastanut joogaa aikaisemminkin, mutta siitä on jo muutama vuosi.

    VastaaPoista
  4. Google löysi tämmöisen: http://makupalat.fi/Categories.aspx?classID=f6555705-1f5e-449c-97d6-0dfe7add5bcc ja tietysti kirjastossa on hyviä kirjoja...

    Yleensähän suositellaan opiskelua opettajan johdolla, mutta jos jotain pohjaa on, niin kyllä itsekin voi hieman harjoitella mielestäni.

    VastaaPoista

Kommentoi, tarkastele, peilaa, opi...