Tietoiseksi tuleminen. Vastuu kaikesta elämästä. Luonnollinen ruoka. Laatu ja luonnollisuus kaikilla elämän osa-alueilla.

30.7.2009

Entsyymit ja proteiinimyytti

Lupasin jossain vaiheessa kertoa raakaravintoon liittyvistä olennaisista seikoista, kuten entsyymeistä. Jälkeenpäin ajateltuna onhan se melko hullua syödä tuhottua ruokaa, yleensä jo kaupassa jossain määrin pilattua, mutta vielä toistamiseen kotona kypsennettäessä (ehkä jopa mikrossa?). Miksi ostaa siis halpaa ravintoa, tuhota sitä, syödä sitä paljon ja jättää silti solut aliravituiksi puhumattakaan näläntunteen nopeasta uusiutumisesta ja ei niin hyvästä olosta, kun asiat voisi tehdä yksinkertaisemminkin? Meihin on iskostettu viimeisimpien sukupolvien ruoanlaittoperinteet, emmekä tajua kyseenalaistaa niitä. Pidämme kattiloita, helloja ja mikroja itsestäänselvyytenä ja upouudet keittiötkin (joita messuilla olen saanut "ihailla") ovat rakennettu kodinkoneiden ehdolla. Reseptikirjat pursuilevat hienoja reseptejä, joihin saa kyllä kulumaan oikeasti sekä aikaa että vaivaa. Ohjeissa ravintoarvoa olennaisempaa on ruoan kalliit (ja myrkytetyt) ainesosat, kalliilta tuntuva maku ja hieno asetelma. Oikean ja puolueettoman tiedon puute on yksi syy toimintaamme. Ravintoaineiden, kuten vitamiinien vähentyminen ruokaa kypsennettäessä tunnetaan melko yleisesti, mutta entäpä entsyymit, joita ei varsinaisesti ravintoaineiksi lasketa?

Entsyymit ovat ruoansulatusnesteiden aktiivisia aineita, eikä ruoka-aineiden tarkoituksenmukainen kemiallinen hajoaminen ei ole mahdollista ilman niiden läsnäoloa. Entsyymit toimivat hivenaineiden ja B-vitamiinien kanssa kaikissa kemiallisissa elävien olentojen reaktioissa, hengityksessä, fotosynteesissä, kasvutapahtumassa, myrkkyjen absorboinnissa maksassa jne. Entsyymit ovat valkuaisaineita, joilla on kyky muuntaa muita aineita ja pysyä itse muuttumattomina. Kukin entsyymi pilkkoo vain yhden aineen ja näin siis entsyymi, joka pilkkoo rasvoja, ei voi pilkkoa proteiineja ja päinvastoin.

Entsyymit ovat ehdottoman välttämättömiä ruoan sulamiselle, imeytymiselle ja kaikille muillekin elintoiminnoille. Jos joku entsyymi puuttuu tai sen tarvitsemia vitamiineja tai hivenaineita on liian vähän, siitä seuraa välittömästi aineenvaihduntahäiriöitä ja oikeanlaisen entsyymin valmistumisen puutteesta jopa sokeritauti tai laktoosi-intoleranssi. Elimistön entsyymitoiminnan vajaus ja ruuan entsyymivajaus aiheuttavat myös ilmavaivoja ja mädättäjäbakteerin lisääntymisen suolistossa. Entsyymit ovat aktiivisia vain 0-40 asteessa. Ne tuhoutuvat kaikki lopullisesi 50 asteessa.

Ihmisen elimistö ei itse tuota kaikkia tarvitsemiaan entsyymejä, vaan niitä on lisäksi saatava ravinnon mukana. Hedelmistä ja kuumentamattomista vihanneksista saamamme entsyymit toimivat kehossamme viruksia, bakteereja sekä myrkyllisiä aineita ehkäisevästi. Raakaravinnossa, varsinkin vihreissä kasviksissa, on erittäin runsaasti entsyymejä, keitetyssä ja kuumennetussa ruuassa ei yhtään. Mikroaaltouunin käyttö tuhoaa ruoasta loputkin entsyymit. Myös iduissa on paljon entsyymejä; ilman entsyymejä ei siemen idä eikä kasvi kasva. Entsyymit taistelevat myös tulehduksia vastaan sekä huolehtivat haavojen parantumisesta. Ne tukevat immuunijärjestelmämme puolustajina toimivia soluja ja toisaalta hyökkäävät vieraita soluja vastaan.

Koko ihmisen energia- ja solujen rakennusaine-aineenvaihdunta perustuu valkuaisaineisiin. Ruoan kypsentäminen siis tuhoaa entsyymeitä, ja näin mm. yli puolet (lihan) proteiineista jää hyödyntämättä. Todellisen tarpeen ylittävän valkuaisen sulatuksessa elimistöön jää myrkyllisiä aineenvaihduntajätteitä. Jos tämän lisäksi suolistossa vallitsee häiriintynyt pieneliökanta, pääsevät proteiinit mätänemään bakteeritoiminnan seurauksena niin, että myrkyllisiä ammoniumyhdisteitä syntyy, josta seuraa:

* Kudosten kemiallinen tasapaino järkkyy ja seurauksena on liikahappoisuus
* Kuona-aineet mätänevät suolistossa
* B- vitamiinin puutos
* Nivelreuma ja kihti
* Osteoporoosi
* Munuaiskivet

On täysin mahdotonta olla saamatta riittävää määrää valkuaista edellyttäen, että syö riittävästi luonnollisia, jalostamattomia ruokia. Valkuaisainetarve tulee tyydytettyä puolella määrällä, kun valkuainen syödään raakana eikä kypsennettynä! Tätä seikkaa siis tarkoitan, kun joissain yhteyksissä olen maininnut proteiinimyytin aukeamisesta. Ei tarvitse enää käyttää laskureita siihen, saako varmasti sen 1,5-2 g/painokilo proteiineja vaan olennaisempaa on keskittyminen proteiinin laatuun. Elimistö ei pysty hyödyntämään ylijäämäproteiineja - päinvastoin. Elimistö ei myöskään pysty näitä valkuaisaineita varastoimaan, joten niitä on saatava ravinnosta jatkuvasti. Keskity siis laatuun ja kohtuuteen määrissä.

Välttämättömiä aminohappoja ovat:

* Valiini
* Leusini
* Isoleusini
* Lysiini
* Metionini
* Treonini
* Fenylalanini
* Tryptofan

Useissa lähteissä mainitaan, että kasvisravintoa syödessä on muistettava nauttia useita eri proteiininlähteitä, jotta saa tarvittavat aminohapot. Kuitenkin sanotaan, että hampunsiemenessä on tarvittavat 20 aminohappoa, joista aikuselle välttämättömät 8. Lisäksi hampunsiemenessä on täydellinen suhde omega 3 ja 6 -rasvahappoja. Länsimaisen ruokavalion myötä omega 6 - omega 3-rasvahappojen suhde on yleensä pielessä, koska saamme ruuasta käytännössä vain omega 6-rasvahappoja, vaikka suhteen tulisi uusimpien tutkimusten nojalla olla 1:2. (Palaan tähän asiaan myöhemmin) Myös raaka liha ja kala ovat hyviä proteiininlähteitä.

Hamppu (ks. vrt. muihin proteiineihin)

*Kasvatetaan orgaanisesti ilman torjunta-aineita, ei ikinä geenimanipuloitu
*Siemenet sisältävät mm. omega 3 ja 6 hyvässä suhteessa
*Sisältää kaikki 8 tärkeintä aminohappoa
*Ei aiheuta allergiaa
*Ympäristöystävällinen
*Oma mielipide: Loistotuote kaikin puolin, jauheena, siemeninä, rouheena jne. esim. hampunsiemenrouhe sisältää yli 30% proteiinia ja on edullinen

Itse käytän hamppua päivittäin yleensä rouheena vihersmoothien seassa tai vaikka suklaassa. Siemenille koitan jatkossa keksiä enemmän käyttöä, koska niitä löytyy kaapista vielä reilusti. Myös kurpitsan-, auringonkukan-, pellavan- ja seesaminsiemenet käytän monipuolisesti smoothieissa, elävän ravinnon pihvi- ja mureketyyppisissä ruoissa sekä leivonnaisissa. Auringonkukansiemeniä suositellaan Elävän ravinnon jutuissa juuri mureketyyppisiin "lihaista koostumusta" kaipaaviin ruokiin ja olemme huomanneet sen toimivan loistavasti. Myös pähkinöissä on reilusti proteiineja ja niistä voi helposti saada yli tarpeenkin. Hedelmistä hyvä proteiininlähde on avokado. Superfoodit, kuten spirulina ovat sitten omaa luokkaansa lihasten rakentajana, mutta niistä kerron jatkossa enemmän, kunhan saamme hieman kokemusta lisää. Pärjäämme siis loistavasti ilman kypsennettyjä lihoja, soijia ja jopa tofua, kun hieman perehtyy asiaan. Täydelle raakakuurille ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä vaan olennaisinta on kypsentämättömän ruoan runsas lisääminen - ja sitä kautta automaattinen kypsennetyn ruoan vähentäminen ruokavaliossa.


Lähde ja muutenkin asiatietoa:
Vikkilän luomutuote
kirja: Elävä ravinto (Elsa Ervamaa)

11 kommenttia:

  1. Tiedätkö miten entsyymeille käy sitten pakastaessa?

    Entä mitenköhän hyvin kivelliset viinirypäleet sopivat smootheihin? Meillä nimittäin tulee kymmeniä litroja luomuviinirypälettä, sekä punaista että vihreää, ja voisi koittaa pakastaa niitä talven smootheihin. Aivan hullu kasvi tuottamaan rypäleitä, ja olisi sääli antaa mennä niiden hukkaan.

    VastaaPoista
  2. Hyvä kirjoitus :)
    Itse olen addiktoitunut syömään hampunsiemeniä ihan sellaisenaan, rouskuvat mukavasti suussa... mutta kuoret jäävät ikävästi hampaisiin, että ihan heti ei viitsisi hymyillä :D

    Minusta se että meidän kohta 10kk:den ikäinen nuorimmainen ei suostu syömään mitään mikä on keitettyä kertoo aika hyvin että ei se kypsennettyruoka ehkä ole se kaikista parhain ravinto ihmisellekkään.
    Ja kissat eivät kahta kertaa edes haista keitettyä lihaa/kalaa, nyrpistävät vain nokkaansa... eli raakana menee hyvin alas, matokuureista vaan saa sitten pitää tarkemmin huolta (vaikka sekin tuntuu että myrkyttää omat kissansa... pitäisiköhän kokeilla valkosipulia).

    VastaaPoista
  3. Eko-Joni: Muutaman lähteen mukaan entsyymitoiminta vain hidastuu pakastettaessa, eikä kokonaan tuhoudu. Hmm, enpä ole kokeillut viinimarjasmoothieita, joten en osaa sanoa. Yhdistäisin happamia viinirypäleitä puolimakeiden hedelmien kanssa, kuten omenien, päärynöiden tai mustikoiden. Kateeksi käy teidät luomurypäleenne:)

    Tanja: Kiva kuulla etenkin kokemuksia etenkin lasten kannalta. Näitä kokeiluja tai elämäntapoja ei varmaan kovin paljoa Suomesta löydy? Niin olen lukenut, että riippuvuus lämpimään ruokaan alkaa lapsella jo 6 kk jälkeen, jos sitä heti tyrkytetään ja että jotkut "raakalapset" vaikuttivat onnellisimmilta lapsilta (jonkun "asiantuntijan" mielestä) Eläimillä sama juttu.

    VastaaPoista
  4. Kiitokset taas mahtavasta postauksesta! Tuo proteiinien saanti onkin mietityttänytkin tässä raakaruuassa, hienoa että siihen tuli valaistusta!

    Oma koirani on elänyt raakaruualla (BARF) viitisen vuotta. Pentu- ja nuoruusiän syötin kasvattajan ohjeiden mukaisesti erilaisia hypoallergisia kuivaruokia (kyseessä iho-ongelmainen rotu) ja koira kärsi jatkuvista kutinoista, iho-ongelmista, mahavaivoista, valeraskauksista jne. Kaikki oireet poistuivat muutamassa viikossa barffiin siirtymisen myötä. Jospas nyt pikkuhiljaa saisin itsenikin siirrettyä raa'alle linjalle... ;)

    VastaaPoista
  5. Heidi ja Joni, puhutteko nyt viinimarjoista vai viinirypäleistä? Mä olen laittanut vihreitä viinirypäleitä (tosin kivettömiä) smoothieen monesti keväällä kun muut hedelmät oli vielä aika kalliita. Oma kokemus on että ne on TOSI makeita eikä smoothiesta oikein saa pahanmakuista jos sinne laittaa viinirypäleitä. Joskus tuntui että tuli vähän liiankin makea.
    Viinimarjoista en sit osaa sanoa mitään.

    Itse ajattelin kokeilla kuivattaa suomalaisia marjoja ja tehdä niistä jauhetta jota laittaa sitten ruokalusikallisen verran smoothieen. Jauhe on ainoa muoto jolla voin kuljettaa mitään mukanani talven varalle ja muistoksi Suomen kesästä, lentokoneella kun matkustan. Heidi, osaatko sanoa miten tuo kuivatus vaikuttaa entsyymeihin? Sen verran ainakin luin netistä että A ja C vitamiinit häviävät mutta muuten ravinteet pitäis pysyä samana.

    VastaaPoista
  6. Juneglooms: Joo puhuin siis ihan viinirypäleistä. Kasvihuoneessa ne kasvavat hyvin Suomessakin. :)

    VastaaPoista
  7. Siis voiko manteleita ja esim. auringonkukan-ja seesaminsiemeniä syödä myös ilman liotusta, vai tuleeko niihin niitä entsyymejä vain silloin,kun niitä liottaa?

    VastaaPoista
  8. Entsyymejä on eniten elävässä ravinnossa ja pähkinät eivät oikeastaan sellaisenaan siihen lukeudu, koska niissä on entsyymien lisäksi entsyyminestäjiä. On ehkä hyvä syödä molemmin tavoin niitä, sekä myös lisäksi ituja, oraita, lehtiä, ja muitakin kasvinosia. Kaiken ei tarvi olla aina ihan elävää...(jos ei halua) Mutta älä siis kypsennä/paahda!

    VastaaPoista
  9. Moi! Törmäsin sun blogiin kun siskoni linkitti Facebookissa. Olen ollut pitkään kiinnostunut mm. elävän ravinnon ruokavaliosta ja ylipäänsä olen alkanut kyseenalaistaa yleisiä normeja siitä mikä on ihmiselle hyväks ja mikä ei. Nyt oon opetellut hiljalleen elämään ilman vehnää ja seuraava askel voisi olla,että opettelisin laittamaan hyviä elävän ruoan ruokalajeja. Tällaista blogia kuin sun blogis, oon etsinyt, ja ihanaa törmätä tähän, kiitos paljon siitä että pidät yllä näin ihanaa ja tiedoltaan monipuolista blogia! :) Ps. Saan kai mainita mun blogissa tämän blogin?

    VastaaPoista
  10. Veera: Kiva kun löysit ja tottakai saat mainita:) Täällä kyllä kyseenalaistamista riittää:)

    VastaaPoista
  11. Hei,
    Tiedän, että tää kirjoitus on todella vanha jne., mutta näin lääketieteen opiskelijana en ihan ymmärrä raaka-ravinnossa juurikin tuota entsyymiasiaa. Eli imeytyvätkö proteiinit paremmin jos entsyymit (jotka ovat siis proteiineja) ovat denaturoitumattomassa muodossaan suolessa vai miten? Koska totta tosiaan, ihmisen ihka omat (suolessa tuotetut) entsyymithän pilkkovat kaikki ruuassa olevat entsyymit (jotka ovat siis proteiineja) aminohapoiksi ja muutaman aminohapon ns. "oligopeptideiksi" (lyhyitä aminohappoketjuja), ennen kuin tämä ravintoaine imeytyy. Näin sanoo jo fysiologiankirjakin: "With the exception of antigenic amounts of dietary protein that are absorbed intact, proteins must first be digested into their constituent oligopeptides and amino acids before being taken up by the enterocytes. " (Boron, Medical Physiology). Kun entsyymit siis joka tapauksessa pilkotaan, miksi sillä olisi mitään väliä, missä muodossa ne ovat ennen pilkkoutumistaan? En ole ikinä kuullut puhuttavan tästä entsyymien denaturoitumattomuuden tärkeydestä muualla kuin raakaravintokirjoissa tms. En yritä väittää, ettei raakaravinto olisi hyväksi, mutta yllä mainitsemastani syystä tuo hypoteesi entsyymien luonnollisen muodon säilyttämisen tärkeydestä pitäisi mielestäni jotenkin joko todentaa tai sitten ihan vaan kuopata ja miettiä mistä muista syistä ruokavalio on ihmiselle hyödyllinen.

    VastaaPoista

Kommentoi, tarkastele, peilaa, opi...