Tietoiseksi tuleminen. Vastuu kaikesta elämästä. Luonnollinen ruoka. Laatu ja luonnollisuus kaikilla elämän osa-alueilla.

17.4.2009

Ravitsemustiede tietää mitä siltä tilataan

Olen innoissani juuri lukemastani kirjasta Michael Pollan: Oikean ruoan puolesta (2008) ja haluan jakaa innostukseni tässä kirjoituksessa ja suosittelen kaikille ravintoasioista kiinnostuneille lämpimästä tätä kirjaa. Seuraavassa kirjoituksessani kerron omia näkemyksiä ja mielipiteitä ravitsemuksesta (ilman ammatillista taitoa) siteeraten kirjaa aika paljonkin. Teksti on pitkä, joten varaa hetki aikaa:)

Olen törmännyt lukuisiin terveysuutisiin tai tutkimusten analysointeihin mm. lehdissä ja blogeissa, joissa todetaan tietyn ravintoaineen esim. vähentävän diabeteksen tai lisäävän syövän riskiä. Juttujen kirjoittajat ovat joko ravitsemusalan ihmisiä tai maallikkoja, omaten jollain tasolla kattavan tietämyksen aiheesta. Blogeissa siteerataan uusimpia uutisia tai avataan ravitsemusnäkökohtia uuteen valoon, kuten rasvojen/hiilihydraattien merkitystä (määrää/laatua) länsimaisissa ravitsemussuosituksissa. Omia tulkintoja perustellaan lähteinä olevilla tutkimuksilla ja välillä tuntuu, että niissä korostetaan enemmänkin määrää - eikä laatua.


Itse kiinnostuin aiheesta ja tutkimusten luotettavuudesta havainnoituani sen, että tutkimustulokset ovat useinkin ristiriidassa keskenään esim. toinen tutkimus puoltaa tyydyttynyttä rasvaa ja toiset taas tuomitsevat sen. Tutkimuksissa kohderyhmiä seurataan jokunen vuosi ja todetaan, että yhdellä ryhmällä on alhaisempi kolesteroli, koska he käyttivät kolesterolia alentavaa margariinia ja näin saadaan mainostaa taas yhtä jalostettua elintarviketta ottamatta huomioon kokonaisruokavalion merkitystä (hieman kärjistetty esimerkki). Tutkimusten kohteena harvemmin ovat yksittäiset puhtaat raaka-aineet, koska kenen intressi on tutkia ja rahoittaa niitä.


Usein tutkitaan siis vain yhtä ravintoainetta, eikä ymmärretä sitä, että ihminen on kokonaisuus, jonka ruokailutottumuksissa yksittäisten ravintoaineiden saannin merkitys voi olla pieni. Näin poissuljetaan kokonaisruokavalion merkitys, liikunnan määrä sekä mm. se, että ihmiset ollessaan tutkittavana usein muuttavat ruokailutottumuksiaan automattisesti parempaan suuntaan tai varsinkin vähättelevät syömistensä määrää.


"Kroonisen sairauden syytä selvitetään tutkimalla ihmisen ruokavaliota. Sairastuessaan ihmiset kuitenkin usein muuttavat ruokailutottumuksiaan, joten heidän ilmoittamansa ruokavalio ei välttämättä' ole enää se, joka aiheutti sairastumisen".


Kirja tiivistää kaiken olennaisen viime vuosisadalla teetetyn tutkimustiedon yksiin kansiin. Kirjan tarkoituksena on löytää uudelleen syömisen ilo ja oikea ruoka, ja vaikka luulet tietäväsi kaiken tai tarpeeksi ravitsemusasioista saat varmasti tästä lisää ajateltavaa. Kirjassa painotetaan länsimaisen ruokavalion tuhoisuutta verrattuna mihin tahansa muuhun alkuperäisempään ruokavalioon, kuten japanilaisen,intialaisen, välimeren jne.


Kirja on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen kertoo elintarvikeyritysten, ravitsemustieteilijöiden sekä toimittajien liitosta. He kaikki hyötyvät siitä hämmennyksestä, mikä länsimaalaisella nykyihmisellä on syömisiään kohtaan:


"Jos ihmiset päättävät omista syömisistään ilman ammattiapua, se tietää elintarvikeyritykselle taloudellisia menetyksiä, ravitsemustieteilijälle hiipuvaa uraa ja lehden päätoimittajalle tylsää uutispäivää".


”Teollisuus tarvitsee teorioita suunnitellakseen entistä jalostetumpia elintarvikkeita”


" Elintarviketeollisuuden rahoittama ravitsemustiede kykenee tuoreen arvion mukaan löytämään vuorenvarmasti terveyshyötyjä mistä tahansa elintarvikkeesta, jota sitä on pyydetty tutkimaan "


”Yksityinen terveydenhuoltoala kerää sievoisemmat voitot kroonisten sairauksien hoitoon tarkoitetuista uusista lääkkeistä ja hoitomenetelmistä kuin ihmisten syömistottumuksien täysremontista”


"Valtaosa 50 viime vuoden aikana saamistamme ruokavalioon liittyvistä suosituksista on tehnyt meistä sairaampia ja huomattavasti lihavampia."


Ihmisistä ei ole tullut sen terveempiä ammattilaisten neuvonnan kautta. Päinvastoin. Elintarvikebisnes tuo markkinoille Usa:ssa vuosittain 17 000 uutta tuotetta lääketeollisuuden kasvusta puhumattakaan. Vuonna 1982 ravitsemuskieleen tulivat seuraavat termit: monityydyttämätön, kolesteroli, kertatyydyttymätön, hiilihydraatit, kuitu, polyfenoli, aminohapot, flavonolit, karotenoidit, antioksidantit, probiootit ja fytokemikaalit. Kirjassa käytetään käsitettä nutritionismi kuvaamaan ideologiaa (ei tiedettä), ravintoaineuskoa, joka on saanut meidät uskomaan, että tärkeintä ei ole itse ruoka vaan ravintoaine ja että tarvitsemme ruokavalintoihimme asiantuntija-apua, koska ravintoaineita ei voi ymmärtää kukaan muu kuin tutkija. Kriittisen tarkastelun kohteena ovat siis erityisesti yksittäiset ravintoaineet, jotka ovat ohittaneet tieteellisten tutkimusten valossa itse ruoka-aineen.


" Yhtä ravintoainetta kerrallaan tarkastelevissa tutkimuksissa on se vika, että se irrottaa ravintoaineen erilleen ruoasta, ruoan ruokavaliosta ja ruokavalion elämäntavasta. Tutkijat tutkivat muuttujia, jotka voivat eristää ja jos muuttujaa ei voi eristää on mahdoton sanoa onko sen läsnä- tai poissaololla merkitystä".


"Jopa valmiseineksiä voidaan pitää terveellisempinä kuin jalostamattomista raaka-aineista tehtyä ruokaa, jos niissä on tietty määrä haluttuja ravintoaineita"


"Ihmiset eivät syö ravintoaineita vaan ruokaa ja eri ruoat voivat käyttäytyä aivan toisin kun niiden sisältämät ravintoaineet".


Jos tutkimusryhmistä toinen vähentää rasvojen käyttöä ja korvaa sitä jollain muulla, esim. kasviksilla, oletetaan positiivisen vaikutuksen olevan automaattisesti vähennetyssä rasvassa eikä lisätyissä kasviksissa. "Syö vähän lihaa" - oli kielletty sanamuoto USA:n virallisissa ravitsemussuosituksissa, joka korvattiin epämääräisellä "Välttäkää tyydyttynyttä rasvaa", mikä poistaa itse ravintoaineen välittäjän - elintarviketeollisuuden tuottavan mehevän naudanlihapihvin vastuusta. Yleensäkin "syökää vähemmän" -oli paheksuttu ilmaus, joka korvattiin paremmalla "syökää enemmän vähärasvaisia tuotteita" -sloganilla. Tutkimukset korostavat ravintoaineiden määrittelyä puhtaan, käsittelemättömän ruoan sisään, ja näin ihmiset ostavat maitoa, koska siinä on kalsiumia, proteiinipastaa, omega3-vitaminoitua margariinia, täysjyvä-muroja ja maitohappobakteroituja jogurtteja.


Toinen osa käsittelee rajua ihmisten ruokailutottumuksissa tapahtunutta muutosta sitten maanviljelyksen keksimisen eli sitä miten ruuasta on onnistuttu muokkaamaan ravintoaineita sisältävä elintarvike.


"Länsimainen ruokavalio on syrjäyttänyt tuhansien vuosien mittaan kehittyneet ja koetellut suhteemme tuoreisiin ruoka-aineisiin, joihin elimistömme on ajan mittaan mukautunut, ja odottaa elimistön nyt selviytyvän kourallisesta tehokkaasti välittyviä ravintoaineita, jotka on riistetty alkuperäisestä ravintokontekstistaan"


"Länsimaiset elintasosairaudet kuuluvat nykyelämään niin itsestäänselvästi, ettemme tahdo uskoa ettei niin ole aina ollut eikä tarvitse olla. Useimmat meistä suhtautuvat kroonisiin sairauksiin kuin säähän ja pitävät meitä onnekkaina, kun nykyaikainen lääketiede pystyy sentään vaikuttamaan niihin, toisin kun säähän".


" Pitkälle jalostetut elintarvikkeet ja valkoiset viljatuotteet ovat lisääntyneet, ruokakasveja ja karja kasvatetaan valtavina monokulttuureina kemikaalien avulla, nykyaikainen maatalous tuottaa huikeat määrät halpoja kaloreita sokereina ja rasvoina ja ihmisen ruokavalion biologinen monimuotoisuus on kaventunut kouralliseksi perusraaka-aineita, lähinnä vehnäksi maissiksi, soijaksi."


Sokerin tulosta eräs ravitsemusasiantuntija on todennut:


"Olemme keskellä kansallista koetta jossa tutkitaan glukoosin piikittämistä suoraan suoneen".


Kun sokerin ja valkoisen jauhon tyhjä ravintoarvo ja siitä seuranneet sairaudet huomattiin, alettiin ruoka-aineisiin lisäämään keinotekoisesti vitamiineja - siis niitä, jotka niistä ensin poistetaan. Kuitenkin vaikka lisätyt vitamiinit ovat parempi kun ei mitään, eristäminen ei ikinä korvaa originaalin ruuan muita ominaisuuksia. Kun tuoretuotteiden sisältämiä antioksidantteja prosessoidaan eli muokataan ja siirretään toiseen ympäristöön, ne ei näytäkään tehoavan samalla tavalla. Tässä ilmiössä on kyse kokonaisuudesta sekä tuotteen kaikkien ravintoaineiden vaikuttamisesta ihmisen monimutkaisen anatomian (esim. ruoansulatuksessa syntyvien happojen) kanssa.


"Kokojyvää sisältävä ruoka kohensi terveyttä tavalla,jota sen sisältämät yksittäiset ravintoaineet eivät pystyneet selittämään. Hyöty jäi vähäisemmäksi, kun ruokavalioon vain lisättiin samoja ravintoaineita"


Tämä on itselleni mielenkiintoinen tieto, kun itsekin joskus uskon korvaavani vitamiinipillerillä päivän puuttuvat kasvikset. Myös se, mitä ihmiset jättävät syömättä saattaa vaikuttaa yhtä paljon kuin se mitä he syövät, josta tullaan sitten lihansyöntiin ja lihan tyydyttyneistä rasvoista kertoviin tutkimuksiin. Jos tutkimuksen (mahdollisesti kyseenalainen) tulos on lihansyöntiä puoltava, päästetäänkö pannasta liha vai pelkkä rasva? Vai onko lihansyönnin vähentämistä puoltavissa tutkimuksissa kyse siitä, että liha korvaa lautasella kasvikset? Tämäkin on mielenkiintoista.


Lukuisat havainnot ja tutkimukset osoittavat, että "Jos ihmiset luopuivat perinteisestä ruokakulttuuristaan ja omaksuivat länsimaisen ruokavalion, siitä seurasi vääjäämättä joukko länsimaisia sairauksia: liikalihavuutta, diabetestä, sepelvaltimotauteja ja syöpää. Lukuisat eri kansat voivat hyvin ruokavaliolla, joista me käyttäisimme nimitystä runsasrasvainen, vähärasvainen tai hiilihydraattipainotteinen; perinteiset ruokavaliot saattoivat perustua puhtaasti lihaan tai kasviksiin, melkein mihin tahansa perusraaka-aineeseen mitä maailmasta löytyy. Siitä voi päätellä, että ihmiseläin sopeutuu hyvin erilaisiin ruokavalioihin. Poikkeus säännöstä on länsimainen ruokavalio."


Elintasosairauksien lisäksi myös 1900-luvulla lisääntyneet hammasongelmat ovat selvä merkki ruokavalion vaikutuksesta esim. kirjassa mainitussa tutkimuksessa monenkirjavia, perinteisiä ruokavalioita noudattavat eristyneet populaatiot pärjäsivät täysin ilman hammaslääkäriä tai ainakin ilman reikiä. Sama tutkija (Price) yhdisti meidät lopulta maahan, viitaten maaperässä olevaan ravintoon, sen siirtymisestä eläimeen ja sitä kautta ihmiseen.


Kolmannessa luvussa kerrotaan, miten päästä eroon länsimaisesta ruokailumallista. Konkreettisia ohjeita ovat mm. seuraavat: Älä syö, mitä isoisoäitisi ei tunnistaisi ruoaksi, vältä terveysväittämiä esittäviä ja mainostavia elintarvikkeita, vältä marketteja, vältä elintarvikkeita, jossa aineksia on enemmän kuin 5, tee ostokset reunimmasilta hyllyiltä, syö enimmäkseen kasviksia, lihaa vain lisukkeena, olet mitä syöt, ja sekin syö (viitaten ruuaksi käyttämiemme eläinten ravintoon) Kirjassa on esimerkkinä amerikkalaisen pehmeän kokojyväranskanleivän ainesluettelo, jota en tässä luettele, koska siinä on lähes 50 eri ainesosaa/vitamiinia!


"Ravinto ei ole vain kasa ravintoaineita. Ravintoketju on ketju, jonka osat liittyvät toisiinsa: maaperän terveys liittyy syömiemme kasvisten ja eläinten terveyteen ja sitä kautta omaan terveyteen.”


”Teollisesti tuotettu liha alistaa meidät suuremmalle määrälle tyydyttynyttä rasvaa, omega 6-rasvahappoja (mikä ei ole hyvä, selviää kirjassa), kasvuhormoneja ja karsinogeenejä. Sellaisia tutkimuksia löytyy läjäpäin, joissa runsas kasvisten ja hedelmien käyttö vähentää elintasosairauksien kuolleisuusriskiä. Myöskään kasvissyöjät ja semikasvisyöjät eivät ole yhtä alttiita elintasosairauksille ja elävät keskimääräistä pidempään”.


" Ranskalaiset vastaavat kysymykseen milloin on aika lopettaa syöminen? "kun on kylläinen olo", kun taas amerikkalaiset: "kun lautanen on tyhjä" - tai "kun tv-ohjelma on loppu"

"Lisäravinteita syövät ihmiset ovat keskivertoa terveempiä, mutta sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä lisäravinteiden kanssa, koska niitä käyttävät terveydestä muutenkin kiinnostuneet ihmiset"

"Olemme siirtyneet ruoantuotannossa jälkiteolliseen aikakauteen: ensimmäistä kertaa kokonaiseen sukupolveen on mahdollista jättää länsimaiselle ruokavaliolla hyvästit hylkäämättä samalla länsimaista sivistystä. Mitä useammat äänestävät haarukoillaan toisenlaisen ruuan puolesta, sitä nopeammin sellainen ruoka yleistyy ja sen saatavuus paranee. Eettisesti sekä ympäristön kannalta kestävimmät valinnat ovat usein myös terveytemme kannalta parhaita"


Soijaproteiinit roskiin, tofu tilalle?

Kirjassa käsitellään kriittisesti USA:ssa jalostettuja soijatuotteita, jotka ovat täysin vieraita pitkän soijakokemuksen kulttuurissa Aasiassa, jossa tofu on ikivanha keksintö. Tutkimustieto jalostetusta soijasta näyttäisi olevan ristiriitaista, joten pitäisikö siitä(kin) luopua? Tofu on eri asia, ja aionkin aion tuon tiedon valossa ainakin vähentää soijatuotteita (tai varmistaa että se on luomua) ja lisätä hampputuotteita sekä tofua.

Ravitsemustieteestä


Olen harmitellut etten aikaisemmin lähtenyt opiskelemaan ravitsemustiedettä. Ei enää kyllä kiinnostakaan. Todennäköinen työni olisi jossain elintarvikeyrityksessä muotoilemassa tutkimustuloksia yrityksen haluamiin suuntiin. Voiko uudet, markkinoille tulevat elintarvikkeet olla vanhoja, puhtaita tuotteita parempia? Raha tulee yrityksille siitä "terveysvaikutteisesta", kemikaaleilla jalostetusta välipalapatukasta, eikä tuoreesta porkkanasta. Mitä voidaan tehdä? Boikotoida elintarvikeyrityksiä mahdollisuuksien mukaan ja ostaa luomua aina kun voi.

"Yleensä ottaen on paljon helpompi lätkäistä terveysväite sokerimuropaketin kylkeen kuin raakaan porkkanaan, mistä seuraa se kieroutunut tilanne, että marketin terveellisimmät ruoka-aineet kököttävät hedelmä- ja vihannesosastolla hiljaa kun muutaman hyllyrivin päässä suklaa- ja vaahtokarkkimurot kirkuvat uutta "kokojyväterveellisyyttään".


Haastan kaikki aiheesta kiinnostuneet lukemaan kirjan ja kommentoimaan sitä!


Ääh, kirjan lukemisen jälkeen tämä ja tämä uutinen on niin masentava...


Kursivoidut kohdat ovat lainauksia kirjasta.

19 kommenttia:

  1. Aika masentavat artikkelit, erityisesti tuo jälkimmäinen. Mitä hulluutta.

    VastaaPoista
  2. Otteet teoksesta eivät vakuuta, varsinkaan perusteluillaan. Kirja on mitä ilmeisemmin suunnattu yhdysvaltalaisille ja paikalliseen ravitsemuskulttuuriin - en usko, että niitä voi sellaisenaan soveltaa eurooppalaiseen tai suomalaiseen vastaavaan.

    Pollan on maallikon makuun dramatisoiva ja oikoo asioita liiankin kanssa. Logiikka on paikoin järjenvastaista. Vuosisadan tutkimustietoa ei voi ylenkatsoa ilman erinomaisia perusteluja, joiden puute ikävä kyllä paistaa. Terveysasiantuntijoiden halveeraaminen ja viimeistään salaliittoteorioiden kehittely asettavat kyseenalaiseksi Pollanin suhteellisuudentajun. Ja jos on heittämässä roskakoppaan väheksymiensä asiantuntijoiden tutkimustulokset, miksi ravitsemuksellisia ohjeita täytyy kuitenkin julistaa itse?

    Esimerkiksi väitteet siitä, että nykyihminen olisi sairaampi kuin aiemmin, ei käy yksiin nousevien elinajanodotteiden ja laskevan kuolleisuuden kanssa. Nykyihmisen ruokavalio on todennäköisesti monimuotoisempi kuin koskaan, nyt kun pystymme syömään muutakin kuin omalla pihalla kasvanutta perunaa tai maissia.

    Tieteentekoon kuuluu, että saadaan välillä ristiriitaista informaatiota ja eri mielipiteitä asioista. Siksi olisikin tärkeää itse olla perillä kemiasta, fysiikasta ja biologiasta, jotta pystyisi mahdollisimman objektiivisesti muodostamaan oman näkemyksensä. Ei kannata niellä tällaisia teoksia kritiikittömästi. Pollanilla on pointtinsa, mutta enimmäkseen teos vaikuttaa pseudotieteilyyn sortuvalta sensaationhakuisuudelta.

    VastaaPoista
  3. Mistä tämä järjetön "ennen kaikki oli paremmin" ja "isoäidin kunnon kotiruoka nönnönnnöö" -ajattelu sikiää. Ihan vain muutamia kymmeniä vuosia sitten Suomessakin syötiin joka päivä ihraa, leipää ja perunaa (ja monissa ei-länsimaissa ravinto on vieläkin yksipuolisuudessaan tuota tasoa). Sekö on tätä terveellistä biologista monimuotoisuutta? Tänä päivänä länsimaalaisella ihmisellä on mahdollisuus syödä monipuolisemmin kuin koskaan aikaisemmin.

    En pidä myöskään yleistyksestä länsimainen ruokavalio = amerikkalainen roskaruoka. Länsimaat on muutenkin liian laaja käsite ja ruokavalio ja ruokailutottumukset vaihtelevat hyvinkin paljon maittain. Lisäksi näköjään blogaaja/kirjailija ei oikein itsekään hahmota länsimaita. Esimerkki:

    "Kirjassa painotetaan länsimaisen ruokavalion tuhoisuutta verrattuna mihin tahansa muuhun alkuperäisempään ruokavalioon, kuten japanilaisen, intialaisen, välimeren jne."

    Ne Välimeren maat joiden ruokavaliota tuossa todennäköisesti tarkoitettiin (Espanja, Italia, Kreikka, ehkä osittain Ranskakin) lasketaan yleisesti länsimaihin.

    Osa noista lainatuista kohdista kuulosti muutenkin ihan paskapuheelta. Esimerkiksi asvuhormonit hajoavat ruoansulatuksessa niin kuin muutkin proteiinit - puhumattakaan siitä että ne todennäköisesti denaturoituvat eli menettävät toimintakykynsä jo ruoanlaittovaiheessa. Eri asia sitten jos jollain on tapana piikittää ruokansa suoraan suoneen.

    VastaaPoista
  4. Haaste otettu vastaan!

    Vaikuttaa nimittäin todella mielenkiintoiselta kirjalta. Ja pitääkin tutustua tarkemmin blogiisi, vaikuttaa todella hyvältä. :)

    VastaaPoista
  5. Jos haluaa masentua lisää, kannattaa lukea myös Mats-Eric Nilssonin kirja Petos lautasella - tiedätkö, mitä kaikkea suuhusi panet. Viisas ihminen...

    VastaaPoista
  6. Jihaa! Kritiikkiä ja provosointia.

    Anonyymi: Ajattelinkin aiheen herättävän keskustelua ja hyvä niin ja dramatisoiva pitääkin olla, sen verran tärkeä aihe on. Mielestäni kirjaa voi soveltaa hyvinkin tänne Suomeen vaikka jenkkilää ensisijaisesti koskeekin. En ole ravitsemusasiantuntija, enkä väitäkään Pollanin julistuksen olevan absoluuttinen totuus, mutta yksi näkökulma asiaan ja jokainen voi olla siitä mitä mieltä tahansa. Olen poiminut ja muodostanut kirjoituksen oman näkemykseni ja kokemukseni kannalta ja ehkä jättänyt tärkeitä pointteja pois, joten suosittelisin lukemaan koko kirjan ennen tuomitsemista.

    Länsimaisella ruokavaliolla toki tarkoitetaan ensisijaisesti jenkkilää, mutta kuka väittää, ettei vaikutteita heidän ruokavaliostaan ole tullut tänne Eurooppaan? Jalostettu ruoka, jonkin verran myös elämäntyyli, pikaruokakulttuuri, tehotuotanto, elintarviketeollisuus jne. vaikuttavat pitkälti ruokakulttuurissamme ja luomujen, puhtaiden elintarvikkeiden ostot pysyneet vähäisinä (lisääntymään päin toki), kun ihmiset ovat pitäneet hintaa tärkeämpänä kriteerinä kuin ruoan laatua. Meillä todellakin on valinnanvaraa ruoan suhteen, mutta juuri se valikoiman määrä, sekä jatkuvasti muuttuvat ravitsemustieteen suositukset saa ihmiset hämmentymään kaupassa kaiken sen ”terveysvaikutteisen” hyppiessä silmille.

    Nykyihmisen elinajanodote on korkeampi kuin ennen. Totta. Olisiko vaikutusta kenties lääketeollisuudella, elintasolla jne. Länsimaiset elintasosairaudet, (Suomessa erityisesti lihavuus sydänsairaudet, diabetes) ovat vain lisääntyneet viime vuosikymmenillä.

    Mielestäni tässä ei yritetä antaa uusia ohjeita vaan kaivaa esiin se vanha, järkevä ajattelumalli, joka meidät on tässä yltä kyllyydessä päässyt sokaisemaan. Ne ovat ainakin puolueettomia ja järkeviä ja sopivat nykyihmiselle ravintoainetieteen sokaisemalle kuluttajalle (nutritionisti). Pollan sanoo kirjansa keskustelutilaisuudessa (www.youtube.com/watch?v=I-t-7lTw6mA) että ravitsemustiede on nyt siinä vaiheessa missä lääketiede oli 1650-luvulla. Meillä on niin vähän kokemusta ravitsemustieteestä ja etenkin jalostetuista elintarvikkeista etteikö olisi parasta ottaa varman päälle ja yrittää syödä siten miten ihmiset on tuhansia vuosia syöneet? Vai haluammeko olla elintarviketeollisuuden koekaniineja lukuisille kemikaaleille ja lisäaineille?

    Sergeih: En puolusta isoäidin aikaa vaan isoisoäidin, 1800-lukua ennen valkoista jauhoa ja tehotuotannon kemikaaleja. Silloinhan ruoka oli luomua ja sairaudet/kuolemat aiheutuivat enneminkin muusta kun ruoan laadusta. Siteerasin kirjassa käytettyä termiä Länsimaat, joihin ei tarkan määritelmän mukaan kuulu kyllä Välimeren maat Italia, Espanja ja Kreikka (ei tosin Pohjoismaatkaan), mutta länsimaisesta ruokavaliosta puhuttaessa tarkoitetaan varmasti suurinta osaa Euroopan maista, jossa kulttuuri on enemmän tai vähemmän esillä. Se on kuitenkin epäolennaista,onko kulttuuri täysin sama vai vaan osittain, koska pointtina on ymmärtää uudestaan käsite ruoka.

    Suosittelisin lukemaan edelleen koko kirjan, koska lainatut kohdat on osin irrotettu asiayhteydestä ja siten saatetaan ymmärtää väärin, kuten näköjään tässä kävi.

    VastaaPoista
  7. Lisäaineet tuhoavat maailman.

    VastaaPoista
  8. Isoisoäidin aikana asiat oli vielä huonommin ja ravinto isoäidin ravintoakin yksipuolisempaa. Ruoka oli ehkä luomua kun sitä omassa pihassa kasvatettiin, mutta kaikenlaiset puutostilat ja vastustuskyvyn heikkeneminen olivat yleisiä. Tämä oli varmasti osasyynä siihen että lapset kuolivat helposti kaikenlaisiin sairauksiin. Nykyäänkin yli 250 000 lasta sokeutuu vuosittain kun ruokana on pelkkää luomuriisiä, josta ei saa kaikkia kasvamiseen tarvittavia ravintoaineita.

    Mitä tulee Espanjaan, Italiaan ja Kreikkaan, ne kuuluvat kyllä länsimaihin. Uskon toki jos osoitat että asia on toisin. No, niin kuin sanoitkin, tämä on epäolennaista.

    "Valtaosa 50 viime vuoden aikana saamistamme ruokavalioon liittyvistä suosituksista on tehnyt meistä sairaampia ja huomattavasti lihavampia."

    Tämä on valitettavasti vääristeltyä tietoa (ainakin Suomen suhteen, en noista jenkkien ravintosuosituksista tiedä). Ihmiset on tehnyt sairaammiksi ja lihavammiksi laiskuus, välinpitämättömyys ja tietämättömyys. Ongelmana ei ole ravintosuositukset (ainakaan viralliset, en naistenlehdistä tiedä), vaan se, ettei niitä noudateta.

    Terveellisen (tieteellisesti terveellisen) ruokavalion koostamiseen ei tarvitse ammattilaisten apua, vaan vähän kriittisyyttä ja oma-aloitteisuutta. Ei ole ihme, että ihmiset ovat hämmentyneitä, sillä ravinnosta pyörii järkyttävän paljon kaikenlaisia teorioita - osa niistä enemmän tai vähemmän sekopäisiä. Pahinta on kun joku huomionhakuinen hörhö alkaa keksiä omia johtopäätöksiään esimerkiksi väärin tulkittujen tilastojen pohjalta. Puhun nyt yleisesti, kun en tuota Pollanin kirjaa ole lukenut.

    Ja kun nyt kerran linkkasit Talouden ja tekniikan nettisivuille niin linkkaanpa minäkin. Ihan näin esimerkiksi siitä että vihreän ideologian kannatajatkin toimivat joskus varsin kyseenalaisesti:
    http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/uutiskommentti/article272270.ece

    "Italialaisessa tutkimuksessa perinteisestä maissista mitattiin satakertaisesti suurempia homemyrkkypitoisuuksia kuin geenimuokatusta maissista. Tulokset tosin salattiin vuosiksi, koska ne eivät sopineet vihreän maatalousministerin ideologiaan."

    VastaaPoista
  9. En ole vielä tutustunut tuohon kirjaan. Mielessä on kyllä ollut. Ennen sen lukemista olen siis käsittänyt, että tässä ollaan tosiaan puolustamassa sitä isoisoisoäidin aikaa, jolloin ei tiedetty lisäaineista eikä eineksistä mitään. Kun kuoltiin, kuoltiin tauteihin, ruoan puutteeseen tai pilaantuneeseen ruokaan. (Todella yleistäen tämä siis.)

    Itsekin olen harmitellut, kun ei tullut ravitsemustiedettä opiskeltua. Meni meikäläisen opinnot kuitenkin pikkasen toiseen suuntaan ja nyt tuntuu siltä, että hyvä niin. Liiallinen hifistely ja kemiapainoitteinen ruoka-aineopiskelu olisi vain lisännyt tuskaa ja johtanut jonnekin laboratorioon kehittämään funktionaalisia elintarvikkeita. Niitä paikkoja on.

    _Mutta_ totuuden nimissä on pakko myöntää, että kyllä muutamia ihan oikeita innovaatioitakin on ravitsemus-tekniikka-systeemi-laboratorioista tullut. Kotimainen Yosa, jota saa luomunakin, on aivan huippua!

    Välillä tuntuu, että minkä tahansa ruoan kohdalla on jokin ongelma. Paitsi ehkä kotimaisten mustikoiden (Eikös Tsernobyl vaikuta vielä sieniin ja kaloihin lähinnä?). Mutta ei kai pelkillä marjoilla elä. Vaikka aika pitkälle kyllä. :)

    Hyvä blogi muuten.

    Anna

    VastaaPoista
  10. Kiitos ihan mahtavasta postauksesta ja blogista! Kivasti säästit multakin aikaa tiivistämällä loistavasti olennaisen tästä todella tärkeästä kirjasta. Tuossa on oikeastaan kaikki olennainen. Tehdasruoka tuli testattua, ei toiminut. Nyt voidaan kaikki ottaa järki taas käteen ja alkaa syödä ruokaa - siis ihan oikeaa ruokaa. Jätetään ne synteettiset brändihutut sinne hyllylle, niin pian jää lääkkeetkin apteekin hyllylle..

    Sua (tai siis teitä) saattais muuten kiinnostaa seuraava artikkeli:
    http://plaza.fi/ellit/liikunta-ja-terveys/kunnon-blogi/kunnon-blogi-numen-paras-juttu-ikina
    Informaatiota tuossa taitaa olla vähän turhankin paljon, mutta sua se tuskin haittaa ;)

    T. Nutrix-Ola

    VastaaPoista
  11. Tekis mieli halata tämän blogauksen kirjottajia :)

    Niin asiaa!!

    VastaaPoista
  12. Kiitos kommenteista, etenkin Olli Postille, samoilla linjoilla ollaan:) Pitääkin postata tuosta artikkelistasi seuraavaksi.

    Anonyymi: Ravitsemustiede on erittäin tarpeellinen tieteenlaji, se on vain vielä lapsenkengissään ja tarvitsee kokemusta. Pitääkin vaihtaa Alpro Soyat Yosaan.

    Sergeih: Asioilla on puolensa. En syytäkään (Pollan) pelkkää tiedettä ihmisten sairauksista. Kirjassakin annettiin useita selityksiä elintasosairauksille, joista yksi on ruoka, johon sen lisäksi liittyy elintapa, tietämys, kiinnostus, kulttuuri jne.

    Ennen vanhaan ihmiset kuolivat ennemminkin ruoan puutteeseen, ei laatuun. Kirjan tarkoitus ei ole siirtyä kivikaudelle, vaan soveltaa sitä omalla järjellä nykypäivään.

    Välimeren maat kuuluu Etelä-Eurooppaan (wikipedia)

    Linkistäsi sen verran, että aika liuta vastakommentteja jo artikkeli saanut, enkä lähde sitä tässä kommentoimaan ilman tarkempaa perehtymistä aiheeseen.

    VastaaPoista
  13. Loistava juttu. Samoilla linjoilla ollaan meidänkin perheessä ruoan suhteen. Kirja pitää lukea asap.

    VastaaPoista
  14. Hyvä blogi, tällaista juuri kaipasinkin! Omatekoisen ja puhtaan, mielellään luomuruuan kannalla täälläkin ollaan ja kirjakin kuulosti kiinnostavalta. Täytynee hankkia se jostain luettavaksi.
    Viime aikoina mulle on iskenyt kamala hiilihydraattiahdistus, miten niihin oikein pitäis suhtautua?! Valkoinen vilja ja sokeri eivät kyllä ole mulle ongelma, vältän ja inhoan niitä suuresti, mutta kun lukee kaikenlaisia juttuja niin tulee sellainen olo, että ruisleipä ja kaurapuurokin kielletään. Huoh.

    VastaaPoista
  15. Helmi: Don't worry, olet juuri oikeilla jäljillä. Valkosokeri ja valkovehnä ovat todella eri asioita kuin ruisleipä ja kaurapuuro! Täällä olemme juuri käyneet pari päivää keskustelua näistä aiheista:
    http://www.luomuttajat.fi/
    Tervetuloa lukemaan, kyselemään ja keskustelemaan!

    VastaaPoista
  16. Sori, aivan pakko saivarrella, vaikka ei ole mitenkään olennaista aiheeseen liittyen :)

    Välimeren maiden kuulumattomuutta länsimaihin perusteltiin näin:
    "Välimeren maat kuuluu Etelä-Eurooppaan (wikipedia)"

    Näin on kyllä, mutta kyllähän Etelä-Euroopan valtiot kuuluvat länsimaihin! Länsimaihinhan lasketaan siis ainakin pohjois-Amerikan ja Euroopan valtiot. Länsi-Eurooppa taas on asia erikseen.

    VastaaPoista
  17. Anonyymi: Joo, vähän pilkunn* puolelle menee. Maantieteellisyys ja kulttuuri on vähän eri asia ja varsinkin kun puhutaan ruokakulttuureista.

    Helmi: Kiitoksia. Lueskele alkuunsa myös Olli Postin "Nutrix", siitä pääsee hyvin jyvälle:)

    VastaaPoista
  18. Elinajanodotteen näennäisestä kasvusta länsimaissa: siihenhän vaikuttaa paljoltikin lapsikuolleisuuden pieneneminen, joten katsottaessa elinajanodotetta vasta muutaman ensimmäisen vuoden jälkeen luvut ovatkin vähän erilaisia. Eli elinajanodote syntymässä ei kerro ihan koko totuutta! Mulla ei ole tässä nyt just esimerkkilukuja saatavilla, mutta eiköhän noita tietoja netistä löydy.

    VastaaPoista
  19. Eikähän sillä länsimaisella ruokavaliolla ihan nykyään tarkoiteta juuri sitä amerikkalaista, erittäin jalostettua heti mulle ruokaa, eikä sillä ole mitään merkitystä mitä länsimaihin kuuluu.
    Olen lukenut eri lähteistä monistakin tutkimuksista kun "alkuperäiskansa-ihmiset" alkaa syömään länsimaiseen tapaan, alkaa heillä tulla näitä länsimaisia elintasosairauksia. (googlettakaa)
    Mua on kans kaduttanut, etten jatkanut aikoinaan elintarviketekniikasta ravitsemustieteisiin, olispahan nyt paremmat pohjat millä perustella. Mutta töitä vois olla vaikee tehdä jossain elintarvikkeiden kehittelyssä tai antamassa ravitsemusneuvoja virallisen ruokaympyrän mukaan.
    -Basilika

    VastaaPoista

Kommentoi, tarkastele, peilaa, opi...